Foorumi   Blogi   Linkit   Kanjikaveri  

Pannaan passiiviksi

← Edellinen (Erikoisilmaisut) | Sisällysluettelo | Seuraava (Kunnioittava ja nöyrä) →



Verbien kausatiivi- ja passiivimuodot

Seuraavaksi opimme kaksi viimeistä merkittävää verbintaivutustyyppiä: Kausatiivi- ja passiivimuodot. Vaikka tämä kappale kuuluisi monestakin syystä olennainen kielioppi -osuuteen, päätin panna tämän ensimmäiseksi tähän osuuteen, koska: 1) olennainen kielioppi -osuus alkoi paisua todella suureksi ja 2) kausatiivi- ja passiivimuotoja ei käytetä niin yleisesti kuin muita verbimuotoja. Nämä kaksi verbintaivutusta käydään perinteisesti läpi samassa yhteydessä pahamaineisen kausatiivi-passiivi -yhdistelmän takia. Nyt selvitämme mitä nämä kaksi asiaa ovat ja miten niitä käytetään.

Verbien kausatiivimuodot

Kausatiivimuotoon taivutetut verbit käytetään osoittamaan tekoa, jonka joku panee tapahtumaan. Niin kuin kapteeni Picard niin ytimekkäästi sen muotoili, kausatiivimuotoiset verbit "make it so" (eli panevat toimimaan). Tätä verbimuotoa käytetään yleensä kontekstissa, jossa joku pannaan tekemään jotain. (Suom. huom. Suomenkielessä on muutamia vastaavia transitiiviverbejä, joissa teko joko annetaan tai muulla tavalla siirretään jollekulle toiselle. Tällaisia verbejä ovat muun muassa "syöttää", "juottaa", "juoksuttaa", "teettää" ja "nukuttaa". Olen käyttänyt näitä esimerkkilauseiden suomennoksissa aina mahdollisuuksien mukaan.) Hämmentävä asia kausatiivimuotoisissa verbeissä on se, että ne voivat myös tarkoittaa, että jonkun annetaan (sallitaan) tehdä jotain. Tai ehkä tämä on erityyppinen verbimuoto, jolla on täysin sama taivutussääntö. Miten tahansa asiat sitten ovatkin, niin kausatiivimuotoinen verbi voi tarkoittaa joko sitä, että joku pannaan tekemään jotain tai sitä, että jonkun annetaan tehdä jotain. Ainoa hyvä uutinen on se, että kun kausatiivimuotoa käytetään 「あげる」:n ja 「くれる」:n kanssa, se merkitsee lähestulkoon aina "antaa jonkun tehdä". Kun ensin totut tähän, niin yllättäen onkin varsin selvää kumpaa merkitystä milloinkin haetaan.

(1) 全部食べさせた。- Syötti/Antoi syödä kokonaan.
(2) 全部食べさせてくれた。- Antoi syödä kokonaan.

Kausatiivin taivutussäänöt
Tässä ovat taivutussäännöt kausatiivimuodoille. Kaikki verbien kausatiivimuodot ovat ru-verbejä.
Esimerkkejä ru-verbeistä
TuttavallinenKausatiivi
食べ食べさせる
させる
信じ信じさせる
させる
起き起きさせる
させる
掛け掛けさせる
捨て捨てさせる
調べ調べさせる
    
Esimerkkejä u-verbeistä
TuttavallinenKausatiivi ローマ字ローマ字 (Kaus.)
させる hanasuhanasaseru
かせる kikukikaseru
がせる oyoguoyogaseru
ばせる asobuasobaseru
たせる matumataseru
ませる nomunomaseru
らせる naorunaoraseru
なせる shinushinaseru
わせる kaukawaseru
    
Poikkeusverbit
TuttavallinenKausatiivi
するさせる
くるこさせる

Esimerkit

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kausatiivimuotoisten verbien käytöstä. Merkitys selviää yleensä kontekstista, mutta meidän tarkoitusperiimme sopii, että oletamme 「あげる」:n ja 「くれる」:n (ください) kanssa yhdessä käytettynä merkityksen olevan "antaa jonkun tehdä" ja ilman näitä oletamme merkityksen olevan "panna joku tekemään, teettää".

(1) 先生学生宿題たくさんさせた
- Opettaja teetätti oppilailla paljon läksyjä.

(2) 先生質問たくさん聞かせてくれた
- Opettaja antoi [jonkun] kysyä paljon kysymyksiä.

(3) 今日仕事休ませてください
- Annathan minun levätä tänään töistä. (Antaisitko minun pitää tänään vapaapäivän?)

(4) その部長は、よく長時間働かせる
- Se osastopäällikkö panee [ihmiset] usein tekemään töitä pitkiä aikoja

Kun kysytään lupaa siihen, että jonkun annetaan tehdä jotain, on yleisempää käyttää 「~てもいい」-kielioppirakennetta.

(1) トイレ行かせてくれますか。
- Voitsiko antaa minun mennä vessaan? (Kuulostaa siltä, että kysyjä olisi vankina, samoin suomeksi)

(2) トイレ行っていいですか。
- Sopiiko mennä vessaan? (Ei ongelmia)

Lyhyempi vaihtoehto

Kausatiivitaivutuksesta on myös lyhyempi muoto, jonka käyn tässä läpi, jotta opas kattaisi kaikki mahdolliset variaatiot. Koska tätä versiota käytetään kuitenkin suurimmaksi osaksi melkoisen karkeassa slangissa, niin voit aivan hyvin hypätä tämän osion yli kunnes olet tottunut kunnolla tavalliseen muotoon. Tekstikirjatkaan eivät yleensä mainitse tätä versiota kausatiivimuodosta.

Suurin ero tämän ja standardiversion välillä on se, että kaikista verbeistä tulee 「す」-päätteisiä u-verbejä. Sen takia tähän muotoon taivutetut verbit taipuvat kuten mitkä tahansa muutkin 「す」-päätteiset u-verbit, kuten esimerkiksi 「話す」 tai 「指す」. Ensimmäinen osa taivutusta on sama kuin alkuperäisessäkin kausatiivimuodossa. Kyseisen verbin ollessa ru-verbi, ei liitetä kuitenkaan päätettä 「させる」 vaan 「さす」 ja kun kyseessä on u-verbi, liitetäänkin pääte 「す」 päätteen 「せる」 sijasta. Tuloksena tästä on se, että kaikista verbeistä tulee 「す」-päätteisiä u-verbejä.

Lyhennetty kausatiivimuoto

Esimerkit

(1) 同じこと何回言わす
- Älä pane minua sanomaan samaa asiaa montaa kertaa!

(2) お腹空いているんだから、なんか食べさしてくれよ。
- Minulla on nälkä, joten anna minun syödä jotain.

Verbien passiivimuodot

Japanissa passiivimuotoiset verbit ovat tekoja, jotka tehdään (passiiviselle) subjektille (vrt. suomenkieli, jossa passiivi ilmoittaa lähinnä verbin tekemisen suorittajan epämääräiseksi). Eli siis toisin kuin suomessa, japanissa passiiviin ei välttämättä liity henkilötekijää. Suomen kielenhuolto suosittelee passiivinkäyttöä vain silloin kun tekijä ei ole tiedossa, mutta japanissa passiivia voidaan käyttää muissakin yhteyksissä, esimerkiksi silloin kuin kyseessä on kone. Passiivia käytetään japanissa laajalti, erityisesti esseissä ja artikkeleissa.

Japanin passiivilauseissa tekijä voidaan ilmaista niin sanotun agentin avulla. Agentin merkkinä lauseessa on kohdepartikkeli 「に」. Olen suomentanut lauseiden agentit kökkerökäännöksellä "jonkun toimesta", koska ajatuksenani on tuoda käännöksissä lauseiden alkuperäinen rakenne mahdollisimman saman oloisena esille, joten tarkoitus pyhittänee keinot. Suomessahan vastaavat lauseet ovat aina aktiivilauseita.

(Suom. huom. Kaksi edellistä kappaletta ovat pääasiassa minun näppäimistöstäni lähtöisin. Päädyin tähän ratkaisuun, koska suomen ja tekstin alkuperäiskielen englannin väliset passiivilauseisiin liittyvät kieliopilliset erot ovat niin suuret, ettei alkuperäisestä suoraan käännetty teksti olisi enää palvellut tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla eli vihkinyt suomalaisia japanin passiivilauseiden saloihin.)

Passiivin taivutussäännöt
Kerrankin taivutussäännöt ovat samat sekä ru- että u-verbeille. Kaikki verbien passiivimuodot ovat ru-verbejä.

Esimerkkejä ru-verbeistä
TuttavallinensPassiivi
食べ食べられる
られる
信じ信じられる
られる
起き起きられる
られる
掛け掛けられる
捨て捨てられる
調べ調べられる
    
Esimerkkejä u-verbeistä
TuttavallinenPassiivi ローマ字ローマ字 (Pass.)
される hanasuhanasareru
かれる kikukikareru
がれる oyoguoyogareru
ばれる asobuasobareru
たれる matumatareru
まれる nomunomareru
られる naorunaorareru
なれる shinushinareru
われる kaukawareru
    
Poikkeusverbit
TuttavallinenPassiivi
するされる
くるこられる

Esimerkit

(1) ポリッジ誰か食べられた
- Puuro on syöty jonkun toimesta!

(2) みんなだと言われます
- Minulle sanotaan kaikkien toimesta, että [olen] outo.

(3) 速さ超えるのは、不可能だと思われる
- Valon nopeuden ylittämisen ajatellaan olevan mahdotonta.

(4) この教科書多く読まれている
- Tämä tekstikirja on luettavana monen ihmisen toimesta.

(5) 外国人質問聞かれたが、答えられなかった
- Minulta kysyttiin kysymys ulkomaalaisen toimesta, mutta en osannut vastata.

(6) このパッケージには、あらゆるものが含まれている
- Kaikki on sisällytetty tähän pakkaukseen.

Huomasit varmasti kuinka ru-verbien passiivimuoto on aivan samannäköinen kuin niiden potentiaalimuoto. Se mitä verbillä tarkoitetaan selviää tietysti kontekstista. Vaikkapa nyt esimerkki (1) olisi melko höperö, jos lauseen verbillä 「食べられた」 tarkoitettaisiin potentiaalia ("Pystyi syömään puuroa jollekulle"??). Sen sijaan esimerkissä (5) 「答えられなかった」 on potentiaalimuoto. Muutoin lauseessa ei olisi taaskaan kovin paljon järkeä ("Kysyttiin kysymys ulkomaalaisen toimesta, ei vastattu."??).

Passiivin käyttäminen kohteliaisuuden ilmaisemisessa

Kun käymme läpi eri tyyppisiä tavallisen -masu/-desu-muodon kohteliaisuustason yli meneviä kielioppirakenteita seuraavassa kappaleessa, on hyödyllistä tietää, että passiivimuodon käyttö on yksi kohteliaampi tapa ilmaista tekoa. Japanissa lause on yleensä sitä kohteliaampi mitä epäsuorempi se on. On esimerkiksi kohteliaampaa viitata johonkuhun hänen omalla nimellään kuin suoralla pronominilla "sinä". On myös kohteliaampaa esittää kysymys kielteisesti kuin positiivisesti (Esimerkiksi, 「しますか?」 vs. 「 しませんか?」). Samassa merkityksessä passiivimuodon käyttäminen tekee lauseesta epäsuoremman, koska subjekti ei suorita tekoa suoraan. Tämä saa lauseen kuulostamaan kohteliaammalta. Tässä sama lause asteittain lisääntyvällä kohteliaisuustasolla.

(1) どうする?- Mitä teet? (kirj: Kuinka tehdä?)
(2) どうします? - Tavallinen kohtelias.
(3) どうされます?- Passiivinen kohtelias.
(4) どうなさいます?- Kunnioittava (käydään läpi seuraavassa kappaleessa)
(5) どうなさいますでしょうか?- Kunnioittava + alempi varmuustaso.
Huomaa kuinka sama lausee muuttuu pidemmäksi ja pidemmäksi samalla kun se muuttuu enemmän ja enemmän epäsuoraksi.

Esimerkit

(1) レシートどうされますか?
- Entäpä kuittinne? (kirj: Kuinka teette kuitin?)

(2) 明日会議行かれるんですか?
- Olet(teko) menossa kokoukseen huomenna?

Kausatiivi-passiivimuodot

Kausatiivi-passiivimuoto on yksinkertaisesti yhdistelmä kausatiivi- ja passiivitaivutuksista ja se tarkoittaa, että jonkun jotakin tekemään panemisen teko tehtiin kyseiselle henkilölle. Tämä kääntyy kätevästi muotoon "[joku] pantiin tekemään [jotakin]". Tärkeä muistettava asia on taivutuksen järjestys. Verbi taivutetaan ensin kausatiivimuotoon ja sitten passiiviin, ei koskaan toisin päin.
Kausatiivi-Passiivi -taivutusmuoto

Esimerkit

(1) 朝ご飯食べたくなかったのに、食べさせられた
- Huolimatta siitä, etten halunnut syödä aamiaista, se syötettiin minulle.

(2) 日本では、お酒飲ませられること多い
- Japanissa alkoholin juottamista tapahtuu paljon.

(3) あいつ二時間待たせられた
- Minua odotutettiin 2 tuntia tuon tyypin toimesta.

(4) 毎日宿題させられる
- Minulla teetätetään läksyjä joka päivä vanhempani/vanhempieni toimesta.

Lyhyempi vaihtoehto

Lyhyempää kausatiivin taivutusvaihtoehtoa voidaan käyttää myös kausatiivi-passiivimuodossa. En käy sitä kovin yksityiskohtaisesti lävitse, koska tämän muodon hyödyllisyys on melko rajoitettua, aivan kuten itse lyhyemmän kausatiivimuodonkin. Ajatuksena on yksinkertaisesti käyttää lyhennettyä kausatiivimuotoa tavallisen kausatiivitaivutuksen sijasta. Loppu menee kuten edellä.
Esimerkkejä lyhennetystä kausatiivi-passiivimuodosta
Tätä muotoa ei voida käyttää tilanteissa, joissa lyhyempi kausatiivimuoto päättyy 「さす」, toisin sanoen, pääte ei voi olla 「さされる」.
Verbejä, joita ei voida käyttää tässä muodossa

Esimerkit

(1) 学生廊下立たされた
- Oppilasta seisotettiin käytävässä.

(2) 日本では、お酒飲まされること多い
- Japanissa alkoholin juottamista tapahtuu paljon.

(3) あいつ二時間待たされた
- Minua odotutettiin 2 tuntia tuon tyypin toimesta.

← Edellinen (Erikoisilmaisut) Sisällysluettelo Seuraava (Kunnioittava ja nöyrä) →