{"id":1195,"date":"2017-05-25T10:09:29","date_gmt":"2017-05-25T08:09:29","guid":{"rendered":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?page_id=1195"},"modified":"2017-05-25T10:11:09","modified_gmt":"2017-05-25T08:11:09","slug":"korean-aantaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/","title":{"rendered":"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"<h3>Huomioitavaa korean \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4<\/h3>\n<p>Vaikka <span class=\"vinkki\" title=\"hangeul\">\ud55c\uae00<\/span> onkin nerokas ja ainoastaan korean kirjoittamista varten luoto kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, niin siihen sis\u00e4ltyy kuitenkin muutamia korean opiskelijan kannalta &#8221;ep\u00e4loogisia ominaisuuksia&#8221;, siis poikkeukselliselta tuntuvia lukutapoja ja \u00e4\u00e4nt\u00e4myksi\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on luotu kuvaamaan puhuttua kielt\u00e4, ei niin ett\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi ollut olemassa ennen puhuttua kielt\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n on siis mukauduttava puhuttuun kieleen sellaisena kuin se on olemassa. Poikkeuslukutavat koskevat yleens\u00e4 loppukonsonantteja. T\u00e4ll\u00e4 sivulla kerron yleisimmist\u00e4 poikkeuksista.<\/p>\n<h4 id=\"1\">Uudelleentavuttaminen<\/h4>\n<p>Ensimm\u00e4inen huomionarvoinen seikka on, se ett\u00e4 loppukonsonantit siirtyv\u00e4t \u00e4\u00e4neen luettaessa seuraavan tavun alkuun, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 kyseinen tavu alkaa vokaalilla (tai siis myk\u00e4ll\u00e4 \u3147:lla). Seuraava tavu voi olla esimerkiksi yhdyssanan toinen osa, partikkeli tai suffiksi. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 <strong>uudelleentavuttaminen<\/strong>.<\/p>\n<p>Esimerkiksi sanayhdistelm\u00e4 <span class=\"vinkki\" title=\"lyijykyn\u00e4\">\uc5f0\ud544<\/span> + <span class=\"vinkki\" title=\"putki\">\ud1b5<\/span> (= penaali) luetaan juuri niin kuin se kirjoitetaankin eli <span class=\"vinkki\" title=\"penaali\">\uc5f0\ud544\ud1b5<\/span>. Jos sanan <span class=\"vinkki\" title=\"lyijykyn\u00e4\">\uc5f0\ud544<\/span> per\u00e4ss\u00e4 onkin partikkeli <span class=\"vinkki\" title=\"[teemapartikkeli]\">\uc740<\/span>, kas n\u00e4in <span class=\"vinkki\" title=\"lyijykyn\u00e4\">\uc5f0\ud544<\/span><span class=\"vinkki\" title=\"[teemapartikkeli]\">\uc740<\/span>, niin sanan <span class=\"vinkki\" title=\"lyijykyn\u00e4\">\uc5f0\ud544<\/span> j\u00e4lkimm\u00e4isen tavun loppukonsonantti l\u00e4htee liikkeelle ja yhdistelm\u00e4 luetaankin [\uc5f0\ud53c\ub978]. Sama s\u00e4\u00e4nt\u00f6 koskee my\u00f6s kaksoisloppukonsonantteja: <span class=\"vinkki\" title=\"kana\">\ub2ed<\/span> + partikkeli \uc774 luetaan [\ub2ec\uae30].<\/p>\n<h4 id=\"2\">Konsonanttien sijainnista riippuva \u00e4\u00e4nneasu<\/h4>\n<p>Korean konsonanttien \u00e4\u00e4nneasu riippuu konsonantin sijainnista tavussa ja siit\u00e4 mitk\u00e4 \u00e4\u00e4nteet sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4t tai seuraavat. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 seikka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n osittain selostamatta useissa korean oppikirjoissa (toisin sanoen kaikissa sellaisissa kirjoissa, joihin olen tutustunut). Ainakin minua t\u00e4m\u00e4n tiedon puuttuminen h\u00e4mmensi kovasti, koska en ymm\u00e4rt\u00e4nyt miksi kuulen vaikkapa \u00e4\u00e4nteen \u1100 joskus k:na mutta toisinaan taas g:n\u00e4. Oppikirjoissa esitell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 huolellisesti vain konsonanttien loppusijainti (loppukonsonanttien sulkeumat) ja jossain m\u00e4\u00e4rin alkusijainti, mutta keskisijanti j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Konsonanttien edustamat \u00e4\u00e4nteet voidaan siis jakaa kolmeen eri ryhm\u00e4\u00e4n niiden sijainnin perusteella: alkusijainti, keskisijainti ja loppusijainti.<\/p>\n<ul>\n<li>Konsonantti \u00e4\u00e4ntyy alkusijainnin mukaisesti sanan ja tavun alussa.<\/li>\n<li>Konsonantti \u00e4\u00e4ntyy keskisijainnin mukaisesti kun sen molemmin puolin on vokaali\u00e4\u00e4nne tai se tulee konsonanttien \u1102:n ja \u1105:n j\u00e4lkeen.<\/li>\n<li>Loppusijainnissa konsonanttien mahdollisia \u00e4\u00e4nneasuja ovat vain [k], [n], [t], [l], [m], [p] ja [\u014b].<\/li>\n<\/ul>\n<h5 id=\"2.1\">Konsonanttien alku- ja keskisijainnit<\/h5>\n<p><a href=\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/kirjoittaminen.php#3.1\">Aspiroituneissa konsonanteissa<\/a> ja <a href=\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/kirjoittaminen.php#3.2\">kaksoiskonsonanteissa<\/a> ei tapahdu \u00e4\u00e4nnemuutoksia silloin kun ne ovat alkusijainnissa tai keskisijainnissa, vain ainoastaan kun ne ovat loppusijainnissa. Aloitetaan sijantien tarkastelu <strong>alku- ja keskisijanneista<\/strong>, joten voimme tutkia ensin vain peruskonsonantteja ja niist\u00e4kin vain kirjaimia \u1100, \u110b, \u1103, \u110c, \u1105, \u1107 ja \u1112. Peruskonsonanteista \u1109, \u1102 ja \u1106 \u00e4\u00e4ntyv\u00e4t samoin riippumatta siit\u00e4 ovatko ne alku- vai keskisijainnissa.<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">Kirjain<\/td>\n<td class=\"reunat\">Alkusijainti<\/td>\n<td class=\"reunat\">Keskisijainti<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1100<\/td>\n<td class=\"reunat\">k<\/td>\n<td class=\"reunat\">g<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1103<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<td class=\"reunat\">d<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1105<\/td>\n<td class=\"reunat\">*) -\/n\/\u027e<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u027e<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1107<\/td>\n<td class=\"reunat\">p<\/td>\n<td class=\"reunat\">b<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u110b<\/td>\n<td class=\"reunat\">&#8211;<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u014b<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u110c<\/td>\n<td class=\"reunat\">t\u0255<\/td>\n<td class=\"reunat\">d\u0291<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1112<\/td>\n<td class=\"reunat\">h<\/td>\n<td class=\"reunat\">**) \u0266\/-<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>*) \u1105 ei esiinny sanojen alussa alkuper\u00e4isiss\u00e4 korealaisissa sanoissa. Kiinasta lainatuissa lainasanoissa se on muuttunut kirjaimeksi \u1102 sanojen alussa, paitsi jos se edelt\u00e4\u00e4 [i] tai [j] \u00e4\u00e4nnett\u00e4, jolloin se on muuttunut kirjaimeksi \u110b. (T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ei p\u00e4de Pohjois-Koreassa, jossa se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n molemmissa Kiinan lainasanatapauksissa [\u027e]. Esimerkiksi vihre\u00e4 tee on Etel\u00e4-Koreassa \ub179\ucc28 ja Pohjois-Koreassa \ub85d\ucc28). Muissa kuin kiinasta lainatuissa lainasanoissa \u1105 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s sanan alussa [\u027e].<\/p>\n<p>**) \u1112 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n vokaalien v\u00e4liss\u00e4 [\u0266], mutta konsonanttien \u1102 ja \u1105 j\u00e4ljess\u00e4 se on joko \u00e4\u00e4net\u00f6n tai \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n [\u0266].<\/p>\n<p>Ennen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4 konsonanttien alku- ja keskisijainneista katsotaan viel\u00e4 miten konsonanttien loppusijainti vaikuttaa niiden \u00e4\u00e4nt\u00e4miseen.<\/p>\n<h5 id=\"2.2\">Loppukonsonanttien sulkeumat \u2013 konsonanttien loppusijainnit<\/h5>\n<p>Kiinnititk\u00f6 <a href=\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/kirjoittaminen.php#3\">Kirjoittaminen<\/a>-sivulla huomiosi siihen miten olin romanisoinut tiettyjen konsonanttien nimet (\u3145, \u3148, \u314e) eri tavalla kun ne olisi voinut olettaa romanisoitavan? \uc2dc\uc637 siis lausutaankin oikeasti [\uc2dc\uc62b], \uc9c0\uc752 taas [\uc9c0\uc743] ja \ud788\uc757 taas [\ud788\uc743]. Vaikka tavu loppuu kirjallisessa muodossa mihin tahansa konsonanttiin, niin loppukonsonanttien ainoat mahdolliset \u00e4\u00e4nnearvot ovat sanan lopussa tai sit\u00e4 seuraavan sanan alkaessa konsonantilla n\u00e4m\u00e4 seitsem\u00e4n peruskonsonantteihin kuuluvaa konsonanttia: \u3131, \u3134, \u3137, \u3139, \u3141, \u3142 ja \u3147.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n kaltaiset poikkeukset tulevat voimaan silloin kun<\/p>\n<ul>\n<li>sanan viimeinen tavu p\u00e4\u00e4ttyy johonkin muuhun konsonanttiin kuin \u3131, \u3134, \u3137, \u3139, \u3141, \u3142 tai \u3147<\/li>\n<li>tavu on osa monitavuista sanaa<\/li>\n<li>tavua seuraa partikkeli tai suffiksi, joka alkaa konsonantilla eli mill\u00e4 tahansa muulla kirjaimella kuin \u3147:lla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Sit\u00e4 vastoin, jos seuraava tavu alkaa vokaalilla (= konsonantilla \u3147), \u00e4\u00e4ntyy konsonantti kuten se \u00e4\u00e4ntyisi tavallisestikin alkusijainnissa uudelleentavutuksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan. Esimerkiksi <span class=\"vinkki\" title=\"kukka\">\uaf43<\/span>\uc774 luetaan [\uaf2c\uce58] (huomaa uudelleentavutus!) mutta yhdistelm\u00e4 <span class=\"vinkki\" title=\"kukka\">\uaf43<\/span>\ub3c4 \u00e4\u00e4ntyykin [\uaf33\ub3c4]. Seuraava kaavio kertoo kuinka mik\u00e4kin konsonantti \u00e4\u00e4net\u00e4\u00e4n sen ollessa loppukonsonanttina:<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">Kirjain<\/td>\n<td class=\"reunat\">Loppusijainti<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3131, \u314b, \u3132<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3131 [k]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3134<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3134 [n]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3137, \u3145, \u3148, \u314a, \u314c, \u314e, \u3146<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3137 [t]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3139<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3139 [l]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3141<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3141 [m]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3142, \u314d<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3142 [p]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3147<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3147 [\u014b]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Toisin sanoen, konsonanteilla \u3145, \u3148, \u314a, \u314e ja \u3146 on poikkeuksellinen \u00e4\u00e4nneasu loppusijainnissa: \u3137.<\/p>\n<h5 id=\"2.3\">Konsonanttien alku-, keski- ja loppusijainnit \u2013 yhteenveto<\/h5>\n<p>Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikkien korean konsonanttien alku-, keski- ja loppusijaintien \u00e4\u00e4nnearvot.<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">Kirjain<\/td>\n<td class=\"reunat\">Alkusijainti<\/td>\n<td class=\"reunat\">Keskisijainti<\/td>\n<td class=\"reunat\">Loppusijainti<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1100<\/td>\n<td class=\"reunat\">k<\/td>\n<td class=\"reunat\">g<\/td>\n<td class=\"reunat\">k<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3132<\/td>\n<td class=\"reunat\">kk<\/td>\n<td class=\"reunat\">kk<\/td>\n<td class=\"reunat\">k<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3134<\/td>\n<td class=\"reunat\">n<\/td>\n<td class=\"reunat\">n<\/td>\n<td class=\"reunat\">n<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1103<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<td class=\"reunat\">d<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3138<\/td>\n<td class=\"reunat\">tt<\/td>\n<td class=\"reunat\">tt<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1105<\/td>\n<td class=\"reunat\">-\/n\/\u027e<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u027e<\/td>\n<td class=\"reunat\">l<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3141<\/td>\n<td class=\"reunat\">m<\/td>\n<td class=\"reunat\">m<\/td>\n<td class=\"reunat\">m<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1107<\/td>\n<td class=\"reunat\">p<\/td>\n<td class=\"reunat\">b<\/td>\n<td class=\"reunat\">p<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3143<\/td>\n<td class=\"reunat\">pp<\/td>\n<td class=\"reunat\">pp<\/td>\n<td class=\"reunat\">p<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3145<\/td>\n<td class=\"reunat\">s<\/td>\n<td class=\"reunat\">s<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3146<\/td>\n<td class=\"reunat\">ss<\/td>\n<td class=\"reunat\">ss<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u110b<\/td>\n<td class=\"reunat\">&#8211;<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u014b<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u014b<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u110c<\/td>\n<td class=\"reunat\">t\u0255<\/td>\n<td class=\"reunat\">d\u0291<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u3149<\/td>\n<td class=\"reunat\">tt\u0255<\/td>\n<td class=\"reunat\">tt\u0255<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u314a<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u02a8\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u02a8\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u314b<\/td>\n<td class=\"reunat\">k\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">k\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">k<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u314c<\/td>\n<td class=\"reunat\">t\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">t\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">t<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u314d<\/td>\n<td class=\"reunat\">p\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">p\u02b0<\/td>\n<td class=\"reunat\">p<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\">\u1112<\/td>\n<td class=\"reunat\">h<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u0266\/-<\/td>\n<td class=\"reunat\">h<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h5 id=\"2.4\">Esimerkkej\u00e4<\/h5>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\" width=\"100\">Sana<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<td class=\"reunat\">Selitys<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \uac00\ub2e4 - menn\u00e4\">\uac00\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uac00\ub2e4] \/ [ka.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1100 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [k]. \u1103 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4, joten se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(adj) \uac19\ub2e4 - samanlainen\">\uac19\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uac07\ub530] \/ [kat.ta]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u314c \u00e4\u00e4ntyy loppusijainnin mukaisesti [t]. \u1103 \u00e4\u00e4ntyy alkusijainnin mukaisesti [t], koska sit\u00e4 ei edell\u00e4 vokaali tai \u1102 taikka \u1105. T\u00e4ll\u00f6in sanaan tulee kaksi per\u00e4tt\u00e4ist\u00e4 \u1103-\u00e4\u00e4nnett\u00e4, joka n\u00e4kyy \u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4 kaksoiskonsonanttina \u3138.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(1) puhe, keskustelu, juttelu (2) tarina, kertomus, juttu\">\uc774\uc57c\uae30<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc774\uc57c\uae30] \/ [i.ya.gi]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3147 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti eli sit\u00e4 ei \u00e4\u00e4nnet\u00e4 lainkaan. \u1100 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnissa [g], koska sen molemmin puolin on vokaali\u00e4\u00e4nne.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \uc54c\ub2e4 - (1) tiet\u00e4\u00e4 (2) ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 (3) tuntea\">\uc54c\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc54c\ub2e4] \/ [al.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1105 \u00e4\u00e4ntyy loppusijainnin mukaisesti [l]. \u1103 \u00e4\u00e4ntyy keskisijainnin mukaisesti [d], koska sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 \u1105.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(adj) \uc0c8\ub86d\ub2e4 - uusi, tuore\">\uc0c8\ub86d\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc0c8\ub86d\ub530] \/ [s\u025b.\u027eop.ta]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1105 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [\u027e], koska sen molemmin puolin on vokaalit. \u3142 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n loppusijainnin mukaisesti [p]. \u3137 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [t].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \ubcf4\ub2e4 - (1) n\u00e4hd\u00e4 (2) katsoa, katsella (3) lukea\">\ubcf4\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\ubcf4\ub2e4] \/ [po.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3142 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [p]. \u1103 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4, joten se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(1) liike (2) liikunta, urheilu\">\uc6b4\ub3d9<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc6b4\ub3d9] \/ [un.dong]<\/td>\n<td class=\"reunat\">Ensimm\u00e4isen tavun \u3147 \u00e4\u00e4ntyy alkusijainnin mukaan \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4n\u00e4. \u3137 \u00e4\u00e4ntyy keskisijainnin mukaan [d], koska sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 \u1102. Sanan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 \u3147 \u00e4\u00e4ntyy loppusijainnin mukaan [\u014b].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \uac00\uc9c0\ub2e4 - (1) pidell\u00e4 (k\u00e4siss\u00e4\u00e4n), kantaa (2) omistaa, tehd\u00e4 omakseen\">\uac00\uc9c0\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uac00\uc9c0\ub2e4] \/ [ka.d\u0291i.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1100 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [k]. \u110c \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d\u0291]. \u1103 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4, joten se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \uc9c0\ub098\ub2e4 - (1) (ajasta) kulua, menn\u00e4 ohi (2) (paikasta) menn\u00e4 ohi, ohittaa\">\uc9c0\ub098\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc9c0\ub098\ub2e4] \/ [t\u0255i.na.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u110c \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [t\u0255]. \u1103 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4, joten se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v) \ub9d0\ud558\ub2e4 - (1) puhua, sanoa (2) kertoa, tiedottaa\">\ub9d0\ud558\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\ub9d0\ud558\ub2e4] \/ [mal.\u0266a.da]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3139 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n loppusijainnin mukaisesti [l]. \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [\u0266] tai voidaan jopa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. \u1103 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4, joten se \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [d].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"korean kieli\">\ud55c\uad6d\uc5b4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\ud55c\uad6c\uac70] \/ [han.gu.go]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1112 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [h]. Molemmat \u3131:it \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [g]: ensimm\u00e4ist\u00e4 \u3131:i\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 \u1102 ja toinen \u3131 on kahden vokaalin v\u00e4liss\u00e4. Huomaa, ett\u00e4 j\u00e4lkimm\u00e4inen \u3131 l\u00e4htee liikkeelle <a href=\"http:\/\/www.kanjikaveri.net\/korea\/aantaminen.php#1\">uudelleentavuttamiss\u00e4\u00e4nn\u00f6n<\/a> mukaisesti ja siirtyy keskimm\u00e4isen tavun lopusta viimeisen tavun alkuun.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Korea\">\ud55c\uad6d<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\ud55c\uad6d] \/ [han.guk]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u1112 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n alkusijainnin mukaisesti [h]. Esimm\u00e4inen \u3131 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n keskisijainnin mukaisesti [g], koska sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 \u1102. Viimeinen \u3131 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n loppusijainnin mukaisesti [k].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"internet\">\uc778\ud130\ub137<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc778\ud130\ub12b] \/ [in.t\u02b0\u028c.net]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3145 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n loppusijainnin mukaisesti [t].<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"(v\/adj) \uc788\ub2e4 - olla olemassa\">\uc788\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">[\uc77b\ub2e4] \/ [it.ta]<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u3146 \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n loppusijainnin mukaisesti [t].<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h4 id=\"3\">Kaksoiskonsonantin \u00e4\u00e4ntyminen vajaana<\/h4>\n<p>Jos kaksoisloppukonsonanttia seuraa tavu, joka alkaa konsonantilla, tulee toisesta konsonantista \u00e4\u00e4net\u00f6n. Yhdess\u00e4 tavussa ei siis voi olla \u00e4\u00e4nteellisesti kahta konsonanttia per\u00e4kk\u00e4in. Valitettavasti ei ole muuta keinoa kuin opetella ulkoa kumpi konsonantti j\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. N\u00e4in kaksoiskonsonantit \u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vaajaana:<\/p>\n<table class=\"kaava\">\n<tbody>\n<tr>\n<td>Kaksoiskonsonantti<\/td>\n<td>\u00c4\u00e4ntyv\u00e4 konsonantti<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3133, \u313a<\/td>\n<td>\u3131<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3135, \u3136<\/td>\n<td>\u3134<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u313c, \u313d, \u313e, \u3140, \u313a<\/td>\n<td>\u3139<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u313b<\/td>\n<td>\u3141<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3144, \u313f<\/td>\n<td>\u3142<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Yleens\u00e4 \u00e4\u00e4net\u00f6n konsonatti on siis kaksoiskonsonanteista j\u00e4lkimm\u00e4inen, mutta poikkeuksiakin on.<\/p>\n<h5>Esimerkkej\u00e4<\/h5>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\" width=\"100\">Sana<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"kana\">\ub2ed<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub2e5 \/ [tak]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"istua\">\uc549\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc548\ub530 \/ [an.tta]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"olla monta\">\ub9ce\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub9cc\ud0c0 \/ [man.t\u02b0a]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"kahdeksan\">\uc5ec\ub35f<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc5ec\ub35c \/ [j\u028c.d\u028cl]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"ei olla olemassa\">\uc5c6\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc5c5\ub530 \/ [\u028cp.tta]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"lukea\">\uc77d\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc775\ub530 \/ [ik.tta]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"tieto\">\uc54e<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc554 \/ [am]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"hinta\">\uac12<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uac11 \/ [kap]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h4 id=\"4\">Aspiroituminen ja \u314e:n heikkeneminen<\/h4>\n<p>\u314e \u00e4\u00e4ntyy usein heikkona tai ei ollenkaan. Jos sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 tai seuraa jokin konsonanteista \u3131, \u3137, \u3142 tai \u3148, niin se yhdistyy kyseiseen konsonanttiin ja muodostaa sen kanssa aspiroituneen \u00e4\u00e4nteen \u314b, \u314c, \u314d tai \u314a.<\/p>\n<h5>Esimerkkej\u00e4<\/h5>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\" width=\"100\">Sana<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"olla monta\">\ub9ce\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub9cc\ud0c0 \/ [man.t\u02b0a]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"hyv\u00e4\">\uc88b\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc870\ud0c0 \/ [t\u0255o.t\u02b0a]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"kuinka, miten\">\uc5b4\ub5bb\uac8c<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc5b4\ub5a0\ucf00 \/ [\u028c.tt\u028c.k\u02b0e]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h4 id=\"5\">Nasalisoituminen<\/h4>\n<p>Konsonantit nasalisoituvat kun ne edelt\u00e4v\u00e4t nasaalikonsonantteja \u3141, \u3134 tai \u3147. Oheisessa taulukossa on esitetty muutokset:<\/p>\n<table class=\"kaava\">\n<tbody>\n<tr>\n<td>Konsonantti<\/td>\n<td>\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3131, \u3132, \u314b<\/td>\n<td>\u3147<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3137, \u314c, \u3145, \u3146, \u3148, \u314a, \u314e<\/td>\n<td>\u3134<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td>\u3142, \u314d<\/td>\n<td>\u3141<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>Lis\u00e4ksi \u3139 nasalisoituu, kun sit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 nasaalikonsonantti tai jos \u3139 seuraa kirjainta \u3134 sanarajan j\u00e4lkeen (yhdyssanoissa).<\/p>\n<h5>Esimerkkej\u00e4<\/h5>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\" width=\"100\">Sana<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"olla jotakin (muodollinen)\">\uc785\ub2c8\ub2e4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc784\ub2c8\ub2e4 \/ [im.ni.da]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"korean kieli\">\ud55c\uad6d\ub9d0<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ud55c\uad81\ub9d0 \/ [han.gu\u014b.mal]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"viime vuosi\">\uc791\ub144<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc7a5\ub144 \/ [t\u0255a\u014b.nj\u028cn]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"onko jssn jtn\">\uc788\ub098\uc694<\/span>?<\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc778\ub098\uc694? \/ [in.na.yo]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Jongno [Er\u00e4s katu Soulissa.]\">\uc885\ub85c<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc885\ub178 \/ [t\u0255o\u014b.no]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Shinmunno [Er\u00e4s katu Soulissa.]\">\uc2e0\ubb38\ub85c<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc2e0\ubb38\ub178 \/ [s\u02b0in.mun.no]<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h4 id=\"6\">\u3134:n assimiloituminen (sulautuminen) \u3139:\u00e4\u00e4n<\/h4>\n<p>\u3134:n ja \u3139:n seuratessa toisiaan (\u3139 + \u3134 tai \u3134 + \u3139), \u3134 muuttuu \u3139-\u00e4\u00e4nteeksi.<\/p>\n<p>Sama \u00e4\u00e4nnemuutos koskee tietyiss\u00e4 tapauksissa my\u00f6s &#8221;\u00e4ng-\u00e4\u00e4nnett\u00e4&#8221; \u3147, kun sit\u00e4 seuraa \u00e4\u00e4nne \/I\/ tai \/Y\/.<\/p>\n<h5>Esimerkkej\u00e4<\/h5>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\" width=\"100\">Sana<\/td>\n<td class=\"reunat\">\u00c4\u00e4nt\u00e4minen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"totuus\">\uc9c4\ub9ac<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc9c8\ub9ac \/ [t\u0255il.li]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"sis\u00e4tila, huoneen sis\u00e4tila, sis\u00e4ll\u00e4 (2) (kunn) sinun vaimosi\">\uc2e4\ub0b4<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc2e4\ub798 \/ [s\u02b0il.l\u025b]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"kuu\">\ub2ec\ub2d8<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub2ec\ub9bc \/ [tal.lim]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Korea-aalto (viime aikoina lis\u00e4\u00e4ntynyt kiinnostus Etel\u00e4-Korean kulttuuriin)\">\ud55c\ub958<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ud560\ub958 \/ [hal.lju]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Halla-san (Jejun saarella sijaitseva Halla-vuori, Etel\u00e4-Korean korkein vuori)\">\ud55c\ub77c\uc0b0<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\ud560\ub77c\uc0b0 \/ [hal.la.san]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Shilla-dynastia, er\u00e4s Korean muinaisista kolmesta kuningaskunnasta\">\uc2e0\ub77c<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc2e4\ub77c \/ [s\u02b0il.la]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"m\u00e4nnyn neulanen\">\uc194\uc78e<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc194\ub9bd \/ [sol.lip]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"Soulin asema\">\uc11c\uc6b8\uc5ed<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc11c\uc6b8\ub825 \/ [s\u028c.ul.lj\u028ck]<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunatiso\"><span class=\"vinkki\" title=\"maanantai\">\uc77c\uc694\uc77c<\/span><\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc774\ub8cc\uc77c \/ [i.\u027ejo.il] (huom! vain uudelleentavutus, ei assimiloitumista)<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h4 id=\"7\">Pitk\u00e4t ja lyhyet vokaalit<\/h4>\n<p>Koreassa on suomen tavoin pitki\u00e4 ja lyhyit\u00e4 vokaaleja. Valitettavasti vokaalin pituus ei k\u00e4y mill\u00e4\u00e4n tavoin ilmi sanan kirjoitusasusta, vaan sen joutuu opettelemaan erikseen jokaisen sanan kohdalla. Lis\u00e4ksi pitkien konsonanttien olemassa olo ohitetaan kylm\u00e4sti useimmissa oppikirjoissa. Joissain sanakirjoissa (esimerkiksi <a href=\"http:\/\/krdic.naver.com\/\">Naverin korea-korea-sanakirjassa<\/a>) on annettu erikseen sanojen lukutapa ja t\u00e4ll\u00f6in pitk\u00e4\u00e4 vokaalia merkit\u00e4\u00e4n kaksoispistett\u00e4 muistuttavalla merkill\u00e4 (\u02d0), joka on ilmaisee IPA-merkist\u00f6ss\u00e4 (international phonetic alphabet, kansainv\u00e4linen foneettinen aakkosto) pitk\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nnett\u00e4.<\/p>\n<p>Nuorempien puhujien puheessa pitk\u00e4t ja lyhyet vokaalit eiv\u00e4t erotu toisistaan, n\u00e4in k\u00e4y erityisesti Soulin alueella asuvien nuorten puheessa.<\/p>\n<p>Seuraavassa taulukossa on esimerkkej\u00e4 sanoista, joiden merkitys muuttuu vokaalin pituuden my\u00f6t\u00e4:<\/p>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">Lyhyt vokaali<\/td>\n<td class=\"reunat\">Pitk\u00e4 vokaali<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">\ub208 [nun] = silm\u00e4<\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub208\u02d0 [nun\u02d0] = lumi<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">\uc2dc\uc7a5 [\u0255i.d\u0291\u0250\u014b] = n\u00e4lk\u00e4<\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc2dc\u02d0\uc7a5 [\u0255i\u02d0.d\u0291\u0250\u014b] = tori<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">\ub9d0 [m\u0250l] = hevonen<\/td>\n<td class=\"reunat\">\ub9d0\u02d0 [m\u0250l\u02d0] = sana, kieli, puhe<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td class=\"reunat\">\uc0ac\uacfc [s\u0250.kw\u0250] = omena<\/td>\n<td class=\"reunat\">\uc0ac\u02d0\uacfc [s\u0250\u02d0.kw\u0250] = anteeksipyynt\u00f6<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<ul>\n<li>\n<ul>Cho Y., Lee H., Schulz C., Sohn H. &amp; Sohn S, 2000. Intergrated Korean, Beginning 1. University of Hawai&#8217;i Press. s. 34 &#8211; 39<\/ul>\n<\/li>\n<li>\u00a0<a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Korean_phonology\">Wikipedia, Korean phonology. Luettu 17.11.2013<\/a><a href=\"http:\/\/www.acsu.buffalo.edu\/~eonsukko\/JK17.pdf\">Eon-Suk Ko. Stress and long vowels in Korean, Brown University<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Huomioitavaa korean \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 Vaikka \ud55c\uae00 onkin nerokas ja ainoastaan korean kirjoittamista varten luoto kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, niin siihen sis\u00e4ltyy kuitenkin muutamia korean opiskelijan kannalta &#8221;ep\u00e4loogisia ominaisuuksia&#8221;, siis poikkeukselliselta tuntuvia lukutapoja ja \u00e4\u00e4nt\u00e4myksi\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on luotu kuvaamaan puhuttua kielt\u00e4, ei niin ett\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi ollut olemassa ennen puhuttua kielt\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n on siis mukauduttava puhuttuun kieleen sellaisena kuin se on olemassa. Poikkeuslukutavat koskevat yleens\u00e4 loppukonsonantteja. T\u00e4ll\u00e4 sivulla kerron yleisimmist\u00e4 poikkeuksista. Uudelleentavuttaminen Ensimm\u00e4inen huomionarvoinen seikka on, se ett\u00e4 loppukonsonantit&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":1193,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v18.6 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Huomioitavaa korean \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 Vaikka \ud55c\uae00 onkin nerokas ja ainoastaan korean kirjoittamista varten luoto kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, niin siihen sis\u00e4ltyy kuitenkin muutamia korean opiskelijan kannalta &#8221;ep\u00e4loogisia ominaisuuksia&#8221;, siis poikkeukselliselta tuntuvia lukutapoja ja \u00e4\u00e4nt\u00e4myksi\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on luotu kuvaamaan puhuttua kielt\u00e4, ei niin ett\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi ollut olemassa ennen puhuttua kielt\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n on siis mukauduttava puhuttuun kieleen sellaisena kuin se on olemassa. Poikkeuslukutavat koskevat yleens\u00e4 loppukonsonantteja. T\u00e4ll\u00e4 sivulla kerron yleisimmist\u00e4 poikkeuksista. Uudelleentavuttaminen Ensimm\u00e4inen huomionarvoinen seikka on, se ett\u00e4 loppukonsonantit&hellip;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/Kanjikaveri\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2017-05-25T08:11:09+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/\",\"name\":\"Kanjikaveri\",\"description\":\"Opi japania ja koreaa\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#webpage\",\"url\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/\",\"name\":\"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website\"},\"datePublished\":\"2017-05-25T08:09:29+00:00\",\"dateModified\":\"2017-05-25T08:11:09+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Korean kieli\",\"item\":\"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Korean kirjoittaminen\",\"item\":\"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":4,\"name\":\"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen\"}]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri","og_description":"Huomioitavaa korean \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4 Vaikka \ud55c\uae00 onkin nerokas ja ainoastaan korean kirjoittamista varten luoto kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4, niin siihen sis\u00e4ltyy kuitenkin muutamia korean opiskelijan kannalta &#8221;ep\u00e4loogisia ominaisuuksia&#8221;, siis poikkeukselliselta tuntuvia lukutapoja ja \u00e4\u00e4nt\u00e4myksi\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 korean kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 on luotu kuvaamaan puhuttua kielt\u00e4, ei niin ett\u00e4 kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi ollut olemassa ennen puhuttua kielt\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4n on siis mukauduttava puhuttuun kieleen sellaisena kuin se on olemassa. Poikkeuslukutavat koskevat yleens\u00e4 loppukonsonantteja. T\u00e4ll\u00e4 sivulla kerron yleisimmist\u00e4 poikkeuksista. Uudelleentavuttaminen Ensimm\u00e4inen huomionarvoinen seikka on, se ett\u00e4 loppukonsonantit&hellip;","og_url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/","og_site_name":"Kanjikaveri","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/Kanjikaveri","article_modified_time":"2017-05-25T08:11:09+00:00","twitter_card":"summary","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website","url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/","name":"Kanjikaveri","description":"Opi japania ja koreaa","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#webpage","url":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/","name":"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen &ndash; Kanjikaveri","isPartOf":{"@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/#website"},"datePublished":"2017-05-25T08:09:29+00:00","dateModified":"2017-05-25T08:11:09+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/korean-aantaminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Korean kieli","item":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Korean kirjoittaminen","item":"http:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/korea\/korean-kirjoittaminen\/"},{"@type":"ListItem","position":4,"name":"Korean \u00e4\u00e4nt\u00e4minen"}]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1195"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1195"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1198,"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1195\/revisions\/1198"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kanjikaveri.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}