Foorumi   Blogi   Linkit   Kanjikaveri  

Voi hitto! Tiesin, että tämän oppimiseen oli jokin syy!

← Edellinen (Lauseliitot) Sisällysluettelo Seuraava (Potentiaali) →



Muita te-muodon käyttötarkoituksia

Te-muoto on todella hyödyllinen, sillä sitä käytetään useiden eri kielioppirakenteiden ilmaisemiseen. Seuraavaksi opitaankin kestomuodon muodostaminen 「~ている」:n ja 「~てある」:n avulla. Olemme oppineet useita verbimuotoja, mutta ne ovat kaikki olleet yksittäisten tekojen suorittamisia. Seuraavaksi käymme läpi kuinka sanotaan vaikkapa "minä juoksen parhaillani". Opimme myös kuinka suoritetaan jokin teko pitäen silmällä tulevaisuutta 「~ておく」:n avulla ja kuinka ilmaistaan tekojen suuntia käyttämällä rakenteita 「~ていく」 ja 「~てくる」.

Kestomuodon muodostaminen 「~ている」:n avulla

Tiedämmekin jo kuinka ilmaistaan olemista kopuloiden 「です」, 「だ」 jne. avulla. Ne kuitenkin osoittavat vain yhden kerran tapahtuvaa olemista; sitä joko ollaan jotain tai ei. Tämä kielioppirakenne kuitenkin kuvailee liikeverbin jatkuvaa tilaa. Koska suomessa ei ole varsinaista kestomuotoa, kestomuodossa olevat lauseet voidaan kääntää suomeksi useilla eri tavoilla kontekstista riippuen, mutta yleisiä käännöksiä ovat pelkkä aktiivimuoto ("minä juoksen"), ("minä olen juoksemassa") tai ("minä juoksen parhaillani"). Tämän lisäksi on vielä muutamia poikkeuksia, joita tutkitaan tarkemmin vielä myöhemmin. Voimme ottaa viime kappaleessa oppimamme te-muodon hyötykäyttöön, koska ainoa asia, mikä täytyy tehdä, on lisätä sen perään 「いる」! Lopputulosta voidaan käsitellä tavallisena ru-verbinä.

Tämä 「いる」 on sama olemassaoloa kuvaava ru-verbi, jota käsiteltiin ensimmäisen kerran kielteiset verbit osassa. Tällä kertaa ei tarvitse kuitenkaan huolia siitä onko subjekti elollinen vai eloton.

Kestomuodon muodostaminen 「~ている」:n avulla
Lopputulos taipuu ru-verbinä huolimatta siitä mikä alkuperäinen verbi on
Myönteinen Kielteinen
Ei-mennyt 読んでいる on lukemassa 読んでいない ei ole lukemassa
Mennyt 読んでいた oli lukemassa 読んでいなかった ei ollut lukemassa

Esimerkit

(1) 友達ているの?- Mitä ystävä on tekemässä?
(2) 昼ご飯食べている。- (Ystävä) on syömässä lounasta.

Huomaa, että kun verbi on muutettu ru-verbiksi, niin sille voidaan tehdä kaikki normaalit taivutukset. Esimerkeissä nähdään masu-muodon ja yksinkertaisen kielteisen muodon taivutukset.

(1) 読んでいる?- Mitä olet lukemassa?
(2) 教科書読んでいます。- Olen lukemassa oppikirjaa.

(1) 聞いていますか。- Kuunteletko minua? (kirj: Kuunteletko tarinaa?)
(2) ううん聞いていない。- Ei, en kuuntele.

Koska ihmiset ovat yleensä liian laiskoja kiepauttamaan kieltään ääntääkseen 「い」:n kunnolla, tuttavallisemmissa tilanteissa 「い」 putoaa yleensä yksinkertaisesti kokonaan pois. Tämä edistää puhumisen mukavuutta ja helppoutta. Jos ollaan taas kirjoittamassa esseetä tai tutkielmaa, on 「い」 muistettava aina kirjoittaa. Seuraavaksi lyhennetyt versiot edellisistä esimerkeistä.

(1) 友達てるの?- Mitä ystävä on tekemässä?
(2) 昼ご飯食べてる。- (Ystävä) on syömässä lounasta.

(1) 読んでる- Mitä olet lukemassa?
(2) 教科書読んでいます。- Olen lukemassa oppikirjaa.

(1) 聞いていますか。- Kuunteletko minua? (kirj: Kuunteletko tarinaa?)
(2) ううん聞いてない。- Ei, en kuuntele.

Huomaa, että en tipauttanut 「い」:tä pois kohteliaassa muodossa. Vaikka ihmiset todellakin jättävät 「い」:n ääntämättä myös kohteliaassa muodossa, voi olla, että haluat kuitenkin ensin totutella sanomaan asiat oikealla tavalla ennen kuin alat lipsumaan tuttavallisiin lyhennyksiin. Yllätyt varmasti tuttavallisen puheen laajasta lyhennysten määrästä. (Saatat myöskin yllättyä siitä kuinka pitkäksi kaikki käy todella kohteliaassa puheessa.) Periaatteessa lyhennykset saadaan olemalla laiskoja ja sitomalla kaikki äänteet yhteen. Partikkeleita tökitään myöskin pois tieltä oikealla ja vasemmalla.

Esimerkiksi:
(1) しているの?(Onpa nuo partikkelit aina niin vaivalloisia sanoa...)
(2) しているの? (Ugh, inhoan tuota kaikkien vokaalien ääntämistä.)
(3) してんの? (Ah, täydellistä.)

Ennemminkin jatkuva oleminen kuin jatkuva tekeminen

On muutamia tapauksia, joissa japanin kestomuoto ei käänny suomeksi "olla parhaillaan tekemässä jotain". Oikeastaan se, että onko joku suorittamassa tekoa vai onko hän teon suorittamisesta johtuvassa tilassa, on varsin monitulkintaista. Oikea tulkintatapa päätetään kontekstin ja yleisen käytännön avulla. Esimerkiksi, vaikka 「結婚している」 voi teknisesti ottaen tarkoittaa, että joku on juuri kirkossa vihittävänä, niin sillä kuitenkin yleensä viitataan henkilöön, joka on jo naimisissa ja on parhaillaan naimisissa olemisen tilassa. Seuraavaksi tutkitaan joitain yleisiä verbejä, jotka usein aiheuttavat japanin opiskelijoille vastaavaa hämmennystä.

知る
知る」 tarkoitaa "tietää" ja se on tavallinen toimintaa kuvaava verbi. Toisin sanoen, minä "tiesin" (toiminta) jotain joten nyt tiedän sen (tila). Tämän takia suomen kielen sana "tietää" on oikeastaan jatkuva tila japaniksi, nimittäin 「知っている

知る」 vs 「分かる
"Ymmärtää" tarkoittava 「分かる」 saataa näyttää joissain tapauksissa samankaltaiselta kuin 「知る」. "Tietämisen" ja "ymmärtämisen" välillä on kuitenkin eroa. Yritä siis olla sotkematta 「知っている」:a ja 「分かっている」:a toisiinsa. 「分かっている」 tarkoittaa sitä, että olet jo ymmärtämisen tilassa, toisin sanoen tajusit asian jo. Väärinkäytettynä se saattaa kuulostaa varsin tärkeilevältä ("Joo, joo, tajusin jo!"). Toisaalta 「知っている」 tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tiedät jotain.

Esimerkit

(1) 今日知りました。- Sain sen selville tänään. (Suoritin tietämiseen johtavan teon tänään.)
(2) この知っていますか?- Tiedätkö tämän laulun?
(3) 分かりますか。- Tiedätkö/tunnetko tien? (kirj.: Ymmärrätkö tien?)
(4) はいはい分かった分かった。 - Kyllä, kyllä, ymmärsin jo.

Liikeverbit (行く来る jne.)
Olisi ehkä järkeenkäypää olettaa tekojen 「行っている」 ja 「来ている」 tarkoittavan "olla tulemassa" ja "olla menemässä". Valitettavasti asia ei olekaan näin. Liikettä kuvaavien verbien 「~ている」-muoto on ennemminkin kuin tekojen sarja, jota käsittelimme edellisessä osiossa. Liike on suoritettu loppuun ja nyt ollaan tässä loppuunsaatetussa tilassa. (Muista, että 「いる」 on olemassa olemisen verbi eläville ja liikkuville olennoille ja asioille.) Voi olla avuksi ajatella asiaa kahtena erillisenä ja peräkkäisenä tekona: 「行って」 ja 「いる」.

Esimerkit

(1) 鈴木さんはどこですか。- Missä Suzuki on?
(2) もう帰っている。- Hän on jo kotona. (Meni jo kotiin ja on siellä nyt)
(3) 行っているよ。- Menen edeltä. (Menen ja olen siellä ennen sinua)
(4) 美恵ちゃんは、もう来ているよ。- Miehän on jo täällä. (Mie tuli ja on jo täällä.)

「~てある」-muodon käyttäminen seurauksena olevan tilan ilmaisemisessa

Kuten soveliasta on, juuri kuten 「いる」 parina on 「ある」, niin 「~ている」:n parina on 「~てある」, jolla on myöskin oma erityinen merkityksensä. Kun 「いる」 korvataan 「ある」:lla, jatkuvan toiminnan sijaan tämän kielioppirakenteen merkitys on jo tehdyn teon seurauksena syntyvä tila. Yleensä tätä ilmausta käytetään selittämään, että jokin asia on suoritetussa tilassa eli tehty. Suoritetusta teosta välittyy myös sellainen vivahde, että teko on suoritettu jotain muuta asiaa silmällä pitäen.

Esimerkit

Koska tämä kielioppirakenne kuvaa suoritetun teon tilaa, on yleistä nähdä käytettävän partikkeleita 「は」 ja 「も」 partikkelin 「を」 sijaan.

(1) 準備どうですか。- Miten valmistelut sujuvat?
(2) 準備は、もうしてある。 - Valmistelut on jo tehty.

(1) 旅行計画終った?- Onko matkasuunnitelmat tehty?
(2) うん切符買ったし、ホテル予約してある。- Joo-o, en vain ostanut lippuja, mutta hoidin myös hotellivaraukset.

「~ておく」-muodon käyttäminen tulevaisuuteen valmistumisen ilmaisemisessa

Kun 「~てある」 välittää merkitysvivahteen siitä, että teko on tehty jonkin muun asian valmisteluna, niin 「~ておく」 ilmoittaa selkeästi, että teko tehdään pitäen silmällä tulevaisuutta. Kuvittelepa seuraava: Olet leiponut makoisan piirakan ja asetat sen ikkunalaudalle jäähtymään, jotta voit syödä piiraasi myöhemmin. Tämä mielikuva saattaa auttaa selittämäään miksi verbiä 「おく」 (置く), joka tarkoittaa "asettaa, sijoittaa", voidaan käyttää tulevaisuuden valmisteluiden kuvaamisessa. (Harmi vaan, että ikkunalaudoilla olevat piirakat tuntuvat aina joutuvan jonkinsortin kommelluksiin, erityisesti sarjakuvissa.) Verbi 「置く」 kirjoitetaan yksinään kanjilla, mutta kun se tulee liitteeksi taivutettuun verbiin (kuten te-muotoon), niin silloin on tapana käyttää pelkkää hiraganaa.

Esimerkit

(1) 晩ご飯作っておく。- Teen illallista (etukäteen tulevaa varten).
(2) 電池買っておきます。- Ostan pattereita (tulevaisuuden varalle).

Ääntämisen helpottamiseksi 「ておく」 lyhennetään usein 「~とく」:ksi.
(1) 晩ご飯作っとく。- Teen illallista (etukäteen tulevaa varten).
(2) 電池買っときます。- Ostan pattereita (tulevaisuuden varalle).

Liikeverbien (行く来る) käyttäminen te-muodon kanssa

Myös liikeverbejä "mennä" (行く) ja "tulla" (来る)voidaan käyttää te-muodon kanssa osoittamaan, että teko on suunnattu kohti jotain paikkaa tai jostain paikasta. Yleisin ja käytännöllinen esimerkki tästä on verbi 「持つ」 (pitää, pidellä). 「持っている」 tarkoittaa, että joku pitelee jotain, mutta kun 「いる」 korvataan 「いく」:lla tai 「くる」:lla, niin se tarkoittaa "viedä" tai "tuoda". Verbit taipuvat tietysti kuten tavalliset 「行く」 ja 「来る」.

Esimerkit

(1) 鉛筆持っている?- Onko sinulla lyijykynää?
(2) 鉛筆学校持っていく?- Vietkö lyijykynän kouluun?
(3) 鉛筆持ってくる?- Tuotko lyijykynän kotiin?

Nähin esimerkkeihin voi tulla enemmän tolkkua, jos niitä ajattelee tekojen sarjana: "pidellä ja mennä" tai "pidellä ja tulla". Tässä muutama esimerkki lisää.

(1) お父さんは、早く帰ってきました。- Isä tuli aikaisin kotiin.
(2) 走っていった。- Hän meni juosten aseman suuntaan.

Liikeverbejä voidaan myös käyttää ajanilmaisuissa jotain hetkeä kohti liikkumisessa tai nykyhetkeen tulemisessa.

(1) 入ってコート着ている増えていきます
- Kun talvi tulee, takkia käyttävät henkilöt lisääntyvät (kohti talvea).

(2) 一生懸命頑張っていく
- Yritän parhaani (kohti tulevaa) kaikin voimin!

(3) 色々付き合ってきたけど、いいまだ見つからない
- Olen seurustellut (tähän mennessä) monien ihmisten kanssa, mutta se oikea ei ole vielä löytynyt.

(4) 日本語ずっとから勉強してきて結局やめた
- Opiskelin japania pitkän aikaa sitten (ja siitä lähtien) ja loppujen lopuksi lopetin.

← Edellinen (Lauseliitot) Sisällysluettelo Seuraava (Potentiaali) →