Korean kieli

Kirjoittaminen Ääntäminen Hanjamerkit

Hanja/漢字 – Kiinalaisperäiset hanjakirjoitusmerkit

Kiinalaiset hanjakirjoitusmerkit (kiinaksi "hanzi", joko yksinkertaistetuin merkein 汉字 tai perinteisin merkein 漢字) levisivät Koreaan buddhalaisuuden myötä. Hanjat eivät kuitenkaa sopineet kovin hyvin korean kirjoittamiseen, joten niiden rinnalle kehitettiin loppujen lopuksi hangeul-aakkoset 1400-luvulla.

Koreassa on useita kiinan kielestä lainattuja sanoja ja joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet korean sanastosta olisi lainatavaraa Kiinasta. Nämä lainasanat voidaan teoriassa kirjoittaa joko korean hangeul-kirjaimilla tai hajoilla. Hanjamerkeillä kirjoitettaessa kukin merkki vastaa yhtä, tai joskus hyvin harvoin kahta, korean tavua ja kukin hanjamerkki tuo sanaan oman merkityksensä.

Hanja-merkkien käyttö korean kirjoittamisessa

Käytännössä Etelä-Koreassa kirjoittamiseen käytetään hangeulia, poikkeuksina kuitenkin esimerkiksi sanomalehtiotsikot, sanakirjat ja tieteelliset tekstit, joissa näkee myös hanjamerkkejä. Etelä-korealaiset koululaiset opiskelevat yläkoulun ja lukion aikana 1 800 hanjamerkkiä, mutta niiden opiskelu ei ole pakollista. Hanjamerkit eivät ole enää virallisessa käytössä Pohjois-Koreassa vaan kaikki sanat kirjoitetaan ainoastaan hangeulilla. Siitä huolimatta, että merkkejä ei enää käytetä Pohjois-Koreassa, pohjois-korealaiset opiskelevat noin 2 000 hanjaa lukion loppuun mennessä, mikä on ihan loogista, jos tykkää kaivaa korvaansa varpaallaan.

Miksi korean opiskelijan kannattaisi opiskella hanjoja?

Olet saattanutkin jo huomata, että osalla korean sanoista on useampia merkityksiä. Jos olet opiskeluissasi vielä hyvin alkuvaiheessa, niin et ole välttämättä törmännyt vielä tällaisiin samoin ääntyviin sanoihin eli homonyymeihin, mutta kohtaat sellaisia aivan varmasti kun etenet opinnoissasi. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi

    • 사과 (kirjoitetaan hanjoilla merkityksestä riippuen joko 沙果 tai 謝過)
      역 ( tai )
      의사 (醫師 tai 意思)
      지도 (地圖 tai 指導)
      차 (, tai )
      초대 (招待 tai 初代)
      회의 (會議 tai 懷疑)
      기사 (記事 tai 技士) ja
      방문 (訪問 tai 房門)
  • Tämä lista ei ole suinkaan tyhjentävä, koreassa on lukemattomia homonyymejä. En ole ottanut listalle myöskään mukaan kaikkia mahdollisia sanojen hanjakirjoitusasuja. Esimerkiksi 기사:lla on ainakin viisitoista eri merkitystä eli se voidaan kirjoittaa hanjoilla ainakin viidellätoista eri tavalla!

    Korean opiskelijalle hanjojen osaaminen ei ole välttämätöntä, mutta jos kiinnostusta riittää tai osaat jo esimerkiksi japania tai kiinaa, kannattaa hanjoja ehdottomasti opiskella edes jonkin verran. Ne nimittäin auttavat sanojen muistamisessa, kun sanojen eri tavuille syntyy hanjojen avulla loogiset merkitykset. Erityisesti japanin ja kiinan osaajia auttaa kun samanmerkityksinen sana kirjoitetaan japanissa tai kiinassa samalla tavalla kuin koreassa (mutta lukutapa on toki koreassa erilainen).

    Kun olet jo oppinut joitakin hanjoja, voit alkaa arvailla millä merkeillä uusi näkemäsi sana mahdollisesti kirjoitetaan ja tarkistaa asian vielä sanakirjasta. Näin sanan merkitys jää usein paremmin mieleen kuin opettelemalla pelkän hangeul-kirjoitustavan.

    Lukeminen

    Hanjamerkit eivät ole kirjaimia vaan kukin merkki ilmaisee jotakin käsitettä tai ideaa. Se, miten mikäkin merkki luetaan ääneen, ei käy niistä suoraan ilmi. Tästä johtuen jokaisen hanjamerkin lukutapa on opeteltava erikseen ulkoa.

    Joissain tapauksissa merkin koostavat osaset eli radikaalit antavat vinkkiä siitä miten merkki kuuluu lukea. Voit lukea lisää radikaaleista Kanjikaverin puolelta. Esimerkiksi, jos merkissä on osanen 方 (eli "suuntaradikaali"), luetaan se mitä todennäköisemmin 방. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa 妨, 坊, 芳, 肪, 訪, 防 ja 放, jotka kaikki siis luetaan 방. Tämä sääntö ei päde kuitenkaan aina, sillä esimerkiksi osanen 門 (eli "porttiradikaali"), luetaan 문, mutta vain merkkien 問 ja 聞 lukutapa on 문. Sen sijaan merkki 閲 luetaan 열, merkki 閥 luetaan 벌, merkit 間 ja 簡 luetaan 간, 開 luetaan 개, 閉 luetaan 폐, 閣 luetaan 각, 閑 luetaan 한, 潤 luetaan 윤, 欄 luetaan 란 ja merkki 闘 luetaan 투...

    Lukutavat

    Hanjoilla voi kirjoittaa vain kiinalaisperäisiä sanoja. Sanat, jotka ovat korealaista alkuperää, kirjoitetaan aina hangeulilla. Tästä syystä jokaiselle hanjalle on lainattu kiinasta lukutapa, jota käytetään kiinasta lainatuja sanoja luettaessa. Nämä kiinalaiset lukutavat ovat johonkin maailman aikaan muistuttaneet oikeasti merkkien kiinankielistä äänneasua, mutta niillä ei ole enää yhteyttä nykykiinaan.

    Useammalla hanja-merkillä voi olla sama kiinalainen lukutapa. Tästä syystä jokaisella merkillä on vähintään yksi niin sanottu 음훈-lukutapa [eumhun] (hanjoin 音訓) eli "ääni ja merkitys"-lukutapa. Se tarkoittaa sitä, että hanjan kiinasta lainattua lukutapaa (음, "ääntä") selvennetään sanomalla myös hanjan "merkitys" (yleensä) alunperin koreankielisellä sanalla (훈). Muutoihan hanjat menisivät keskenään sekaisin, kun useammalla hanjalla on sama kiinalainen-lukutapa (음). Koreankielinen hanjan merkitystä selventävä sana on usein vanhentunutta kieltä ja jopa poistunut täysin yleisestä käytöstä. 훈-lukutapoja ei siis kannata käyttää yksiselitteisesti korean sanaston opiskeluun!

    Esimerkiksi hanjalla 音 on kaksi 음훈-lukutapaa, jotka ovat "소리 음" ja "그늘 음". 소리 on koreankielinen sana, joka tarkoittaa "ääni" ja 음 on merkin kiinalainen lukutapa, joka tarkoittaa siis merkityslukutavan mukaisesti ääni. 그늘 taas tarkoittaa "varjo" ja 음 on taas kiinalainen lukutapa, jolla on sama merkitys. Myös esimerkiksi merkin 飮 kiinalainen lukutapa on 음, mutta sen erottaa merkistä 音 음훈-lukutapa, joka on 마실 음.

    Kirjoittaminen

    Hanjoja kirjoitetaan perinteisesti pystyriveittäin oikealta vasemmalle, mutta nykyään kirjoitussuunta on kuten suomessakin eli vasemmalta oikealle vaakariveittäin. Esimerkiksi buddhalaisten temppelien nimissä näkee käytettävän oikealta vasemmalle kulkevaa kirjoitusta myös kun kirjoitus kulkee vaakatasossa.

    Bulguksan (불국사/佛國寺) buddhalaisen temppelin sisäänkäynti Gyongjussa (경주), Etelä-Koreassa. Huomaa miten temppelin nimi on kirjoitettu hanjoin porttiin oikealta vasemmalle (寺國佛).

    Jokaisen hanjan muodostaa tietty määrä viivoja eli vetoja. Vedot piirretään tavanmukaisesti tietyssä järjestyksessä. Voit lukea Kanjikaverin puolelta lisää perus vedoista ja vetojärjestyksestä. Tarkemmat kirjoitusohjeet löydät Naverin hanjasanakirjasta kunkin hanjan yhteydestä otsikon 획순 보기 alta.

    Yleisimmät hanjat

    Alla olevassa taulukossa on listattu yleisimmät hanjat. Taulukko kattaa 50 yleisintä hanjaa 한자능력검정시험:in (eli hanjojen osaamisen virallinen kokeen) helpoimmalta eli tasolta 8.

    Nro Hanja Merkitys Esimerkit Suomeksi
    1 가르칠 opettaminen, opetus 1. 교회 (敎會)
    2. 교과서 (敎科書)
    3. 교실 (敎室)
    1. kirkko
    2. koulukirja, tekstikirja, oppikirja
    3. luokkahuone, luokka
    2 학교 koulu 1. 학교 (學校)
    2. 고교 (高校)
    3. 교문 (校門)
    1. koulu
    2. lukio
    3. koulun portti
    3 1. 아홉
    2. 모을
    1. 구
    2. 규
    1. yhdeksän
    2. kerääntyminen, kerääminen
    구월 (九月) syyskuu
    4 나라 maa, valtio 1. 외국 (外國)
    2. 미국 (美國)
    3. 영국 (英國)
    1. ulkomaa, ulkomaat
    2. USA, Yhdysvallat, Pohjois-Amerikka
    3. Iso-Britannia, Englanti
    5 군사 armeija 1. 군인 (軍人)
    2. 장군 (將軍)
    3. 군대 (軍隊)
    1. sotilas
    2. kenraali, amiraali
    3. armeija, asevoimat, sotajoukko
    6 1. 쇠
    2. 성씨
    1. 금
    2. 김
    1. kulta, metalli, raha
    2. (sukunimi) Kim
    1. 금요일 (金曜日)
    2. 임금 (賃金)
    3. 예금 (預金)
    1. perjantai
    2. palkka, palkkio
    3. talletus, rahatalletus
    7 남녘 etelä 1. 남쪽 (南쪽)
    2. 남부 (南部)
    3. 남대문 (南大門)
    1. etelään, etelään päin, eteläinen
    2. eteläosa, eteläinen alue
    3. Namdaemun, Eteläinen suurportti [Paikka Soulissa.]
    8 계집 녀(여) nainen 1. 여자 (女子)
    2. 여동생 (女同生)
    3. 여학생 (女學生)
    1. tyttö, neito, nainen
    2. pikkusisko
    3. naisopiskelija, naispuolinen opiskelija
    9 1. 해
    2. 아첨할
    1.년(연)
    2. 녕(영)
    1. vuosi
    2. imartelu, mielistely
    1. 학년 (學年)
    2. 작년 (昨年)
    3. 내년 (來年)
    1. kouluvuosi, vuosiluokka, luokka-aste
    2. viime vuosi, viime vuonna
    3. ensi vuosi, ensi vuonna
    10 1. 클/큰
    2. 클
    3. 클
    1. 대
    2. 태
    3. 다
    1. iso, suuri, mahtava
    2. suuri, voimakas, valtava
    3. suuri, voimakas, valtava
    1. 대학생 (大學生)
    2. 대사관 (大使館)
    3. 대학교 (大學校)
    1. yliopisto-opiskelija, korkeakouluopiskelija
    2. suurlähetystö
    3. yliopisto, korkeakoulu
    11 동녘 itä 1. 동쪽 (東쪽)
    2. 동양 (東洋)
    3. 동대문 (東大門)
    1. itään, itään päin, itäinen
    2. itämaa, Aasia, itä (paikkana)
    3. Dongdaemun, Itäinen suurportti [Paikka Soulissa.]
    12 여섯 륙 (육) kuusi 1. 유월 (六月)
    2. 육십 (六十)
    1. kesäkuu
    2. kuusikymmentä, 60
    13 일만 kymmenentuhatta 1. 일만 원 (一萬원)
    2. 만세 (萬歲)
    3. 만약 (萬若)
    1. kymmenentuhatta wonia
    2. (1) hurraa! (2) 10 000 vuotta
    3. mikäli, jos, siinä tapauksessa että
    14 어머니 äiti 1. 부모님 (父母님)
    2. 이모 (姨母)
    3. 고모 (姑母)
    1. vanhemmat
    2. (äidin sisko) täti
    3. (isän sisko) täti
    15 나무 puu 1. 목요일 (木曜日)
    2. 목재 (木材)
    3. 목공 (木工)
    1. torstai
    2. puuaines, puu, puutavara
    3. (1) puuseppä (2) puutyöt
    16 portti, ovi 1. 창문 (窓門)
    2. 대문 (大門)
    3. 전문 (專門)
    1. ikkuna
    2. pääportti, pääsisäänkäynti
    3. (1) erikoistuminen, erikoisala (2) pääaine, opintoala
    17 백성 asukas, kansalainen 1. 시민 (市民)
    2. 민족 (民族)
    3. 국민 (國民)
    1. kaupunkilainen, kaupungin asukas
    2. ihmisrotu, kansa
    3. kansalainen, asukas, kansa
    18 valkoinen 1. 백인 (白人)
    2. 백색 (白色)
    3. 백두산 (白頭山)
    1. valkoihoinen henkilö
    2. valkoinen väri
    3. Baekdu-vuori [Tulivuori Pohjois-Koreassa.]
    19 아버지/아비 isä 1. 부친 (父親)
    2. 신부 (神父)
    3. 시부모 (媤父母)
    1. isä
    2. katolinen pappi, kirkon isä
    3. appivanhemmat
    20 1. 북녘
    2. 달아날
    1. 북
    2. 배
    1. pohjoinen
    2. pakeneminen
    1. 북한 (北韓)
    2. 북쪽 (北쪽)
    3. 베이징 (北京)
    1. Pohjois-Korea
    2. pohjoiseen, pohjoiseen päin, pohjoinen
    3. Peking [korealaisen lukutavan mukaisesti 북경 eikä 베이징.]
    21 neljä 1. 사월 (四月)
    2. 사계절 (四季節)
    3. 사십 (四十)
    1. huhtikuu
    2. neljä vuodenaikaa
    3. neljäkymmentä
    22 vuori 1. 등산 (登山)
    2. 부산 (釜山)
    3. 설악산 (雪嶽山)
    1. vuorikiipeily, patikointi vuorella
    2. Busan [Etelä-Korean toiseksi suurin kaupunki.]
    3. Seorak-vuori [Etelä-Korean kolmanneksi korkein vuori.]
    23 kolme 1. 삼월 (三月)
    2. 삼십 (三十)
    3. 삼촌 (三寸)
    1. maaliskuu
    2. kolmekymmentä
    3. setä
    24 elämä, raaka 1. 생활 (生活)
    2. 학생 (學生)
    3. 선생님 (先生님)
    1. (1) elämä (2) jokapäiväinen elämä (3) toimeentulo, elanto
    2. opiskelija, oppilas
    3. (kunn) opettaja, mestari
    25 西 서녘 länsi 1. 서쪽 (西쪽)
    2. 서양 (西洋)
    3. 서구 (西歐)
    1. lähteen, länteen päin, läntinen
    2. länsimaat, länsi (paikkana)
    3. Länsi-Eurooppa, Länsi
    26 먼저 ensin, alku, aikaisempi 1. 선생 (先生)
    2. 선배 (先輩)
    3. 우선 (于先)
    1. opettaja, mestari
    2. vanhempi (työ- tai koulukaveri), seniori
    3. (1) ensin, aluksi (2) toistaiseksi, tällä erää
    27 작을 pieni 1. 소설 (小說)
    2. 소포 (小包)
    3. 최소 (最小)
    1. romaani, kertomus
    2. pieni paketti, postipaketti
    3. pienin, vähimmäis-
    28 vesi 1. 수영 (水泳)
    2. 수요일 (水曜日)
    3. 향수 (香水)
    1. uiminen, uinti
    2. keskiviikko
    3. hajuvesi, parfyymi
    29 huone 1. 교실 (敎室)
    2. 사무실 (事務室)
    3. 화장실 (化粧室)
    1. luokkahuone, luokka
    2. toimisto
    3. wc, toiletti
    30 kymmenen 1. 시월 (十月)
    2. 십일월 (十一月)
    3. 십이월 (十二月)
    1. lokakuu
    2. marraskuu
    3. joulukuu
    31 다섯 viisi 1. 오십 (五十)
    2. 오월 (五月)
    3. 십오일 (十五日)
    1. 50, viisikymmentä
    2. toukokuu
    3. (kuukauden) viidestoista päivä
    32 1. 임금
    2. 옥
    1. 왕
    2. 옥
    1. kuningas
    2. helmi
    1. 국왕 (國王)
    2. 왕자 (王子)
    3. 여왕 (女王)
    1. kuningas
    2. prinssi
    3. kuningatar
    33 바깥 ulkopuoli, ulkona, ulkopuolisuus 1. 외출 (外出)
    2. 외국 (外國)
    3. 외국어 (外國語)
    1. ulosmeno, uloslähtö
    2. ulkomaa, ulkomaat
    3. vieras kieli
    34 kuu, kuukausi 1. 개월 (個月)
    2. 월급 (月給)
    3. 월요일 (月曜日)
    1. ~ kuukausi, ~ kuukautta
    2. kuukausipalkka
    3. maanantai
    35 kaksi 1. 이십 (二十)
    2. 이월 (二月)
    3. 이중 (二重)
    1. 20, kaksikymmentä
    2. helmikuu
    3. (1) tupla- (2) kaksinkertainen
    36 사람 ihminen, henkilö 1. 외국인 (外國人)
    2. 부인 (夫人)
    3. 군인 (軍人)
    1. ulkomaalainen (ihminen)
    2. (kunn) (toisen) vaimo
    3. sotilas
    37 aurinko, päivä, Japani 1. 매일 (每日)
    2. 일요일 (日曜日)
    3. 일본 (日本)
    1. päivittäin, joka päivä
    2. sunnuntai
    3. Japani
    38 yksi 1. 일주일 (一週日)
    2. 일월 (一月)
    3. 제일 (第一)
    1. yksi viikko
    2. tammikuu
    3. ensimmäinen, paras
    39 1. 긴
    2. 어른
    1. 장
    2. 장
    1. pitkä, johtaja
    2. aikuinen, ylempi henkilö, vahempi henkilö
    1. 교장 (校長)
    2. 장남 (長男)
    3. 장기간 (長期間)
    1. rehtori
    2. (jnkn henkilön lapsista puhuttaessa) vanhin poika
    3. pitkä ajanjakso, pitkä kausi
    40 1. 아우
    2. 기울어질
    1. 제
    2. 퇴
    1. pikkuveli, pikkusisko
    2. kaltevuus, taipuvaisuus, kuuliaisuus
    1. 제자 (弟子)
    2. 형제 (兄弟)
    1. (1) oppilas (2) seuraaja, kannattaja
    2. sisarukset, veljekset, siskokset
    41 가운데 keskikohta, keskellä 1. 중학교 (中學校)
    2. 중국 (中國)
    3. 중심 (中心)
    1. yläkoulu, yläaste
    2. Kiina
    3. keskusta, keskus, sydän, ydin
    42 푸를 sininen, vihreä, epäkypsä, nuori 1. 靑年 (청년)
    2. 靑바지 (청바지)
    3. 靑春 (청춘)
    1. nuori (henkilö), teini, nuorukainen
    2. siniset farkut
    3. nuoruus, elämän kevät
    43 마디 nivel, chun (eräs pituusyksikkö n. 3 cm), sukulaissuhteen läheisyyttä ilmaiseva sana 1. 四寸 (사촌)
    2. 三寸 (삼촌)
    3. 外三寸 (외삼촌)
    1. serkku
    2. setä
    3. eno
    44 일곱 seitsemän 1. 七月 (칠월)
    2. 北斗七星 (북두칠성)
    1. heinäkuu
    2. Otava (tähtikuvio)
    45 1. 흙
    2. 뿌리
    3.쓰레기
    1. 토
    2. 두
    3. 차
    1. maa, maaperä
    2. (puun) juuret
    3. pöly, tomu
    1. 土曜日 (토요일)
    2. 土臺 (토대)
    1. lauantai
    2. perusta, pohja, perustukset
    46 여덟 kahdeksan 八月 (팔월) elokuu
    47 1. 배울
    2. 가르칠
    1. 학
    2. 교
    1. opiskelu, opiskeleminen
    2. opettaminen, opetus
    1. 大學 (대학)
    2. 學校 (학교)
    3. 學生 (학생)
    1. yliopisto, korkeakoulu
    2. koulu
    3. opiskelija
    48 1. 한국
    2. 나라
    1. 한
    2. 한
    1. Korea
    2. maa, valtio
    1. 韓國 (한국)
    2. 韓服 (한복)
    3. 韓食 (한식)
    1. Korea
    2. hanbok (korealainen perinneasu)
    3. korealainen ruoka
    49 1. 형
    2. 두려워할
    1. 형
    2. 황
    1. isoveli
    2. kunnioitus
    1. 兄 (형)
    2. 兄弟 (형제)
    1. (miesten käyttämä sana) isoveli
    2. sisarukset, veljekset, siskokset
    50 tuli 1. 火曜日 (화요일)
    2. 火나다 (화나다)
    3. 火山 (화산)
    1. tiistai
    2. suuttua, vihastua
    3. tulivuori

    Lähteet:

  • Jaa tämä sivu:

    Sivua päivitetty edellisen kerran 5.1.2014

     
    © Silja Ijas 2008–2015