{"id":1193,"date":"2017-05-25T10:03:01","date_gmt":"2017-05-25T08:03:01","guid":{"rendered":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?page_id=1193"},"modified":"2017-05-25T10:07:19","modified_gmt":"2017-05-25T08:07:19","slug":"korean-kirjoittaminen","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/","title":{"rendered":"Korean kirjoittaminen"},"content":{"rendered":"

Korean aakkoset \u2013\u00a0\ud55c\uae00<\/span>, hangeul<\/em><\/h3>\n

Korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n \ud55c\uae00<\/span>, hangeul<\/em>, ja se merkitsee sek\u00e4 ”mahtavaa kirjoitusta” ett\u00e4 ”korealaista kirjoitusta”. Hangeul<\/em> on korean kieless\u00e4 ainutlaatuinen kirjaimisto eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun kielen kuin korean kirjottamiseen.<\/p>\n

Kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian nelj\u00e4s kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. T\u00e4t\u00e4 ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja<\/em>-kirjoitusmerkkien<\/a> avulla. Hangeulin<\/em> keksimisen j\u00e4lkeen sit\u00e4 ja hanja<\/em>-merkkej\u00e4 k\u00e4ytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla<\/em> kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisper\u00e4iset sanat) ja hangeulilla<\/em> alkuper\u00e4iset koreankieliset sanat. Nyky\u00e4\u00e4n hanjoja<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n, p\u00e4\u00e4asiassa tieteellisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 ja vaikkapa sanomalehtiotsikoissa.<\/p>\n

N\u00e4lt\u00e4 sivuilta voit lukea kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja \u00e4\u00e4nt\u00e4misen yleisimmist\u00e4 piirteist\u00e4 eik\u00e4 niiden avulla ole tarkoitus varsinaisesti opiskella hangeulia<\/em>. Opiskelua varten netist\u00e4 l\u00f6ytyy useita sivuja, jotka ovat tosin englanninkielisi\u00e4. Paras puoli n\u00e4iss\u00e4 sivuissa on kuitenkin se, ett\u00e4 niill\u00e4 voi oikeasti kuunneella<\/em> milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa. Eih\u00e4n pelkkien \u00e4\u00e4nt\u00e4misohjeiden antaminen kirjoitettuna ei ole mit\u00e4\u00e4n oikeaan \u00e4\u00e4neen verrattuna. Katso t\u00e4st\u00e4 lista<\/a> hyv\u00e4ksi havaitsemistani sivuista.<\/p>\n

\uc790\ubaa8<\/span> – korean kirjaimet<\/h4>\n

Hanguelin<\/em> perusyksikk\u00f6 on kirjain, \uc790\ubaa8<\/span> [jamo<\/em>]. Jamot<\/em> jaetaan vokaaleihin ja konsonantteihin. Perusvokaaleja on 6 kappaletta ja -konsonantteja 10 kappaletta. Vokaleista on lis\u00e4ksi olemassa kahdentyyppisi\u00e4 kahden perusvokaalin yhteen sulautumia (yhteens\u00e4 15). Peruskonsonanttien lis\u00e4ksi osasta konsonatteja on olemassa aspiroituneet (”kova \u00e4\u00e4nne”) versiot (4 kirjainta) sek\u00e4 osasta my\u00f6s ns. kaksoiskonsonantit tai katko\u00e4\u00e4nnekonsonantit (5 kirjainta).<\/p>\n

Vokaalit<\/h5>\n

Seuraavassa taulukossa ovat korean 6 perusvokaalia, joiden pohjalta kaikki muut vokaalit ja vokaaliyhdistelm\u00e4t on johdettu.<\/p>\n\n\n\n\n\n
Perusvokaalit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u314f<\/td>\n\u3153<\/td>\n\u3157<\/td>\n\u315c<\/td>\n\u3161<\/td>\n\u3163<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\na<\/td>\neo<\/td>\no<\/td>\nu<\/td>\neu<\/td>\ni<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[a]<\/td>\n[\u028c]<\/td>\n[o]<\/td>\n[u]<\/td>\n[\u026f]<\/td>\n[i]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin vokaali kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Basic vowels”. \u00c4l\u00e4 h\u00e4m\u00e4\u00e4nny vokaalin vasemmalla tai yl\u00e4puolella olevasta \u3147-merkist\u00e4, t\u00e4m\u00e4 mysteeri selvitett\u00e4\u00e4n kohdassa tavujen muodostaminen<\/a>. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Vokaalisointu<\/h5>\n

Koreassa vokaalit luokitellaan kolmeen eri luokkaan: \uc74c<\/span>-vokaaleihin, \uc591<\/span>-vokaaleihin ja neutraaleihin vokaaleihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 \uc74c<\/span>-vokaaleihin-vokaaleihin kuuluva vokaali ei voi yhdisty\u00e4 vokaaliyhteensulautumissa \uc591<\/span>-vokaalin kanssa tai tulla erilaisissa taivutuksissa heti \uc591<\/span>-vokaaleihin kuuluva vokaalin per\u00e4\u00e4n ja toisin p\u00e4in. Neutraalit vokaalit voivat taas olla yhdess\u00e4 mink\u00e4 tahansa vokaalin kanssa.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on siis suomen kielest\u00e4kin tuttu vokaalisointu<\/strong>. Vokaalien jako eri luokkiin on esitetty seuraavassa taulukossa:<\/p>\n\n\n\n\n\n
\uc74c<\/span>-, \uc591<\/span>– ja neutraalit vokaalit<\/caption>\n
\uc74c<\/span>-vokaalit<\/td>\n\u314f [a], \u315c [u]<\/td>\n<\/tr>\n
\uc591<\/span>-vokaalit<\/td>\n\u3153 [\u028c], \u3157 [o]<\/td>\n<\/tr>\n
neutraalit vokaalit<\/td>\n\u3161 [\u026f], \u3163 [i]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n
\u3163-yhdistelm\u00e4vokaalit<\/h5>\n

Seuraavassa taulukossa on esitelty yhdistelm\u00e4vokaaleita, jotka ovat aluperin vokaalin \u3163 ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat [j]-\u00e4\u00e4nteell\u00e4. N\u00e4iden \u00e4\u00e4nteiden alkuper\u00e4 (\u3163 + vokaali) on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, koska esimerkiksi verbintaivutuksissa tapahtuu usein niin, ett\u00e4 \u3163-loppuinen verbin vartalo ja jollain muulla vokaalilla alkava taivutusp\u00e4\u00e4te sulautuvat yhteen ja muodostavat t\u00e4llaisen [j]-\u00e4\u00e4nteen.<\/p>\n

Taulukon kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 yhdistelm\u00e4vokaalia (\u3150 ja \u3154) ovat syntyneet kuitenkin toisenlaisesta yhdistelm\u00e4st\u00e4 (vokaali + \u3163) ja t\u00e4st\u00e4 johtuen niiden \u00e4\u00e4nnearvokin on muista taulukon vokaaleista eroava.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n
\u3163-yhdistelm\u00e4vokaalit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u3150<\/td>\n\u3154<\/td>\n\u3151<\/td>\n\u3155<\/td>\n\u315b<\/td>\n\u3160<\/td>\n\u3152<\/td>\n\u3156<\/td>\n<\/tr>\n
alkuper\u00e4<\/td>\n\u314f + \u3163<\/td>\n\u3153 + \u3163<\/td>\n\u3163 + \u314f<\/td>\n\u3163 + \u3153<\/td>\n\u3163 + \u3157<\/td>\n\u3163 + \u315c<\/td>\n\u3163 + \u3150<\/td>\n\u3163 + \u3154<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\nae<\/td>\ne<\/td>\nya<\/td>\nyeo<\/td>\nyo<\/td>\nyu<\/td>\nyae<\/td>\nye<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[\u025b]<\/td>\n[e]<\/td>\n[ja]<\/td>\n[j\u028c]<\/td>\n[jo]<\/td>\n[ju]<\/td>\n[j\u025b]<\/td>\n[je]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Basic vowels”. Tavut \u3150 ja \u3154 l\u00f6ytyv\u00e4t ”Complex vowels”-v\u00e4lilehdelt\u00e4. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Erityisesti nuorten ihmisten puhuessa vokaalit \u3150 ja \u3154 kuulostavat usein samalta ja ne molemmat \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n [e].<\/p>\n

\u3157\/\u315c-yhdistelm\u00e4vokaalit<\/h5>\n

Seuraavan taulukon vokaalit ovat yhdistelm\u00e4vokaaleita, jotka ovat vokaalien \u3157 ja \u315c ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat [w]-\u00e4\u00e4nteell\u00e4. Mukana on my\u00f6s yksi poikkeuksellinen yhdistelm\u00e4, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vokaalia \u3161 ja joka saa tietysti hieman erilaisen \u00e4\u00e4nnearvon.<\/p>\n

Huomaa miten \uc74c<\/span>-vokaali \u315c voidaan yhdist\u00e4\u00e4 ainoastaan toiseen \uc74c<\/span>-vokaaliin \u3153, \u3153:sta johdettuun vokaaliin \u3154 tai neutraaliin vokaaliin \u3163. Samaten \uc591<\/span>-vokaali \u3157 voidaan yhdist\u00e4\u00e4 ainoastaan toiseen \uc591<\/span>-vokaaliin \u314f, \u314f:sta johdettuun vokaaliin\u3150 tai neutraaliin vokaaliin \u3163.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n
W-yhdistelm\u00e4vokaalit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u3158<\/td>\n\u315d<\/td>\n\u315a<\/td>\n\u315f<\/td>\n\u3162<\/td>\n\u3159<\/td>\n\u315e<\/td>\n<\/tr>\n
alkuper\u00e4<\/td>\n\u3157 + \u314f<\/td>\n\u315c + \u3153<\/td>\n\u3157 + \u3163<\/td>\n\u315c + \u3163<\/td>\n\u3161 + \u3163<\/td>\n\u3157 + \u3150<\/td>\n\u315c + \u3154<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\nwa<\/td>\nweo<\/td>\noe<\/td>\nwi<\/td>\nui<\/td>\nwae<\/td>\nwe<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[wa]<\/td>\n[w\u028c]<\/td>\n[w\u00f8]<\/td>\n[wi]<\/td>\n[\u0270i]<\/td>\n[w\u025b]<\/td>\n[we]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Complex vowels”. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Konsonantit<\/h5>\n

Seuraavassa taulukossa esitell\u00e4\u00e4n 10 korean peruskonsonanttia. Kohdassa romanisointi\/\u00e4\u00e4nt\u00e4minen on annettu osalle konsonanteista kaksi eri \u00e4\u00e4nt\u00e4misvaihtoehtoa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 konsonantin ollessa tavun alussa tai lopussa, se luetaan ensimm\u00e4isen vaihtoehdon mukaisesti ja kun se on tavun keskell\u00e4, niin se luetaan toisen vaihtoehdon mukaisesti. Esimerkiksi konsonantti \u3131 luetaan ”k” kun se aloittaa tai lopettaa tavun ja ”g” kun se on tavun keskell\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4 konsonanttien sijannista riippuvasta \u00e4\u00e4nneasusta<\/a>.<\/p>\n

Kullakin korean konsonantilla on nimi. Esimerkiksi kirjaimen \u3131 nimi on \uae30\uc5ed ja se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ”kiy\u028ck” eli juuri kuten edell\u00e4 kuvailtiin: \u3131 on tavun alussa ”k” ja tavun lopussa ”k”. Huomaa kirjainten \u3145, \u3148 ja \u314e poikkeuksellinen \u00e4\u00e4nt\u00e4minen tavun lopussa: ”t”.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Peruskonsonantit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u3131<\/td>\n\u3134<\/td>\n\u3137<\/td>\n\u3139<\/td>\n\u3141<\/td>\n\u3142<\/td>\n\u3145<\/td>\n\u3147<\/td>\n\u3148<\/td>\n\u314e<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\nk tai g<\/td>\nn<\/td>\nt tai d<\/td>\nr tai l<\/td>\nm<\/td>\np tai b<\/td>\ns<\/td>\n– tai ng<\/td>\nj tai ch<\/td>\nh<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[k] tai [g]<\/td>\n[n] (mutta usein
\nsanan alussa
\nennemminkin nd)<\/td>\n		[t] tai [d]<\/td>\n[\u027e] tai [l]<\/td>\n[m] (mutta usein
\nsanan alussa
\nennemminkin mb)<\/td>\n		[p] tai [b]<\/td>\n[s]<\/td>\nmykk\u00e4 tai [\u014b]<\/td>\n[d\u0291] tai [t\u0291]<\/td>\n[h]<\/td>\n<\/tr>\n
konsonantin nimi<\/td>\n\uae30\uc5ed<\/td>\n\ub2c8\uc740<\/td>\n\ub514\uadff<\/td>\n\ub9ac\uc744<\/td>\n\ubbf8\uc74c<\/td>\n\ube44\uc74d<\/td>\n\uc2dc\uc637<\/td>\n\uc774\uc751<\/td>\n\uc9c0\uc752<\/td>\n\ud788\uc757<\/td>\n<\/tr>\n
nimen romanisointi<\/td>\nkiyeok<\/td>\nnieun<\/td>\ntigeut<\/td>\nrieul<\/td>\nmieum<\/td>\npieup<\/td>\nshiot<\/td>\nieung<\/td>\njieut<\/td>\nhieut<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Consonants”. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Aspiroituneet konsonantit<\/h5>\n

Konsonanteista \u3131, \u3137, \u3142 ja \u3148 on my\u00f6s aspiroituneet versiot eli ns. kovat konsonantit. Aspiroituneissa \u00e4\u00e4nteiss\u00e4 puhalletaan voimakkaasti ilmaa ulos ja lopputuloksena on jotakuinkin \u00e4\u00e4neet [kh], [th], [ph] ja [ch].<\/p>\n

Kaikki aspiroituneet konsonantit, paitsi \u3148, \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n samalla tavalla huolimatta siit\u00e4 ovatko ne tavun alussa vai lopussa. Seuraavassa taulukossa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 aspiroituneet konsonantit.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Aspiroituneet konsonantit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u314b<\/td>\n\u314c<\/td>\n\u314d<\/td>\n\u314a<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\nkh<\/td>\nth<\/td>\nph<\/td>\nch<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[k\u02b0]<\/td>\n[t\u02b0]<\/td>\n[p\u02b0]<\/td>\n[\u02a8\u02b0]<\/td>\n<\/tr>\n
konsonantin nimi<\/td>\n\ud0a4\uc754<\/td>\n\ud2f0\uc755<\/td>\n\ud53c\uc756<\/td>\n\uce58\uc753<\/td>\n<\/tr>\n
nimen romanisointi<\/td>\nkhieuk<\/td>\nthieut<\/td>\nphieup<\/td>\nchieut<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Consonants”. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Kaksoiskonsonantit<\/h5>\n

Lopuksi viel\u00e4 kaksoiskonsonantit. Kun kaksoiskonsonantti on sanan alussa, se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n hieman painokkaammin kuin sen yksinkertainen versio. Sanan keskell\u00e4 se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kuten suomen kaksoiskonsonantit.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Kaksoiskonsonantit<\/caption>\n
\uc790\ubaa8<\/span><\/td>\n\u3132<\/td>\n\u3138<\/td>\n\u3143<\/td>\n\u3146<\/td>\n\u3149<\/td>\n<\/tr>\n
romanisointi<\/td>\nkk tai gg<\/td>\ntt tai dd<\/td>\npp tai bb<\/td>\nss<\/td>\njj<\/td>\n<\/tr>\n
\u00e4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n[k\u0348]<\/td>\n[t\u0348]<\/td>\n[p\u0348]<\/td>\n[s\u0348]<\/td>\n[\u02a8\u0348]<\/td>\n<\/tr>\n
konsonantin nimi<\/td>\n\uc30d \uae30\uc5ed<\/td>\n\uc30d \ub514\uadff<\/td>\n\uc30d \ube44\uc74d<\/td>\n\uc30d \uc2dc\uc637<\/td>\n\uc30d \uc9c0\uc752<\/td>\n<\/tr>\n
nimen romanisointi<\/td>\nssang kiyeok<\/td>\nssang tigeut<\/td>\nssang pieup<\/td>\nssang shiot<\/td>\nssang jieut<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuuntele milt\u00e4 kukin \u00e4\u00e4nne kuulostaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. (Valitse ensin yl\u00e4reunasta ”Consonants”. Laita hiiren osoitin yl\u00e4rivill\u00e4 kunkin kirjaimen p\u00e4\u00e4lle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)<\/p>\n

Tavujen muodostaminen<\/h4>\n

Edell\u00e4 opittuja kirjaimia ei voi kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n kirjoittamisessa. Ne on yhdistelt\u00e4v\u00e4 tavuiksi. Tavussa on oltava aina v\u00e4hint\u00e4\u00e4n<\/strong> yksi konsonantti (K) ja yksi vokaali (V), juuri t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Tavut kirjoitetaan ik\u00e4\u00e4n kuin pienen laatikon (tavublokin) sis\u00e4\u00e4n. Jos vokaali on malliltaan pystysuora (esim. \u314f, \u3153), niin se kirjoitetaan laatikossa aina konsonantin oikealle puolelle. Jos sen malli on taas vaakasuora (esim. \u315c, \u3157), niin se kirjoitetaan konsonantit alapuolelle.<\/p>\n

\"konsonantti \"konsonantti<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Esimerkkej\u00e4<\/caption>\n
\u3134 + \u314f = \ub098<\/td>\n\u3132 + \u3154= \uaed8<\/td>\n\u3131 + \u3157 = \uace0<\/td>\n<\/tr>\n
\u3141 + \u315c = \ubb34<\/td>\n\u3145 + \u3153 = \uc11c<\/td>\n\u3137 + \u3151 = \ub31c<\/td>\n<\/tr>\n
\u3139 + \u3160 = \ub958<\/td>\n\u314a + \u314f= \ucc28<\/td>\n\u3146 + \u3163= \uc528<\/td>\n<\/tr>\n
\uac00\ub2e4<\/span><\/td>\n\ud06c\ub2e4<\/span><\/td>\n\ubc14\ub098\ub098<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ud558\ub2e4<\/span><\/td>\n\ube44<\/span><\/td>\n\ubc14\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ud638\uc218<\/span><\/td>\n\ub178\ub798<\/span><\/td>\n\uac1c<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Ent\u00e4s jos halutaan kirjoittaa jokin sana, joka alkaa<\/em> vokaalilla? Vaikkapa nimi Anna? Konsonantti+vokaali -s\u00e4\u00e4nt\u00f6 on ehdoton, joten siit\u00e4 ei voida poiketa. Nyt kuvaan astuu konsonantti \u3147. Kun \u3147 aloittaa tavun, se on \u00e4\u00e4net\u00f6n, ns. paikanpit\u00e4j\u00e4 konsonantti.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n
Esimerkkej\u00e4<\/caption>\n
\u3147 + \u314f = \uc544<\/td>\n\u3147 + \u3157 = \uc624<\/td>\n\u3147 + \u315c = \uc6b0<\/td>\n<\/tr>\n
\u3147 + \u3153 = \uc5b4<\/td>\n\u3147 + \uc57c = \uc57c<\/td>\n\u3147 + \u3160 = \uc720<\/td>\n<\/tr>\n
\uc544\uc774<\/span><\/td>\n\uc624\uc774<\/span><\/td>\n\uc6b0\uc720<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\uc5b4\ub514<\/span><\/td>\n\uc601\uc5b4<\/span><\/td>\n\uc624\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Konsonantti-vokaali -rakenne on korean yksinkertaisin mahdollinen tavurakenne. Tavuihin on mahdollista liitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi ns. loppukonsonantti eli \ubc1b\uce68<\/span> [batchim<\/em>]. Loppukonsonantti sijoittuu aina tavublokin alareunaan.<\/p>\n

\"konsonantti \"konsonantti<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Esimerkkej\u00e4<\/caption>\n
\ubc25<\/span><\/td>\n\uc77c<\/span><\/td>\n\ub0ae<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ubb3c<\/span><\/td>\n\ubd04<\/span><\/td>\n\ubd88<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\uaf43<\/span><\/td>\n\ub144<\/span><\/td>\n\ubb38<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\uc804\uae30<\/span><\/td>\n\ub3d5\ub2e4<\/span><\/td>\n\uc190\ub2d8<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ucc45\uc7a5<\/span><\/td>\n\uace0\uc591\uc774<\/span><\/td>\n\uce5c\uad6c<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Loppukonsonantteja voi olla my\u00f6s kaksi. Huomaa, ett\u00e4 vain toinen loppukonsonanteista \u00e4\u00e4net\u00e4\u00e4n, jos tavua ei seuraa vokaalilla alkava tavu. Lue lis\u00e4\u00e4 kaksoiskonsonanttien \u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 vajaana<\/a>.<\/p>\n

\"konsonantti \"konsonantti<\/p>\n\n\n\n\n\n
Esimerkkej\u00e4<\/caption>\n
\ub2ed<\/span><\/td>\n\ub9ce\uc774<\/span><\/td>\n\ub9db\uc5c6\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\uc2eb\ub2e4<\/span><\/td>\n\uc549\ub2e4<\/span><\/td>\n\uc5ec\ub35f<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\uc0b6\ub2e4<\/span><\/td>\n\uc0af<\/span><\/td>\n\ub0a1\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

W-yhdistelm\u00e4vokaalit sijoittuvat tavublokkeihin seuraavalla tavalla.<\/p>\n

\"konsonantti \"konsonantti \"konsonantti<\/p>\n\n\n\n\n\n
Esimerkkej\u00e4<\/caption>\n
\ub3c4\uc11c\uad00<\/span><\/td>\n\uc6d0<\/span><\/td>\n\uc544\uc27d\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ubb50<\/span><\/td>\n\uc804\ud654<\/span><\/td>\n\uc0e4\uc6cc\ud558\ub2e4<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\ubcd1\uc6d0<\/span><\/td>\n\uc5c6\ub2e4<\/span><\/td>\n\uc0ac\uacfc<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Taulukko korean kirjaimista<\/h4>\n

Lopuksi viel\u00e4 taulukko kaikista korean kirjaimista. Samaisen taulukon voit ladata paremmin tulostettavissa olevassa pdf-muodossa t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Vokaalit<\/td>\n<\/tr>\n
\u314f<\/td>\na [a]<\/td>\n\u3151<\/td>\nya [ja]<\/td>\n\u3158<\/td>\nwa [wa]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3150<\/td>\nae [\u025b]<\/td>\n\u3152<\/td>\nyae [j\u025b]<\/td>\n\u3159<\/td>\nwae [w\u025b]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3153<\/td>\neo [\u028c]<\/td>\n\u3155<\/td>\nyeo [j\u028c]<\/td>\n\u315d<\/td>\nweo [w\u028c]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3154<\/td>\ne [e]<\/td>\n\u3156<\/td>\nye [je]<\/td>\n\u315e<\/td>\nwe [we]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3157<\/td>\no [o]<\/td>\n\u315b<\/td>\nyo [jo]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u315c<\/td>\nu [u]<\/td>\n\u3160<\/td>\nyu [ju]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3161<\/td>\neu [\u026f]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3163<\/td>\ni [i]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n\u315a<\/td>\noe [w\u00f8]<\/td>\n\u315f<\/td>\nwi [wi]<\/td>\n\u3162<\/td>\nui [\u0270i]<\/td>\n<\/tr>\n
Konsonantit<\/td>\n<\/tr>\n
\u3131<\/td>\ng\/k [g\/k]<\/td>\n\u314b<\/td>\nk [k\u02b0]<\/td>\n\u3132<\/td>\ngg\/kk [k\u0348]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3134<\/td>\nn [n]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3137<\/td>\nd\/t [d\/t]<\/td>\n\u314c<\/td>\nt [t\u02b0]<\/td>\n\u3138<\/td>\ndd\/tt [t\u0348]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3139<\/td>\nr\/l [r\/l]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3141<\/td>\nm [m]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3142<\/td>\nb\/p [b\/p]<\/td>\n\u314d<\/td>\np [p\u02b0]<\/td>\n\u3143<\/td>\nbb\/pp [p\u0348]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3145<\/td>\ns [s]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n\u3146<\/td>\nss [s\u0348]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3147<\/td>\n-\/ng [-\/\u014b]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u3148<\/td>\nj\/ch [\u02a5\/\u02a8]<\/td>\n\u314a<\/td>\nch [\u02a8\u02b0]<\/td>\n\u3149<\/td>\njj [\u02a8\u0348]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u314e<\/td>\nh [h]<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Linkit<\/h4>\n\n\n\n\n\n\n\n
Indianan yliopiston hangeul-opiskelusivu<\/a>, \u00e4\u00e4net mukana, eritt\u00e4in hyv\u00e4 ja selke\u00e4 sivu! T\u00e4m\u00e4n olen linkitt\u00e4nyt kirjaintaulukoiden yhteyteen.<\/td>\n<\/tr>\n
Wikipedian artikkeli ”Hangul”<\/a>, \u00e4\u00e4net mukana, paljon selostusta historiasta ym. nippelitietoa.<\/td>\n<\/tr>\n
J. David Eisenbergin ”An Introduction to Korean”-sivut<\/a>, \u00e4\u00e4net mukana, paljon selityst\u00e4 tavujen muodostamisesta, aakkosj\u00e4rjestyksesta ym. Unohda kuitenkin kirjalliset \u00e4\u00e4nt\u00e4misohjeet, ne on tarkoitettu englantia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuville, keskity sen sijaan kuunteluun.<\/td>\n<\/tr>\n
Learn to read, write and pronounce Korean<\/a>, kuuden ”oppitunnin” mittainen kurssi hangeulin opiskeluun. Osittain \u00e4\u00e4net mukana, paljon hyvi\u00e4 lukuharjoituksia. Kuudes ”oppitunti” ei ole viel\u00e4 valmis, mutta linkkaan siit\u00e4 huolimatta, sen verran laadukas sivu. Kirjallisiin \u00e4\u00e4nt\u00e4misohjeisiin samat sanat kuin edellisen linkin kohdalla.<\/td>\n<\/tr>\n
Korean wiki project – Opi hangeulit<\/a>. Olen suomentanut osittain Korean wiki projektin ja Talk to me in Koreanin yhteisty\u00f6n\u00e4 laatimaan hangeul-oppaan. T\u00e4m\u00e4 sivu on siis SUOMEKSI (ja pikaista k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4ni on eritt\u00e4in suotavaa muokata paremmaksi). Oppaassa on jokaisesta hangeulista \u00e4\u00e4nitteet ja runsaasti esimerkkisanoja \u00e4\u00e4nitteineen. Sivut latautuvat kohtuullisen hitaasti useiden \u00e4\u00e4nitiedostojen takia.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Korean aakkoset \u2013\u00a0\ud55c\uae00, hangeul Korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n \ud55c\uae00, hangeul, ja se merkitsee sek\u00e4 ”mahtavaa kirjoitusta” ett\u00e4 ”korealaista kirjoitusta”. Hangeul on korean kieless\u00e4 ainutlaatuinen kirjaimisto eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun kielen kuin korean kirjottamiseen. Kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian nelj\u00e4s kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. T\u00e4t\u00e4 ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja-kirjoitusmerkkien avulla. Hangeulin keksimisen j\u00e4lkeen sit\u00e4 ja hanja-merkkej\u00e4 k\u00e4ytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisper\u00e4iset sanat) ja hangeulilla alkuper\u00e4iset koreankieliset sanat. Nyky\u00e4\u00e4n hanjoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":1189,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"yoast_head":"\nKorean kirjoittaminen – Kanjikaveri<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Korean kirjoittaminen – Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Korean aakkoset \u2013\u00a0\ud55c\uae00, hangeul Korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n \ud55c\uae00, hangeul, ja se merkitsee sek\u00e4 ”mahtavaa kirjoitusta” ett\u00e4 ”korealaista kirjoitusta”. Hangeul on korean kieless\u00e4 ainutlaatuinen kirjaimisto eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun kielen kuin korean kirjottamiseen. Kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian nelj\u00e4s kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. T\u00e4t\u00e4 ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja-kirjoitusmerkkien avulla. Hangeulin keksimisen j\u00e4lkeen sit\u00e4 ja hanja-merkkej\u00e4 k\u00e4ytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisper\u00e4iset sanat) ja hangeulilla alkuper\u00e4iset koreankieliset sanat. Nyky\u00e4\u00e4n hanjoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n…\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2017-05-25T08:07:19+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/\",\"name\":\"Kanjikaveri\",\"description\":\"Opi japania ja koreaa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"ImageObject\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#primaryimage\",\"inLanguage\":\"fi\",\"url\":\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png\",\"contentUrl\":\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/\",\"name\":\"Korean kirjoittaminen – Kanjikaveri\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#primaryimage\"},\"datePublished\":\"2017-05-25T08:03:01+00:00\",\"dateModified\":\"2017-05-25T08:07:19+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Korean kieli\",\"item\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Korean kirjoittaminen\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Korean kirjoittaminen – Kanjikaveri","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Korean kirjoittaminen – Kanjikaveri","og_description":"Korean aakkoset \u2013\u00a0\ud55c\uae00, hangeul Korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on nimelt\u00e4\u00e4n \ud55c\uae00, hangeul, ja se merkitsee sek\u00e4 ”mahtavaa kirjoitusta” ett\u00e4 ”korealaista kirjoitusta”. Hangeul on korean kieless\u00e4 ainutlaatuinen kirjaimisto eik\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 mink\u00e4\u00e4n muun kielen kuin korean kirjottamiseen. Kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian nelj\u00e4s kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. T\u00e4t\u00e4 ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja-kirjoitusmerkkien avulla. Hangeulin keksimisen j\u00e4lkeen sit\u00e4 ja hanja-merkkej\u00e4 k\u00e4ytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisper\u00e4iset sanat) ja hangeulilla alkuper\u00e4iset koreankieliset sanat. Nyky\u00e4\u00e4n hanjoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n…","og_url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/","og_site_name":"Kanjikaveri","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/Kanjikaveri","article_modified_time":"2017-05-25T08:07:19+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png"}],"twitter_card":"summary","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website","url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/","name":"Kanjikaveri","description":"Opi japania ja koreaa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"ImageObject","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#primaryimage","inLanguage":"fi","url":"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png","contentUrl":"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/koikeav.png"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#webpage","url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/","name":"Korean kirjoittaminen – Kanjikaveri","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#primaryimage"},"datePublished":"2017-05-25T08:03:01+00:00","dateModified":"2017-05-25T08:07:19+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Korean kieli","item":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Korean kirjoittaminen"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1193"}],"collection":[{"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1193"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1194,"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1193\/revisions\/1194"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1189"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}