Foorumi   Blogi   Linkit   Kanjikaveri  

Adverbien ja Gobin käyttäminen

← Edellinen (Substantiiveihin liittyvät partikkelit) | Sisällysluettelo | Seuraava (Olennainen kielioppi) →



Miksi juuri adverbit ja gobit?

No, nämä kieliopin osa-alueet eivät ole mitenkään sidoksissa toisiinsa mutta päätin laittaa ne samaan osioon, koska käsittelemme nyt vain kaksi yleisintä gobia ja niistä tulisi yksinään aivan liian lyhyt osio.

Adverbien ominaisuudet

Adjektiivien muuttaminen adverbeiksi on erittäin yksinkertainen ja mutkaton prosessi. Sen takia, koska partikkelijärjestelmä tekee sanajärjestyksestä joustavan, adverbit voidaan laittaa mihin tahansa kohtaan lauseessa kunhan se tulee ennen verbia, johon se viittaa. Kuten tavallista, nytkin on tarjolla kaksi erilaista sääntöä: yksi i-adjektiiveille ja toinen na-adjektiiveille.
Kuinka adjektiivit muutetaan adverbeiksi

(1) ペッカは朝ご飯早く食べた。- Pekka söi aamiaisen nopeasti.
Adverbi 「早く」 on hieman erilainen verrattuna suomen sanaan 'nopeasti', koska se voi tarkoittaa nopeasti nopeudellisesti tai ajallisesti ilmaistuna. Toisin sanoen, Pekka on voinut syödä aamiaisensa aikaisin tai nopeasti, kontektista riippuen. Toisen tyyppisissä lauseissa, kuten 「早く走った」, on varsin ilmeistä, että se todennäköisesti tarkoittaa nopeasti eikä aikaisin. (Tietysti tämä riippuu täysin kontekstista.)

(2) リーサは自分部屋きれいした。- Liisa teki oman huoneensa kohti siistiä.
Kirjaimellinen käännös antaa idean siitä, miksi kohde-partikkelia käytetään. On käyty väittelyjä siitä pitäisikö näitä na-adjektiivin muotoja kutsua lainkaan adverbeiksi, mutta niin on kuitenkin kätevä tehdä johtuen i- ja na-adjektiiviluokitteluista. Kun edellistä ajatellaan adverbinä, voidaan edellisen lauseen tulkita tarkoittavan:"Liisa teki huoneensa siististi" tai vielä vähemmän kirjaimellisesti "Liisa siivosi huoneensa". (「きれい」 tarkoittaa kirjaimellisesti "kaunis", mutta jos se vaan auttaa, niin voidaan ajatella edellisen lauseen tarkoittavan:"Liisa kaunisti oman huoneensa".)

Huomaa: Kaikkia adverbejä ei ole johdettu adjektiiveista. Jotkin sanat, kuten 「全然」 ja 「たくさん」, ovat adverbejä ihan itsessään ja ilman mitään taivutuksia. Näitä sanoja voidaan käyttää ilman partikkeleita aivan kuten tavallisia adverbejä.
(1) 映画たくさん見た。- Näki paljon elokuvia.
(2) 最近全然食べない。- Viime aikoina, ei syö lainkaan.

Katsotaanpa lisää esimerkkejä adverbien käytöstä.
(1) ペッカのは、結構大きい。 - Pekan ääni on melko suuri.
(2) このは、最近大きく変わった。- Tämä kaupunkin on muuttunut suuresti viime aikoina.
(3) 図書館では、静かする。- Kirjaston sisällä, tehdä hiljaisesti. (Kirjastossa tehdään asiat hiljaisesti.)

Mitä "gobit" ovat?

Tässä osiossa käsitellään kaksi yleisimmin käytettyä gobia. 「語尾」 tarkoittaa kirjaimellisesti "puheen häntä" ja se viittaa yksinkertaisesti mihin tahansa mikä tulee lauseen tai sanan loppuun. Tässä oppaassa käytän sitä yhden tai kahden, aina lauseen loppuun tulevan hiragana-tavun kuvaamisen paremman termistön puutteessa. Näiden päätteiden tarkoituksia on usein hyvin hankala selittää, koska niillä ei aina ole erityistä merkitystä. Mutta ne voivat muuttaa lauseen 'sävyä' tai 'tunnelmaa' ja lisätä siihen intoa ja puhtia. Näillä kahdella tässä käsiteltävällä gobilla on merkitykset ja niitä käytetään varsin usein.

Gobi 「ね」

Gobi 「ね」 lisätään lauseen loppuun kun haetaan (ja odotetaan) yhtenevää mielipidettä keskustelukumppanilta. Tätä vastaa suomen kielessä kysymys "eikö niin?" tai joskus liitepartikkeli "-pa/-pä". Gobia 「ね」 ei voida aina suomentaa järkevästi, joten se on jätetty välillä kokonaan kääntämättä.

Esimerkki 1

ペッカ: いい天気。- Hyvä keli, eikö niin?
リーサ: そう。- No niin onkin!
Miespuolinen henkilö sanoisi todennäköisesti:「そうだね」.

Esimerkki 2

リーサ: おもしろい映画だった。- Mielenkiintoinen elokuva, eikö ollutkin?
ペッカ: え?全然おもしろくなかった。- Häh? Eihän se ollut lainkaan kiinnostava.
Koska Liisa odottaa Pekan olevan yhtämieltä siitä, että elokuva oli kiinnostava, niin Pekka on yllättynyt, koska hänestä elokuva ei ollut ollenkaan kiinnostava. (「え」-äännettä käytetään yllättymisen ja hämmennyksen ilmaisemiseen)

Gobi 「よ」

Kun gobi-「よ」 liitetään lauseen loppuun, se tarkoittaa, että puhuja kertoo kuulijalle jotain uutta. Suomeksi tämä voidaan ilmaista esimerkiksi "tiedäthän", "kuule" tai liitepartikkelilla -han/-hän, kuten lauseessa:"Tiedäthän, olen itse asiassa nero".

Esimerkki 1

リーサ: 時間ない。- Kuulehan nyt, ei ole aikaa!
ペッカ: 大丈夫だ。- Sehän on ihan ok.

Esimerkki 2

リーサ: 今日いい天気だね。- Hyvä sää tänään, eikö olekin?
ペッカ: うんでも明日降る。- Joo. Mutta huomenna kuule sataa.

Yhdistämällä edelliset saadaan 「よね」

Nämä kaksi gobia voidaan myös yhdistää gobiksi 「よね」. Tätä käytetään silloin kun halutaan kertoa kuulijalle jokin uusi asia saman aikaisesti kun odotetaan kuulijan olevan samaa mieltä. Kun nämä kaksi gobia yhdistetään, on järjestyksen oltava aina 「よね」. Järjestys ei siis voi olla käänteinen.

Esimerkki

リーサ: ペッカは、好きなんだよね。- Sinähän pidät kalasta, eikö niin?
ペッカ: そうだね。- Sinäpä sen sanoit, niinhän se on.
← Edellinen (Substantiiveihin liittyvät partikkelit) Sisällysluettelo Seuraava (Olennainen kielioppi) →