Sehän on ehdottoman varmasti ehkä totta...
Eri varmuusasteiden ilmaiseminen
Yleisesti ottaen japanilaiset eivät väitä jonkin asian olevan jotakin, jolleivat he ole aivan varmoja, että he ovat oikeassa. Tämä taas selittää äärettömän yleisen lauserakenteen 「～と」 tiuhan käytön ja myös muiden eri varmuuden täsmällisten tasojen ilmaisuun käytettävien kielioppirakenteiden runsauden. Seuraavaksi käymme näitä rakenteita läpi alkaen vähiten varmasta siirtyen varmimpaan.
「かもしれない」:n käyttäminen epävarmuuden ilmaisemisessa
「かもしれない」:ta käytetään merkityksessä "ehkä" tai "mahdollisesti" ja se on vähemmän varma kuin sana 「」. Se kiinnittyy kokonaisen lauseen loppuun. Substantiivi- ja na-adjektiivilauseissa toteava kopula 「だ」 täytyy poistaa. Ilmaus voidaan kirjoittaa myös käyttäen kanjia eli 「かも知れない」 ja sitä voidaan käsitellä samalla tavalla kuin kielteistä ru-verbiä (myönteistä vastinetta ei ole olemassa), joten ilmauksen masu-muoto on 「かもしれません」. Tuttavallisessa puheessa, se voidaan lyhentää muotoon 「かも」. Ilmauksesta on myös hyvin maskuliininen versio 「かもしれん」, joka on yksinkertaisesti erityyppinen kielteinen verbi, jonka taivutus käydään läpi täällä.
Epävarmuuden ilmaiseminen 「かもしれない」:n avulla
- Liitä 「かもしれない」 tai 「かも知れない」 lauseeseen
例） をかもしれない
例） はかもしれない
例） はかもしれない
- Substantiivi- ja na-adjektiivilauseissa ei saa käyttää kopulaa 「だ」
例） だかもしれない → かもしれない
例） だかもしれない → かもしれない
- Ilmaus voidaan lyhentää muotoon 「かも」 tuttavallisessa puheessa
例） かもしれない → かも
Esimerkit
（１） ニエミネンさんはにかもしれません。- Saattaa olla, että herra Nieminen meni kahvilaan.
（２） ではにかもしれないね。 - Voi olla, että peli perutaan sateen takia, eikö niin?
（３） はかも！- Olen saattanut nähdä tämän elokuvan kerran.
（４） がかもしれない。- Saattaa olla, että tuolla on Yoyogipuisto.
（５） かもしれんぞ。- Voi kuule olla, ettei me enää päästä karkuun.
「でしょう」:n käyttäminen kohtalaisen varmuuden määrän ilmaisemisessa (kohtelias)
「でしょう」:ta käytetään ilmaisemaan jonkinasteisen varmuuden tasoa ja se on merkitykseltään lähellä 「」:ia. Aivan kuten 「～です／～ます」, myös tämän ilmaisun täytyy tulla lauseen loppuun. 「でしょう」:lla ei ole mitään muita taivutuksia. 「～ですか」 voidaan korvata ilmaisulla 「～でしょうか」, jolloin kysymys kuulostaa hieman kohteliaammalta ja kun siihen näin lisätään hienoinen epävarmuuden taso, se kuulostaa myös vähemmän olettavalta.
Esimerkit
（１） もでしょう。- Huomennakin kai sataa.
（２） は、さんでしょうか。- Mahdatko olla opiskelija?
（３） へんでしょうか？- Mihin mahdat olla menossa täältä?
Jos haluat kuulosta todella, todella kohteliaalta, niin voit jopa lisätä 「～でしょうか」:n 「～ます」-päätteen loppuun.
（４） でしょうか。- Voisinko mahdollisesti saada lepäämisen palveluksen?
「でしょう」:n ja 「だろう」:n käyttäminen vahvan varmuuden määrän ilmaisemisessa (tuttavallinen)
「でしょう」:n tuttavallinen vastine onkin yllättäen 「でしょう」. Kuitenkin, silloin kun puhutaan kohteliaalla tavalla, 「でしょう」 äänetään tasaisesti, kun taas tuttavallisessa puheessa se äännetään nousevalla intonaatiolla ja se voidaan lyhentää muotoon 「でしょ」. Sen lisäksi kun ihmiset tapaavat olla itsevarmempia tuttavallisissa tilanteissa, tuttavallisessa versiossa on paljon vahvempi sävy, joka usein kuulostaa jotakuinkin "Kato nyt, mähän sanoin sulle!" tapaiselta.
Esimerkit
（１） あっ！！- Oho! Me myöhästytään!
（２） だから、がってでしょう！- No ehkä juuri siksi sanoin, ettei meillä ole aikaa!
（３） にんでしょ。- Taidat mennä tästä seuraavaksi syömään?
（４） だったら？- Mitäs sitten jos olenkin?
（５） 、でしょう。- Autat minua varmaankin siivoamisessa.
（６） え？なの？- Ai häh? Niinkö?
「だろう」 tarkoittaa periaatteessa samaa kuin 「でしょう」, paitsi että se kuulostaa miehekkäämmältä ja sitä käyttävät pääasiassa miehet.
（A） リーサはだ？- Missä Liisa on?
（B） だろう。- Varmaan jo nukkumassa.
（A） にんだろう。- Menet varmaankin jo kotiin?
（B） よ。- Näin on.
)