Persoonapronominit

[Vierailija]

miten persoonapronominit kirjoitetaan korean kielellä ja miten ne lausutaan?

[Katka]

En osaa vastata, muta tuli mieleen, että tännekin kannattaisi varmaan laittaa tuollaiset suomesta koreaan ja koreasta suomeen topicit.

[heejin]

miten persoonapronominit kirjoitetaan korean kielellä ja miten ne lausutaan?

Näin aluksi sanon, että korean kielessä ainoastaan persoonapronominia "minä" käytetään yleisesti. "Hän" ja "sinä" korvataan useimmiten nimellä.

저 (jeo) = Minä (kohtelias)
나 (na) = Minä (tavallinen)
당신 (dang-shin) = Sinä (kohtelias)
너 (neo) = Sinä (tavallinen)
이/그/저 분 (i/geu/jeo bun) = Hän, se... (kohtelias)
이/그/저 사람 (i/geu/jeo saram) = Hän, se... (tavallinen)
저희 (jeo-hui) = Me (kohtelias)
우리 (uri) = Me (tavallinen)
너희 (neo-hui) = Te (tavallinen)
이/그/저 분들 (i/geu/jeo bun-deul) = He (kohtelias)
이/그/저 사람들 (i/geu/jeo saram-deul) = He (tavallinen)

Entä milloin käytät 이, milloin 그 ja milloin 저?
이= tämä
그 = se
저 = tuo

Näin ollen siis 그 사람이 너무 잘생겼어요 = Se ihminen on todella komea. Tämä olisi kuitenkin parempi kääntää "Hän on.."

Jos haluat kertoa, että "joku on kaunis/komea/ruma.." niin koreassa ei siis käytetä yleensä sanaa "hän" vaan se korvataan henkilön nimellä.

---> 라우라는 너무 예뻐요 (= Laura on todella kaunis)

Sama on myös "sinä" persoonapronominin kanssa. On parempi korvata 당신/너 henkilön nimellä.

---> 애만다가 이상해요 (= Amanda on outo)

Toivottavasti tästä oli jotain apua! ^___^

[Yodhi]

Nostetaan vanhaa ketjua. Persoonapronominien käytöstä koreassa -kuten japanissakin - tulee muistaa myös, että etenkin 'sinä'-pronominia tulisi välttää mahdollisimman paljon, sillä se voi olla epäkohtelias. Itse yritän käyttää 너:ta niin vähän kuin pystyn, yleensä vain lähimmälle ystävälleni, sillä se tuppaa olemaan sen verran epäkohtelias kaikille muille kuin lähimpään piiriin kuuluville. Myös 당신 voi tilanteesta riippuen olla epäkohtelias, jopa vihamielinen. Suositeltavaa on käyttää puhuteltavan nimeä ja tämän perässä titteliä (tasa-arvoisessa suhteessa tai alemmalle nimi+ -씨, ylemmälle tämän titteliä +님, esim. 선생님, 부장님, 사장님... Jälkimmäisessä ei puhuteltaessa käytetä nimeä, viitatessa kyllä.

Itselleni ei vielä tähän päivään mennessä ole täysin selvinnyt, miten sitten tulisi puhutella ihmisiä, joiden nimeä ei tiedä. Yleisenä sääntönä käsittääkseni on, että heidän suoraa puhuttelemistaan tulisi välttää. Jos on kuitenkin pakko jotain persoonapronominia käyttää, niin ehdottomasti 당신:ia ennemmin kuin 너:ta, joka siis on varattu vain lähimmille tai itseä alemmille ihmisille. Meille opetettiin tunnilla myös persoonapronomini 그쪽 (kirjaimellisesti "tuo puoli"), jonka käytöstä annettiin esimerkkinä kolarointitilanne, jossa pitää puhutella vastapuolta ja välttää konfliktia (tässä tilanteessa 당신 ilmeisesti laukaisisi riitatilanteen, sillä se ilmentäisi vihaisuutta).
Myös substantiivia 선생님 (opettaja) voi käyttää melko vapaasti, yleensä kuitenkin vanhemmille ihmisille. Näin itse kutsun vanhempia korealaisia tuttujani ja he vaikuttavat olevan tyytyväisiä siihen. :)

Persoonapronomineja on mainittujen lisäksi olemassa huima määrä, mutta kaikkien käyttö on hyvin rajattua tiettyihin tilanteisiin, joihin normiulkomaalainen korean opiskelija hyvin todennäköisesti ei tule edes törmäämään. Esimerkkinä sinä-pronominista vaikkapa 자기, joka siis kirjaimellisesti tarkoittaa 'itseä' ja jolla voi puhutella omaa rakastaan. Minulta löytyy muistiinpanoistani ihan kiva lista kaiken maailman persoonapronomineja, jotka mielelläni lataan tänne, kunhan löydän ne muistiinpanot. :)

Koreassa puhuttelemis- ja viittaamissysteemi on äärimmäisen monimutkainen ja lähes mahdoton ulkomaalaiselle opetella ulkoa. Se on tietysti myös miehille ja naisille sekä nuorille ja vanhoille erilainen, joten jokainen joutuu sitten opettelemaan omat terminsä. :lol: Itse olen toistaiseksi yrittänyt opetella vain niitä peruskäytössä tarvittavia puhuttelemis- ja viittaamistermejä, mutta niidenkin muistaminen itse tilanteessa on yllättävän vaikeaa. Onneksi ulkomaalaisille annetaan anteeksi paljon. :) Puhuttelemista helpottaa ajoin myös se, että koreassa on useissa tilanteissa mahdollista olla käyttämättä persoonapronomineja lainkaan. Ikävä kyllä tämän kääntöpuolena on se, että usein ulkomaalaisten on tällöin vaikea ymmärtää, kehen lauseessa viitataan.