ひらがな

← Edellinen (Kirjoitusjärjestelmä) \|	Sisällysluettelo	\| Seuraava (Katakana) →
	Hiragana harjoitukset

Yhteenveto

Mitä hiragana on?
Sameat äänteet
Pienet 「や」、「ゆ」 ja 「よ」
Pikku 「つ」
Pitkä vokaaliäänne

Mitä hiragana on?

Hiragana-merkit ovat japanin foneettiset perusakkoset. Ne käsittävät kaikki kielen äänteet. Siksi hiraganalla voi teoriassa kirjoittaa mitä tahansa. Koska japania kirjoitetaan kuitekin ilman välejä, on tuloksena tekstiä, josta on lähestulkoon mahdoton saada selvää.

Seuraavassa on hiragana-taulukko ja vastaavalta kuulostavat äänteet englanniksi*. Taulukkoa luetaan ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle kuten suurinta osaa japaninkielisistä kirjoistakin. Japanin kielessä merkit muodostavien viivojen eli vetojen vetäminen oikeassa järjestyksessä on tärkeää, erityisesti kanjien kohdalla. Koska käsinkirjoitetut kirjaimet näyttävät hieman toisenlaisilta kuin koneella kirjoitetut (katso vaikka kuinka 'a' näyttää täysin erilaiselta koneella kirjoitettuna), kannattaa etsiä käsiisi nettisivu tai oppikirja, jossa neuvotaan kuinka merkit kirjoitetaan. Minun täytyy myös painottaa jokaisen tavun oikean ääntämistavan tärkeyttä. Koska jokainen sana japanissa koostuu näistä äänteistä, väärän ääntämistavan oppiminen voi vahingoittaa vakavasti ääntämisesi perustaa.

* Suom. huom. Taulukon äänteet perustuvat Hepburn-latinisaatioon, joka pohjautuu konsonanttien osalta englantiin. Sen vuoksi on mainittava muutamia poikkeuksia suomen kielen ääntämiseen: taulukon 'y' ääntyy kuten suomen 'j', 'sh' vastaa suomen äännettä 'š', 'ch' vastaa äännettä 'tš' ja 'j' äännettä 'dž'. Äänteitä ei ole muutettu taulokkoon siitä syytä, että jos haluataan kirjoittaa japania tietokoneella, niin tekstin syöttämisessä on käytettävä taulukon mukaisia kirjainyhdistelmiä.

Hiragana taulukko 1
n	w	r	y	m	h	n	t	s	k
ん	わ	ら	や	ま	は	な	た	さ	か	あ	a
	ゐ*	り		み	ひ	に	ち (chi)	し (shi)	き	い	i
		る	ゆ	む	ふ (fu)	ぬ	つ (tsu)	す	く	う	u
	ゑ*	れ		め	へ	ね	て	せ	け	え	e
	を	ろ	よ	も	ほ	の	と	そ	こ	お	o

* = käytöstä poistunut

Hiraganan oppiminen tai opettaminen ei ole vaikeaa ja tästä seurauksena netistä löytyykin useita hiraganaa käsitteleviä nettisivuja ja ilmaisia opiskeluohjelmia. Kehotan sinua menemään tässä välissä tälle nettisivulle kuuntelemaan jokaisen merkin ääntämisen. Merkitykselliset kohdat ovat tässä vaiheessa 2.1 ja 2.11. Ehdotan myös, että nauhoitat omaa puhettasi ja vertaat ääntämistäsi edellä mainittuihin näytteisiin ollaksesi varma oikeellisesta ääntämyksestäsi.

Kun hiraganaa harjoitellaan kirjoittamaan käsin, tärkein muistettava asia on, että vetojärjärjestyksellä ja vetojen suunnalla on väliä. Siinäpä se, päälle päätteksi alleviivattuna, kursivoituna, lihavoituna ja korostettuna. Usko pois, tajuat sen viimeistään kun luet muiden kirjoittamia hätäisesti sutaistuja harakanvarpaita. Ainoa auttava asia on se, että kaikki kirjoittavat merkit samassa järjestyksessä, joten merkkien "virta" on suhteellisen tasainen. Suosittelen erittäin vahvasti, että aloittaessasi hiraganan opiskelun, kiinnität alusta asti tarkasti huomiota vetojärjestyksiin välttääksesi pahat tavat. Mene tälle nettisivulle nähdäksesi gif-animaatioita vetojärjestyksestä ja harjoittele oikeaa vetojärjestystä siellä.

※ Ihan vaan sivuhuomautuksena: viime aikoihin asti vanhaa japanilaista 「いろは」-nimistä runoa on käytetty usein hiragana-merkkien järjestämisen pohjana. Runo sisältää joka ikisen hiragana-merkin paitsi tavua 「ん」, jota ei todennäköisesti ollut olemassa silloin kuin runo kirjoitettiin. Voit tutkia runoa tässä Wikipedian artikkelissa. Kuten artikkelissa mainitaan, tätä järjestystä käytetään vielä nykyäänkin erilaisissa listoissa, joten tutkimiseen kannattaa varata hieman enemmän aikaa.

Huomautukset

Tavuja 「し」、「ち」、「つ」 ja 「ん」 lukuun ottamatta, taulukosta näkyy kuinka jokainen merkki äännetään täsmäämällä ylärivissä olevan konsonantti sivulla olevaan vokaaliin. Esimerkiksi tavusta 「き」 tulee / ki / ja tavusta 「ゆ」 tulee / yu / ja niin edes päin.
Mene tälle nettisivulle kuuntelemaan jokaisen merkin ääntäminen. Merkitykselliset kohdat ovat tässä vaiheessa 2.1 ja 2.11.
Kuten varmasti huomasit, kaikki äänteet eivät vastaa suomen konsonanttijärjestelmää. Kuten taulukkoon on kirjoitettu, 「ち」 äännetää "chi" (eli suomalaisittain "tši") ja 「つ」 äännetään "tsu".
Äänne / r / tai / l / kuulostaa varsin erilaiselta kuin mikään suomen äänne. Se on kielen pyöräytyksestä ja kielen kitalakeen osumisen synnyttämästä iskustä muodostuva äänne. Kiinnitä erityistä huomiota koko / r /-sarakkeeseen.
Kiinnitä erityistä huomiota äänteiden / tsu / and / su / välisiin eroihin.
Merkki 「ん」 on erikoinen merkki, koska sitä käytetään harvoin yksinään ja siihen ei liity vokaaliäännettä. Se liitetään muihin merkkeihin tuottamaan äänne / n /. Esimerkiksi yhdistelmästä 「かん」 tulee 'kan' tavun 'ka' sijasta, yhdistelmästä 「まん」 tulee 'man' tavun 'ma' sijasta, ja niin eespäin pois.
Merkkien oikea vetojärjestys ja -suunta on opittava! Mene tälle nettisivulle opettelemaan.

Sameat äänteet

Kun kaikki hiraga-merkit on opittu, kaikki merkit ovat tiedossa mutta kaikki äänteet eivät. On olemassa vielä viisi mahdollista konsonanttiäännettä, jotka muodostetaan liittämällä tavun perään kaksi lyhyttä, sitaattimerkkien kaltaista viivaa, joita kutsutaan nimellä dakuten （濁点） tai pieni, astemerkin näköinen ympyrä, jota kutsutaan nimellä handakuten （半濁点）. Nämä merkit luovat "samean" tai vähemmän terävän version konsonantista (teknisesti tätä kutsutaan soinnilliseksi konsonantiksi tai nimellä 「濁り」, joka kirjaimellisesti tarkoittaa samentua).

Kaikki mahdolliset sameiden äänteiden yhdistelmät on annettu alapuolella olevassa taulukossa.

Sameat konsonanttiäänteet
p	b	d	z	g
ぱ	ば	だ	ざ	が	a
ぴ	び	ぢ (ji)	じ (ji)	ぎ	i
ぷ	ぶ	づ (dzu)	ず	ぐ	u
ぺ	べ	で	ぜ	げ	e
ぽ	ぼ	ど	ぞ	ご	o

Huomautukset

Mene taas tälle nettisivulle kuuntelemaan jokaisen näiden uuden merkin ääntäminen. Olennaiset kohdat ovat osioiden 2.2, 2.3, 2.4, ja 2.6. lopussa.
Huomaa, että tavu 「ぢ」 kuulostaa oikeastaan täysin samalta kuin tavu 「じ」 ja molemmat äännetään / ji / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / dži /), kun taas 「づ」 äännetään / dzu /.

Pienet 「や」、「ゆ」 ja 「よ」

Konsonantit on mahdollista yhdistää äänteisiin / ya / yu / yo / (suomen ääntämyksen mukaan / ja / ju / jo /) liittämällä tavun [konsonantti+i] perään pieni 「や」、「ゆ」 tai 「よ」.

Kaikki mahdolliset pikku や、ゆ ja よ yhdistelmät
p	b	j	g	r	m	h	n	c	s	k
ぴゃ	びゃ	じゃ	ぎゃ	りゃ	みゃ	ひゃ	にゃ	ちゃ	しゃ	きゃ	ya
ぴゅ	びゅ	じゅ	ぎゅ	りゅ	みゅ	ひゅ	にゅ	ちゅ	しゅ	きゅ	yu
ぴょ	びょ	じょ	ぎょ	りょ	みょ	ひょ	にょ	ちょ	しょ	きょ	yo

Huomautukset

Yläpuolella oleva taulukko on samanlainen kuin aikaisemmatkin. Täsmää yläreunan konsonantit oikean reunan tavuihin. Esimerkiksi きゃ = / kya / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / kja /).
Mene taas tälle nettisivulle kuuntelemaan näiden uusien äänteiden ääntämykset. Sivujen tekijä on päättänyt ottaa mukaan tavut 「ぢゃ」、「ぢゅ」 ja 「ぢょ」 mutta näitä yhdistelmiä ei käytetä oikeastaan koskaan. Sen sijaan käytetään tavuja 「じゃ」、「じゅ」 ja 「じょ」.
Huomaa myös se, että koska 「じ」 äännetään / ji / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / dži / ), kaikki pikku 「や」、「ゆ」、「よ」 äänteet pohjautuvat myös siihen, nimittäin / jya / jyu / jyo / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / džja / džju / džjo / ).
Sama pätee myös tavuun 「ち」, josta tulee / cha / chu / cho / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / tšja / tšju / tšjo /) ja tavuun 「し」, josta tulee / sha / shu / sho / (suomalaisen ääntämyksen mukaan / šja / šju / šjo / ). (Vaikka todennäköisesti niiden voidaan ajatella olevan / sya / syu / syo /. (suomalaisen ääntämyksen mukaan / sja / sju / sjo /))

Pikku 「つ」

Pieni 「つ」-tavu laitetaan kahden merkin väliin kahdentamaan jälkimmäisen tavun konsonanttiäänne. Varsinaisesti pikku 「つ」 ei merkitse kaksoiskonsonattia vaan ns. katkoäännettä, joka tosin vastaa täysin kaksoiskonsonanttia tässä käytössä. Esimerkiksi, jos pikku 「つ」 laitetaan tavujen 「び」 ja 「く」 väliin ja saadaan 「びっく」, / k /-konsonantti kahdentuu ja tuloksena on "bikku". Samanlailla, 「はっぱ」:sta tulee "happa", 「ろっく」:sta tulee "rokku" jne jne. Olen tehnyt yksinkertaisen mp3-tiedoston valaistakseni sanojen 「もと」 ja 「もっと」 välistä ääntämiseroa. Ja jos mietit asiaa, niin todettakoon vielä, että kyllä, molemmat ovat oikeita sanoja ja ne tarkoittavat eri asioita. (Suom. huom. Tämän asian ei luulisi tuottavan suomalaisille kovin suurta päänvaivaa, onhan omassa kielessämmekin samanlaisia kaksoiskonsonantteja, vertaa vaikkapa sanoja "kuka" ja "kukka".)

Huomautukset

Pikku 「つ」-tavua käytetään kahdentamaan sen jälkeen tuleva konsonantti, esim. 「がっき」 = "gakki".
Lataa tämä mp3-tiedosto kuullaksesi eron sanojen 「もと」 ja 「もっと」 välillä.
Pidä huolta etta kahdennat oikein konsonantin useampi tavuisissa sanoissa (konsonantin, joka tulee っ:n jälkeen).

Pitkä vokaaliäänne

Huh! Melkein valmista. Tässä viimeissä osassa käymme läpi pitkää vokaaliäännettä. Vokaalin voi pidentää lisäämällä sen perään joko tavun 「あ」、「い」 tai 「う」.

Pitkä vokaaliäänne
Vokaali	Pidennetään tavulla
/ a /	あ
/ i / e /	い
/ u / o /	う

Jos esimerkiksi tavusta 「か」 halutaan luoda pitkä vokaali, lisätään sen perään 「あ」 ja saadan lopputulokseksi 「かあ」. Muita esimerkkejä ovat: 「き → きい」, 「く → くう」, 「け → けい」, 「こ → こう」, 「さ → さあ」 ja niin edelleen.

Lisäksi kun vokaalia / e / seuraa vokaali 「い」, pidetään sitä yleensä pitkänä vokaalina, mutta se on oikeasti epäselvä / e /- ja / i /-äänteiden yhtymä. Toisin sanoen se äännetään pelkkänä pitkänä / e /-tavuna, kuten sanassa "tee".

Pitkät vokaalit ovat yhtä tärkeitä kuin suomen kielessäkin, joten pidä huolta siitä, että äännät lyhyet vokaalit lyhyinä ja pitkät pitkinä. Muutoin saatat sanoa vaikkapa sanan "täällä" （ここ） sanan "lukio" （こうこう） sijasta tai "keski-ikäinen rouva" （おばさん） sanan "isoäiti" （おばあさん） sijaan!

On kuitenkin harvoja poikkeuksia, jolloin tavu / e / pidennetään lisäämällä 「え」 tai tavu / o / pidennetään lisäämällä 「お」. Joitakin esimerkkejä tästä ovat 「おねえさん」、「おおい」 ja 「おおきい」. Kiinnitä erityistä huomiota näihin poikkeuksiin, mutta älä huoli, niitä ei ole paljon.

← Edellinen (Writing System)	Sisällysluettelo	Seuraava (Katakana) →
Hiragana harjoitukset