This work is licensed under a Creative Commons License.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas (
)
| ← Edellinen (Pyynnöt ja käskyt) | | Sisällysluettelo | | Seuraava (Yhteenveto) → |
Mikä! ...on lastittoman pääskysen lentonopeus?
-Pyhän Graalin sillanvartija
| Numerot | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 漢字 | 一 | 二 | 三 | 四 | 五 | 六 | 七 | 八 | 九 | 十 |
| ひらがな | いち | に | さん | し／よん | ご | ろく | しち／なな | はち | きゅう | じゅう |
Kuten taulukosta näkyy, numero 4 voi olla joko 「し」 tai 「よん」 ja numero 7 voi olla joko 「しち」 tai 「なな」. Periaatteessa molemmat ovat hyväksyttäviä lukutapoja kymmeneen saakka. Kymmenen jälkeen lukutavat ovat kuitenkin melkeinpä aina 「よん」 ja 「なな」. Yleisesti ottaen 「よん」:ia ja 「なな」:a suositaan 「し」:n ja 「しち」:n sijasta melkein kaikissa tilanteissa.
Näitä kymmentä numeroa hyödyntäen voidaan laskea 1:stä 99:ään. Japani on suomea helpompi siinä mielessä, ettei tarvitse opetella ulkoa erillisiä sanoja tai taivutusmuotoja, kuten "yksitoista" tai "kahdeksankymmentä". Japaniksi nämä ilmaistaan yksinkertaisesti "kymmenen yksi" ja "kahdeksan kymmenen".
（１） 三十一 （さんじゅういち） = 31
（２） 五十四 （ごじゅうよん）= 54
（３） 七十七 （ななじゅうなな）= 77
（４） 二十 （にじゅう） = 20
Huomaa, että luvut kirjoitetaan aina joko kanjeilla tai numeraaleilla, koska hiraganalla kirjoitettuna ne voivat käydä varsin pitkiksi ja olla sitten melko vaikeatajuisia.
| Numerot | 100 | 1.000 | 10.000 | 10^8 | 10^12 |
|---|---|---|---|---|---|
| 漢字 | 百 | 千 | 万 | 億 | 兆 |
| ひらがな | ひゃく | せん | まん | おく | ちょう |
Huomasiko kuinka luvut lisääntyivät neljällä numerolla mentäessä 10^4:stä 10^8:aan eli 万:in ja 億:n välillä? Tämä johtuu siitä, että japanissa luvut jaetaan neljän yksiköihin. Kun ensin lasketaan 1万:iin (10.000) saakka, niin aloitetaan uudestaan alusta kunnes päästään lukuun 9,999万, jolloin vaihdetaan 万 1億:uun (100.000.000). 100 on muuten 百 ja 1.000 on 千, mutta kaikkiin lukuihin näiden jälkeen täytyy liittää eteen 1 eli lopuista yksiköistä tulee 一万 (10^4)、一億 (10^8) ja 一兆 (10^12).
Nyt osaat laskea 9.999.999.999.999.999:ään tai 9.999兆:hun asti yksinkertaisesti vaihtamalla numeroita kuten edellä. Nyt kuitenkin alkavat ongelmat. Yritä sanoa 「いちちょう」 、「ろくひゃく」 tai 「さんせん」 todella nopeasti, huomaat varmaankin, että se on vaikeaa, koska sanoissa toistetaan samankaltaisia konsonanttiäänteitä. Sen takia japanilaiset ovat päättäneet tehdä asiat itselleen helpoiksi ääntämällä kyseiset luvut 「いっちょう」、 「ろっぴゃく」 ja 「さんぜん」. Tätä asiaa käytiin alustavasti läpi Kanji-osion loppupäässä. Valitettavasti tämä vaikeuttaa eri lukutapojen muistamista. Seuraavaksi kaikki pienet äännemuutokset.
| Numerals | 漢字 | ひらがな |
|---|---|---|
| 300 | 三百 | さんびゃく |
| 600 | 六百 | ろっぴゃく |
| 800 | 八百 | はっぴゃく |
| 3000 | 三千 | さんぜん |
| 8000 | 八千 | はっせん |
| 10^12 | 一兆 | いっちょう |
（１） 四万三千七十六 （よんまんさんぜんななじゅうろく） = 43.076
（２） 七億六百二十四万九千二百二十二 （ななおくろっぴゃくにじゅうよんまんきゅうせんにひゃくにじゅうに） = 706.249.222
（３） 五百兆二万一 （ごひゃくちょうにまんいち） = 500.000.000.020.001
Huomaa, että tavan mukaan suuret luvut kirjoitetaan numeroin, sillä kanjeista voi tulla hyvin vaikeatulkintaisia.
Jotkut teistä voivat kaivata tietoa vielä tätä suuremmista luvuista, mutta tuskinpa tulet edes koskaan käyttämään lukua 「億」, saatika sitten 「兆」:ta. Takaan, ettet tule tarvitsemaan tätä, mutta etsinpä kuitenkin tällaisen listan ihan vaan mielenkiinnon takia.
Negatiivisia numeroita ja lukuja käsitellään samoin kuin positiivisiakin, paitsi että luvun eteen sanotaan 「マイナス」.
（１） マイナス二十九 = -29
Kuukausien sanominen japaniksi on itseasiassa helpompaa kuin suomeksi, koska ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjoittaa kuukauden numero (joko numeroin tai kanjein) ja lisätä 「月」, jonka lukutapa on 「がつ」. Kiinnitä kuitenkin huomiosi huhtikuuhun （４月）, heinäkuuhun （７月） ja syyskuuhun （９月）, joiden ääntämykset ovat 「しがつ」、「しちがつ」 ja 「くがつ」 tässä järjestyksessä.
Lopuksi pääsemmekin kuukauden päiviin, joissa päänsärky sitten alkaakin. Kuukauden ensimmäinen päivä on 「ついたち」 （一日）; eri asia kuin 「いちにち」 （一日）, joka tarkoittaa "yksi päivä". Lukuunottamatta tätä ja joitakin muita kohta läpikäytäviä poikkeuksia, voidaan päivämäärät muodostaa sanomalla numero ja lisäämällä sen perään 「日」, jonka ääntämys on tässä tapauksessa 「にち」. Esimerkiksi, 26. päivästä tulee 26日 （にじゅうろくにち）. Melko simppeliä, mutta kuitenkin ensimmäiset 10 päivää, 14., 19. 20. ja 29. päivä ovat poikkeuksia, joiden erityiset lukutavat on opeteltava erikseen ulkoa. Jos pidät ulkoaopettelusta, niin sinulla on valttikortit kädessäsi. Huomaa, että kanjit eivät muutu, ainoastaan lukutapa.
| 英 語 |
1. päivä | 2. päivä | 3. päivä | 4. päivä | 5. päivä | 6. päivä | 7. päivä | 8. päivä | 9. päivä | 10. päivä | 14. päivä | 19. päivä | 20. päivä | 24. päivä | 29. päivä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 漢 字 |
一 日 |
二 日 |
三 日 |
四 日 |
五 日 |
六 日 |
七 日 |
八 日 |
九 日 |
十 日 |
十 四 日 |
十 九 日 |
二 十 日 |
二 十 四 日 |
二 十 九 日 |
| ひ ら が な |
つ い た ち |
ふ つ か |
み っ か |
よ っ か |
い つ か |
む い か |
な の か |
よ う か |
こ こ の か |
と お か |
じ ゅ う よ っ か |
じ ゅ う く に ち |
は つ か |
に じ ゅ う よ っ か |
に じ ゅ う く に ち |
Japanissa päivämäärän esitystapa on kansaivälisen esitystavan mukainen ja näyttää seuraavalta: VVVV年KK月PP日. Esimerkiksi tänään on: 2003年12月2日
| フィン語 | kello 4 | kello 7 | kello 9 |
|---|---|---|---|
| 漢字 | 四時 | 七時 | 九時 |
| ひらがな | よじ | しちじ | くじ |
Minuutit ilmaistaan lisäämällä numeron perään 「分」, joka yleensä luetaan 「ふん」, paitsi seuraavissa poikkeustapauksissa:
| フィン語 | 1 min | 3 min | 4 min | 6 min | 8 min | 10 min |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 漢字 | 一分 | 三分 | 四分 | 六分 | 八分 | 十分 |
| ひらがな | いっぷん | さんぷん | よんぷん | ろっぷん | はっぷん | じゅっぷん |
Tätä suurempien lukujen tapauksessa käytetään normaalia isompien lukujen lukutapaa ja kierrätetään luvun päättävän numeron (1-10) lukutapaa. Esimerkiksi 24 minuuttia on 「にじゅうよんぷん」 （二十四分） kun taas 30 minuuttia on 「さんじゅっぷん」 （三十分）. On myös olemassa muita vähemmän yleisiä mutta silti kelpoisia ääntämyksiä, kuten 「はちふん」 「八分」:lle ja 「じっぷん」 「十分」:lle (tätä ei käytetä juuri koskaan).
Kaikki sekuntien lukutavat koostuvat numerosta plus laskusuffiksista 「秒」, joka luetaan 「びょう」. Sekunneille ei ole poikkeuksellisia lukutapoja.
Joitain esimerkkejä kellonajoista.
（１） 1時24分（いちじ・にじゅうよんぷん） - 1:24
（２） 午後4時10分 （ごご・よじ・じゅっぷん） - 4:10 päivällä
（３） 午前9時16分 （ごぜん・くじ・じゅうろっぷん） - 9:16 aamulla
（４） 13時16分 （じゅうさんじ・じゅうろっぷん） - 13:16
（５） 2時18分13秒 （にじ・じゅうはっぷん・じゅうさんびょう） - 2:18:13
(Suom. huom. 午前 tarkoittaa "ennen keskipäivää" ja vastaa englannin ilmaisua "AM". 午後 tarkoittaa vastaavasti "keskipäivän jälkeen" ja vastaa englannin ilmaisua "PM")
（１） 二時間四十分 （にじかん・よんじゅっぷん） - 2 tuntia 40 minuuttia
（２） 二十日間 （はつかかん） - 20 päivää
（３） 十五日間 （じゅうごにちかん） - 15 päivää
（４） 二年間 （にねんかん） - kaksi vuotta
（５） 三週間 （さんしゅうかん） - kolme viikkkoa
（６） 一日 （いちにち） - 1 päivä
Kuten edellä mainitsin, yhden päivän mittainen aika on 「一日」 （いちにち）, joka on eri asia kuin kuun 1. päivä: 「ついたち」.
Poikkeukselliset lukutavat viikkoja laskettaessa ovat yksi viikko: 「一週間」 （いっしゅうかん） ja 8 viikkoa: 「八週間」 （はっしゅうかん）.
Kuukausien lukumäärää laskettaessa käytetään yksinkertaisesti tavallista numeroa ja lisätään sen perään 「か」 ja 「月」, jonka ääntämys on tässä tapauksessa 「げつ」 eikä 「がつ」. Tässä laskusuffiksissa käytettävä 「か」 kirjoitetaan yleensä kuten pieni katakana 「ヶ」, mikä saattaa olla varsin hämmentävää, koska se luetaan silti 「か」 eikä 「け」. Tämä pikku 「ヶ」 on oikeasti aivan täysin eri asia kuin katakana 「ケ」, sillä se on oikeasti lyhenne kanjista 「箇」, alunperin laskusuffiksina käytetystä kanjista. Tätä samaista pikku 「ヶ」:tä käytetään myös joissain paikannimissä, kuten 「千駄ヶ谷」 ja muisssa laskusuffikseissa, kuten alla olevassa "Muut laskusuffiksit"-kappaleessa esiteltävässä paikkojen määrän laskusuffiksissa.
Kuukausia laskettaessa kiinnitä huomiosi seuraaviin äännemuutoksiin:
| フィン語 | 1 kuukausi | 6 kuukautta | 10 kuukautta |
|---|---|---|---|
| 漢字 | 一ヶ月 | 六ヶ月 | 十ヶ月 |
| ひらがな | いっかげつ | ろっかげつ | じゅっかげつ |
Juuri kuten minuuttejakin laskiessa, suuria lukuja laskettaessa palataan aina takaisin käyttämään samaa lukutapaa kuin numeroissa 1-10.
（１） 十一ヶ月 （じゅういっかげつ） - Yksitoista kuukautta
（２） 二十ヶ月 （にじゅっかげつ） - Kaksikymmentä kuukautta
（３） 三十三ヶ月 （さんじゅうさんかげつ） - Kolmekymmentäkolme kuukautta
Käymme läpi joitain yleisimpiä laskusuffikseja, että tiedät kuinka laskusuffiksit yleisesti toimivat. Toivottavasti tämä auttaa sinut alkuun muiden laskusuffiksien opettelussa itseksesi, koska laskusuffikseja on yksinkertaisesti niin paljon, etten voi edes harkita käyväni niitä kaikkia lävitse. Tärkeä muistettava asia on se, että väärän laskusuffiksin käyttö on kieliopillisesti väärin. Jos siis lasket ihmisiä, niin silloin on käytettävä ihmisten laskusuffiksia jne. Joskus on myös hyväksyttävää käyttää yleispätevämpää laskusuffiksia kun oikeasti pitäisi käyttää jotain harvemmin käytettyä. Sitten joitakin laskusuffikseja.
| 日本語 | Käytetään |
|---|---|
| 人 | Ihmismäärän laskemisessa |
| 本 | Pitkien, sylinterinmallisten esineiden, kuten pullojen ja syömäpuikkojen, laskemisessa |
| 枚 | Ohuiden asioiden ja esineiden, kuten paperien tai paitojen, laskemisessa |
| 冊 | Sidottujen esineiden eli yleensä kirjojen laskemisessa |
| 匹 | Pienten eläinten, esim. kissojen ja koirien, laskemisessa |
| 歳 | Elävien olentojen iän (ihmisten ym.) laskemisessa |
| 個 | Pienten (usein pyöreiden) esineiden laskemisessa |
| 回 | Kertojen lukumäärän laskemisessa |
| ヶ所（箇所） | Paikkojen lukumäärän laskemisessa |
| つ | Minkätahansa esineen tai asian, jolla on harvinainen tai ei ole ollenkaan laskusuffiksia, laskemisessa |
| 人 | 本 | 枚 | 冊 | 匹 | 歳 | 個 | 回 | ヶ所（箇所） | つ | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | ひとり | いっぽん | いちまい | いっさつ | いっぴき | いっさい | いっこ | いっかい | いっかしょ | ひとつ |
| 2 | ふたり | にほん | にまい | にさつ | にひき | にさい | にこ | にかい | にかしょ | ふたつ |
| 3 | さんにん | さんぼん | さんまい | さんさつ | さんびき | さんさい | さんこ | さんかい | さんかしょ | みっつ |
| 4 | よにん | よんほん | よんまい | よんさつ | よんひき | よんさい | よんこ | よんかい | よんかしょ | よっつ |
| 5 | ごにん | ごほん | ごまい | ごさつ | ごひき | ごさい | ごこ | ごかい | ごかしょ | いつつ |
| 6 | ろくにん | ろっぽん | ろくまい | ろくさつ | ろっぴき | ろくさい | ろっこ | ろっかい | ろっかしょ | むっつ |
| 7 | しちにん | ななほん | ななまい | ななさつ | ななひき | ななさい | ななこ | ななかい | ななかしょ | ななつ |
| 8 | はちにん | はちほん | はちまい | はっさつ | はっぴき | はっさい | はっこ | はちかい | はっかしょ | やっつ |
| 9 | きゅうにん | きゅうほん | きゅうまい | きゅうさつ | きゅうひき | きゅうさい | きゅうこ | きゅうかい | きゅうかしょ | ここのつ |
| 10 | じゅうにん | じゅっぽん | じゅうまい | じゅっさつ | じゅっぴき | じゅっさい | じゅっこ | じゅっかい | じゅっかしょ | とお |
Muuttuneet äänteet on korostettu. Nollaa ei lasketa, koska siinä ei ole mitään laskemista. Sen sijaan voidaan käyttää yksinkertaisesti 「ない」:ta tai 「いない」:ta. Taulukossa on käytetty hiraganaa osoittamaan sanojen ääntämystä, mutta kuten aikaisemminkin, ne kirjoitetaan yleensä joko numero tai kanji + laskusuffiksi, paitsi yksi poikkeus, 「とお」, joka kirjoitetaan pelkällä 「十」-kanjilla.
Suurempiin lukuihin pätee sama asia kuin aikaisemminkin eli käytä suurempien lukujen normaalia ääntämystä ja kierrätä numeroiden 1-10 lukutapoja, paitsi 「一人」 ja 「二人」, jotka muuttuvat normaaleihin 「いち」- ja 「に」-muotoihin kun ensimmäiset kaksi on ohitettu. Siispä 「一人」 on 「ひとり」 kun taas 「11人」 on 「じゅういちにん」. Sen lisäksi, yleislaskusuffiksia 「～つ」 voidaan käyttää vain tarkalleen kymmeneen asiaan asti. Sen jälkeen voidaan käyttää tavallisia numeroita.
Huoma: Iän laskusuffiksi kirjoitetaan usein 「才」, koska aina ei ole aikaa kirjoittaa monimutkaisempaa kanjia 「歳」. Lisäksi, ikä 20 luetaan yleensä 「はたち」 eikä 「にじゅっさい」.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas ()