Olettaminen ja päätteleminen

Asioita, joita ei käydä läpi tässä oppaassa

Johtopäätökseen tuleminen käyttäen sanaa 「わけ」

Minikeskustelu 1

（直子）　いくら英語を勉強しても、うまくならないの。
- Kuinka paljon tahansa opiskelenkin englantia, en tule yhtään paremmaksi.

（ユッシ）　つまり、語学には、能力がないという訳か。
- Toisin sanoen, se tarkoittaa että sinulla ei ole lahjoja kielissä.

（直子）　失礼ね。
- Olipas se töykeästi sanottu.

Kuten voidaan nähdä, Jussi vetää Naokon sanomisista sellaisen johtopäätöksen, ettei hänellä ole lahjoja kielten oppimisessa. Tämä on täysin eri asia kuin selittävä 「の」, jota käytetään selittämään jotakin, joka saattaa olla tai saattaa olla olematta ilmeistä. 「わけ」:a käytetään sen sijaan sellaisten johtopäätösten vetämiseen, joihin kuka tahansa saattaisi päätyä, jos hänelle kerroittaisiin tiettyjä asioita.

Erittäin hyödyllinen käyttötapa tälle rakenteelle on yhdistää se 「ない」:n kanssa. Tällä yhdistelmällä voidaan ilmaista, ettei ole olemassa järkeenkäypää johtopäätöstä. Näin voidaan sanoa joitakin erittäin hyödyllisiä ilmauksia, kuten:"Miten ihmeessä minun pitäisi tietää se?"

（１）　中国語が読めるわけがない。
- Miten ihmeessä minä muka osaisin lukea kiinaa. (kirj: Ei ole sellaista syytä, että minä osaisin lukea kiinaa.)

Normaalien kielioppisääntöjen mukaisesti 「わけ」:n perässä pitäisi käyttää partikkelia kun sitä seuraa verbi, mutta koska tätä ilmaisua käytetään niin usein, partikkeli tipahtaa usein pois ja käytettävä muoto on 「～わけない」.

Minikeskustelu 2

（直子）　広子の家に行ったことある？
- Oletko koskaan käynyt Hirokon kotona?

（一郎）　あるわけないでしょう。
- Ei ole mitenkään mahdollista, että minä olisin käynyt siellä, vai kuinka?

Minikeskustelu 3

（直子）　微積分は分かる？
- Ymmärrätkö jotain differentiaali- ja integraalilaskennasta?

（一郎）　分かるわけないよ！
- Miten ihmeessä minä sitä ymmärtäisin!

On oltava yhden asian suhteen tarkkana, nimittäin 「わけない」 voi tarkoittaa myös, että jokin on erittäin helppoa (kirj: ei vaadi selitystä). Tämä merkitys voidaan kuitenkin erottaa edellä esitellystä helposti, koska tässä tarkoituksessa ilmaisua käytetään adjektiivin tapaan.

Vielä lopuksi, vaikkei se olekaan niin yleinen merkitys, 「わけ」:a voidaan käyttää myös muodollisessa ilmauksessa sanottaessa että jotain täytyy tai ei täydy tehdä mihin hintaan hyvänsä. Tämä on vahvempi ja muodollisempi versio 「～てはいけない」:sta. Tämä kielioppirakenne muodostetaan yksinkertaisesti liittämällä 「わけにはいかない」 lauseen perään. 「は」 on teemapartikkeli ja se äännetään 「わ」. Syy siihen miksi 「いけない」 muuttuu muotoon 「いかない」 liittyy luutavasti transitiivi- ja intransitiviverbeihin, mutta en halua juuttua tässä kohtaa ilmauksen logiikkaan. Pane siis merkille, että oikea muoto on tässä tapauksessa 「いかない」 eikä 「いけない」.

（１）　今度は負けるわけにはいかない。
- Tällä kertaa, en saa hävitä mistään hinnasta.

（２）　ここまできて、あきらめるわけにはいかない。
- Tänne saakka tultuani en saa antaa periksi.

Olettaminen käyttäen rakennetta 「とする」

Esimerkit

（１）　明日に行くとする。
- Oletan, että menemme huomenna.

Esimerkissä （１） pohditaan mitä tapahtuu olettaen, että päätettäisiin mennä huomenna. Huomaat varmaankin, että kirjaimellinenkin käännös on yhä järkevä, "Tehdä kuten menisimme huomenna.", mutta tässä tapauksessa oletamme, toisin kuin aikaisemmin läpikäydyssä kielioppirakenteessa, jossa käytimme verbin volitionaalimuotoa. Koska tarkastelemme otaksumaa, on järkeenkäypää että konditionaali tulee usein näissä tapauksissa tarpeen. Tosiaankin, seuraavanlaiset lauseet ovat yleisiä:

（２）　今から行くとしたら、９時に着くと思います。
- Jos oletamme, että lähdemme nyt, luulen, että saavumme perille kello 9.

Verbi 「する」 on taivutettu 「たら」-konditionaalimuotoon, jolloin pohditaan mitä tapahtuisi jos oletetaan jokin tietty tapaus. 「する」 voidaan muuttaa myös te-muotoon, （して）, ja käyttää sitä ilmaisemaan perättäisiä tekoja, kuten:

（３）　観客として参加させてもらった。
- Vastaanotin katselijana osallistumisen sallimisen palveluksen.

（４）　被害者としては、非常に幸いだった。
- Uhrina, oli äärimmäisen onnekas.

（５）　朝ご飯を食べたとしても、もう昼だからお腹が空いたでしょう。
- Olettaenkin, että söit aamiaista, koska on jo iltapäivä, olet varmaankin nälkäinen.

Sama idea soveltuu myös näihin esimerkkeihin. Esimerkissä （３）, tehdään kuten "katselija" ja esimerkissä （４） kuten "uhri" ja lopuksi tehdään kuten oli syönyt aamiaista esimerkissä （５）. Joten tajuat varmaan miksi samaa kielioppirakennetta käytetään kaikissa näissä erityyppisissä lauseissa, ne tarkoittavat kaikki samaa asiaa japaniksi (miinus lisäpartikkelien käyttö ja 「する」:n erilaiset taivutukset).

This work is licensed under a Creative Commons License.

Copyright © 2003-2007 Tae Kim (taekim.japanese AT gmail.com)

Report a correction or suggestion for this page

This page has last been revised on 2007/1/21