This work is licensed under a Creative Commons License.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas (
)
| ← Edellinen (Kysymysten esittäminen) | | Sisällysluettelo | | Seuraava (Muita te-muodon käyttötarkoituksia) → |
（１） 私の部屋は、きれいで、静かで、とても好き。
- Huoneeni on siisti, hiljainen ja pidän siitä paljon.
（２） 彼女は、学生じゃなくて、先生だ。
- Hän ei ole opiskelija, vaan opettaja.
（３） 田中さんは、金持ちで、かっこよくて、魅力的ですね。
- Tanaka-san on rikas, komea ja hurmaava, eikö olekin?
Kuten varmasti huomasitkin, 「金持ち」:n liitetty 「で」 ei voi ilmiselvästi tässä tapauksessa olla konteksti-partikkeli 「で」, koska lauseessa ei ole verbiä. Voi olla kätevää ajatella 「で」:tä kopulan 「だ」 ketjuuntumaan kykenevänä korvikkeena.
|
|
（１） 食堂に行って、昼ご飯を食べて、昼寝をする。
- Menen kahvilaan, syön lounasta ja sen jälkeen otan päiväunet.
（２） 食堂に行って、昼ご飯を食べて、昼寝をした。
- Menin kahvilaan, söin lounasta ja sen jälkeen otin päiväunet.
（３） 時間がありまして、映画を見ました。
- Minulla oli aikaa ja katsoin elokuvan.
（１） 時間がなかったからパーティーに行きませんでした。
- Koska minulla ei ollut aikaa, en mennyt juhliin.
（２） 友達からプレゼントが来た。
- Lahja tuli ystävältä.
（３） 友達だからプレゼントが来た。
- Lahja tuli, koska (henkilö on) ystävä. (Hieman oudon kuuloinen lause.)
Joko syy tai seuraus voidaan jättää pois, jos se selviää muuten kontekstista. Kohteliaassa tyylissä 「から」:a voidaan käsitellä kuten tavallista substantiivia ja lisätä sen perään 「です」. Kun syy jätetään pois, on lauseeseen kuitenkin sisällytettävä väitteentekevä 「だ」 tai kopula 「です」.
田中さん） どうしてパーティーに行きませんでしたか。- Miksi et mennyt juhliin?
山田さん） 時間がなかったからです。- Koska minulla ei ollut aikaa.
一郎） パーティーに行かなかったの？- Etkö mennyt juhliin?
直子） うん、時間がなかったから。- Joo, koska ei ollut aikaa.
（１） 時間がなかった。- Minulla ei ollut aikaa.
（２） だからパーティーに行かなかったの？ - Senkö takia et mennyt juhliin?
Huomaa, että 山田さん ja 直子 olisivat voineet käyttää selittävää 「の」-partikkelia saman asian ilmaisemiseen. Toisin sanoen, 山田さん olisi voinut myös sanoa 「時間がなかったのです」 tai 「時間がなかったんです」 kun taas 直子 olisi voinut sanoa 「時間がなかったの」 (sillä oletuksella, että hän haluaa käyttää naisellisempaa muotoa). Itse asiassa 「ので」 on mahdollisesti saanut alkunsa juuri edellisestä. Oletetaan, että haluamme yhdistää kaksi lausetta: 「時間がなかったのだ」 ja 「パーティーに行かなかった」. Muista, että partikkelia 「の」 voidaan käsitellä samoin kuin substantiiveja, joten voimme hyödyntää sitä mitä juuri opimme aikaisemmin tämän osion alussa.
（１） 時間がなかったのだ＋パーティーに行かなかった
muuttuu muotoon:
（２） 時間がなかったのでパーティーに行かなかった。
Totta puhuen 「ので」 ja 「から」 ovat lähestulkoon täysin keskenään vaihtokelpoiset, lukuun ottamatta muutamia hienoisia eroja. 「から」 toteaa yksiselitteisesti, että edeltävä lause on syy johonkin kun taas 「ので」 vain ydistää kahta lausetta, joista ensimmäisessä on selittävä sävy. Tämä on jotain mitä kutsun kausaalisuudeksi, jossa tapahtui [X] ja sen vuoksi sattui [Y]. Tämä eroaa hieman 「から」:sta, jossa [Y] sattui yksitulkintaisesti koska ensin tapahtui [X]. Tämän eroavaisuuden takia 「ので」 kuulostaa pehmeämmältä ja hieman kohteliaammalta ja sitä käytetään mieluummin kuin 「から」:a kun selitetään syytä jonkin epäkohteliaana pidetyn asian tekemiselle.
（１） ちょっと忙しいので、そろそろ失礼します。
- Koska minulla on hieman kiire, alan tehdä pian lähtöä.
（「失礼します」, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "tehdä epäkohteliaisuus", on yleisesti käytetty kohtelias tapa ilmoittaa lähdöstään tai häiritä jotain kesken tämän tekemisten.）
Muistutus: Älä unohda, että selittävä 「の」 vaatii kopulan 「な」 taivuttamattomien substantiivien ja na-adjektiivien kanssa. Katso Partikkelit 3 palauttaeksesi mieleesi miksi.
（１） 私は学生なので、お金がないんです。
- Koska olen opiskelija, minulla ei ole rahaa. (kirj: ei ole rahaa).
（２） ここは静かなので、とても穏やかです。
- Koska täällä on hiljaista, on hyvin rauhallista.
（３） なので、友達に会う時間がない。
- Sen takia (minulla) ei ole aikaa tavata ystäviä.
Aivan kuten selittävä 「の」 voidaan lyhentää muotoon 「ん」, puhuttaessa 「ので」 voi muuttua muotoon 「んで」 ihan vain sen takia, että on helpompi sitoa äänteet yhteen kuin ääntää äänne / o /.
（１） 時間がなかったんでパーティーに行かなかった。
- En mennyt juhliin, koska ei ollut aikaa.
（２） ここは静かなんで、とても穏やかです。
- Koska täällä on hiljaista, on hyvin rauhallista.
（３） なんで、友達に会う時間がない。
- Sen takia (minulla) ei ole aikaa tavata ystäviä.
（１） 毎日運動したのに、全然痩せなかった。
- Vaikka harrastin liikuntaa joka päivä, en laihtunut ollenkaan.
（２） 学生なのに、彼女は勉強しない。
- Siitä huolimatta, että hän on opiskelija, hän ei opiskele.
（１） デパートに行きましたが、何も欲しくなかったです。
- Menin tavarataloon, mutta siellä ei ollut mitään mitä olisin halunnut.
（２） 友達に聞いたけど、知らなかった。
- Kysyin (tai kuulin) ystävältä, mutta hän (tai minä) ei tiennyt.
（３） 今日は暇だけど、明日は忙しい。
- Olen vapaa tänään, mutta huomenna olen kiireinen.
（４） だけど、彼がまだ好きなの。
- Voi olla niin, mutta itseasiassa pidän hänestä yhä. (selittävä, naisellinen sävy)
Tämä voi tuntua hieman oudolta, mutta 「聞く」 voi tarkoittaa joko "kuulla" tai "kysyä". Tämän voisi luulla olevan hämmentävää, mutta sanan merkitys tulee yleensä hyvin selväksi kontekstista. Esimerkissä （２） oletamme, ettei ystävä tiennyt, joten puhuja oli mahdollisesti kysymässä ystävältä. Taas kerran näämme kontekstin tärkeyden japanissa, sillä tämä lause voi tarkoittaa myös "Kuulin ystävältä, mutta en tiennyt" koska siinä ei ole subjektia eikä teemaa.
Samalla lailla kuin 「から」:n ja 「ので」:n tapauksessa, 「が」 on pehmeämpi ja hieman kohteliaampi kuin 「けど」. Vaikka tämä ei ole itsessään mikään sääntö, niin on kuitenkin yleisempää nähdä 「が」:ta käytettävän 「～ます」- tai 「～です」-päätteiden kanssa ja 「けど」:a taas käytettävän tavallisen pelkistetyn tyylin kanssa. Muodollisempi versio 「けど」:sta on 「けれど」 ja tästä vieläkin muodollisempi versio on 「けれども」, jonka tulemme näkemään myöhemmin muodollisten ilmausten yhteydessä.
Toisin kuin suomen sana "mutta", 「けど」 ja 「が」 eivät aina ilmaise suoraa ristiriitaa. Sitä käytetään usein vain yleisenä kahden tai useamman lauseen yhdistäjänä, erityisesti kun ollaan esittelemässä uutta puheenaihetta. Esimerkiksi seuraavissa lauseissa ei ole varsinaista ristiriitaa ja 「が」:ta ja 「けど」:a käytetään vain yksinkertaisesti lauseiden yhdistämiseksi toisiinsa. Joskus siis suomen "ja" on siis oikeampi käännös kuin "mutta".
（１） デパートに行きましたが、いい物がたくさんありました。
- Menin tavarataloon ja siellä oli paljon kivoja tavaroita.
（２） マトリックスを見たけど、面白かった。
- Katsoin Matrixin ja se oli kiinnostava.
（１） どうして友達じゃないんですか？- Miksi (hän) ei ole ystävä(si)? (hakee selitystä)
（２） 先生だし、年上だし・・・。- No, hän on opettaja ja vanhempi...
(Koska hän on opettaja ja vielä minua vanhempikin.)
（１） どうして彼が好きなの？- Miksi pidät hänestä?
（２） 優しいし、かっこいいし、面白いから。- Koska hän on kiltti, komea ja kiinnostava (muun muassa).
(Koska hän ei ole ainoastaan kiltti vaan samalla mm. myös komea ja kiinnostava)
Huomaa, että voidaan sanoa myös 「優しくて、かっこよくて、面白いから。」, mutta kuten partikkelien 「と」 ja 「や」 välisessä erossa, 「し」 antaa ymmärtää, että voi olla myös muita syitä.
Samaa kielioppirakennetta voidaan käyttää myös kopulan kanssa ilmaisemaan sitä, että ollaan joitain asioita satunnaisina aikoina otoksena suuremmasta listasta. Aivan kuten verbeissäkin, kopula taivutetaan menneeseen muotoonsa ja siihen liitetään 「り」. Lopuksi liitetään vielä lauseen loppuun verbi 「する」.
（１） 映画を見たり、本を読んだり、昼寝したりする。
- Teen muun muassa sellaisia asioita kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.
（２） この大学の授業は簡単だったり、難しかったりする。
- Tämän yliopiston luennot ovat joskus helppoja ja joskus vaikeita (ja joskus ehkä jotain muuta).
Huom! 「この大学の授業は簡単だし、難しい。」 tarkoittaa "Tämän yliopiston luennot ovat helppoja ja samalla vaikeita".
Lauseen viimeinen 「する」 määrää koko lauseen aikamuodon ja määrittää sen onko lause myönteinen vai kielteinen.
（３） 映画を見たり、本を読んだりした。
- Tein mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.
（４） 映画を見たり、本を読んだりしない。
- En tee mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.
（５） 映画を見たり、本を読んだりしなかった。
- En tehnyt mm. sellaisia asioita kuin kuin elokuvien katsominen, kirjojen lukeminen ja päiväunien ottaminen.
Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)
Finnish translation by Silja Ijas ()