Foorumi   Blogi   Linkit   Kanjikaveri  

Milloin se kaikki tapahtui?

← Edellinen (Olettaminen ja päätteleminen) | Sisällysluettelo | Seuraava (Sellaisekseen jättäminen) →



Tiettyyn aikaan sidottujen tekojen ilmaiseminen

Tässä oppitunnissa käymme läpi erilaisia tapoja ilmaista tekoja, jotka tapahtuvat jonkin tietyn ajanjakson sisällä. Opimme erityisesti kuinka sanoa: 1) teko, joka tekeminen on juuri päättynyt 2) teko, joka tehdään välittömästi toisen teon jälkeen 3) teko, joka tehdään kun toinen teko on meneillään ja 4) teko, jota toistetaan jatkuvasti.

Juuri päättyneiden tekojen ilmaiseminen 「~ばかり」:n avulla

Tätä erittäin käyttökelpoista kielioppirakennetta käytetään osoittamaan, että jonkin teon tekeminen on juuri lopetettu. Esimerkiksi, ensimmäistä kertaa kun tosissaan toivoin, että osaisin sanoa jotain tämän tapaista oli kun halusin kohteliaasti kieltäytyä ruokailukutsusta, koska olin juuri syönyt. Sanoaksesi näin, ota sen verbin mennyt muoto, jonka haluat sanoa olevan juuri päättynyt, ja liitä siihen 「ばかり」. Tätä 「ばかり」:a käytetään vain verbien menneen muodon kanssa eikä tätä pidä sekoittaa 「ばかり」:in, jota käytetään substantiivien kanssa määrien ilmaisemisessa.

Aivan kuten aikaisemminkin läpikäyty 「ばかり」, puhekielessä voidaan käyttää muotoa 「ばっか」 muodon 「ばかり」 sijasta.

「ばかり」:n käyttäminen teoista, jotka ovat juuri päättyneet
Näin saatua tulosta voidaan käsitellä kuten mitä tahansa substantiivia.
MyönteinenKielteinen
食べたばかり(だ)Söi juuri食べたばかりじゃないEi syönyt juuri

Esimerkit

(1) すみません食べたばかりなので、お腹いっぱいです。
- Anteeksi, mutta olen juuri syönyt enkä ole nälkäinen.

(2) 10キロ走ったばかりで、凄く疲れた
- Juoksin juuri 10 kilometriä ja olen hirveän väsynyt.

(3) 帰ったばかりです。
- Tulin juuri nyt takaisin kotiin.

Seuraavassa joitain esimerkkejä lyhennetystä versiosta.

(1) 昼ご飯食べたばっかなのに、もうお腹空いた
- Siitä huolimatta, että söin juuri lounasta, olen jo nälkäinen.

(2) まさか起きたばっかなの?
- Eikä, heräsitkö vasta äsken?

「とたん」:n käyttäminen sanottaessa että jotain tapahtui heti toisen tapahtuman perään

Eräänlaisena lisänä 「ばかり」:lle käymme nyt läpi yhden tavan sanoa, että jotain tapahtui heti kun jotain muuta tapahtui. Käyttääksesi tätä rakennetta lisää 「とたん」 ensimmäisen tapahtuman menneeseen muotoon. On myös yleistä liittää kohdepartikkeli 「に」 ilmaisemaan täsmällistä ajankohtaa.
「とたん」:n käyttäminen sanottaessa että jotain tapahtui heti toisen tapahtuman perään

Esimerkit

(1) 開けたとたんに跳んでいった
- Heti kun avasin ikkunan, kissa hyppäsi ulos.

Tutkaile myös näitä vanhan kunnon WWWJDIC:in esimerkkilauseita lisäesimerkkeinnä.

On tärkeä tajuta, että tätä rakennetta voi käyttää ainaostaan seikoista, jotka tapahtuvat heti toistensa perään, mutta ei teoista, jotka sinä itse teet. Vertaa esimerkiksi seuraavia lauseita.

(誤) 映画観たとたんに、トイレ行きました
- (Sinä itse suoritit vessaan menemisen teon, joten näin ei voi sanoa.)

(正) 映画観たとたんに、眠くなりました
- (Koska uniseksi tuleminen on jotain, jonka tapahtuminen ei ole omassa hallinnassasi, tämä lause on ok.)

ながら」:n käyttäminen ilmaistessa samanaikaisia tekoja

Voit käyttää 「ながら」:a ilmaistessa yhden teon tapahtumista samaan aikaan jonkin toisen teon kanssa. Käyttääksesi 「ながら」:a, muuta ensimmäinen verbi vartalomuotoon ja liitä siihen 「ながら」. Vaikkakin harvinaista, voit myös liittää 「ながら」:n kielteiseen verbiin ilmaistaksesi kielteistä muotoa. Tähän rakenteeseen ei liity aikamuotoa, koska jälkimmäinen verbi määrittää sen.
ながら」:n käyttäminen samanaikaisten tekojen ilmaisemisessa

Esimerkit

(1) テレビながら宿題する
- Tehdä läksyt samalla kun katselee TV:tä.

(2) 音楽聴きながら学校歩くのが好き
- Tykätä kävellä kouluun musiikkia kuunnellen.

(3) 相手何も言わないながら自分気持ちわかってほしいのは単なるわがままだ思わない
- Etkö ole sitä mieltä, että jos haluaa toisen ymmärtävän tunteitaan vaikka ei sano mitään, on itsekäs.

Huomaa, että lause päättyy, kuten tavallista, pääverbiin. Tämä tarkoittaa, että lauseen päätoiminto on se verbi, joka lopettaa lauseen. 「ながら」 kuvailee vain toista toimintoa, joka myöskin tapahtuu. Jos vaihdamme verbien paikkaa vaikkapa esimerkissä (1), jolloin saadaan lause 「宿題ながらテレビ観る。」, muuttuu merkitys muotoon "Katsoa TV:tä samalla kun tekee läksyjä". Toisin sanoen, päätapahtumaksi tulee tässä tapauksessa TV:n katsominen ja läksyjen tekeminen kuvailee tekoa, joka tapahtuu samaan aikaan.

Pääverbi määrää lauseen aikamuodon, joten 「ながら」:an liitetty verbi ei voi taipua eri aikamuodoissa.

(1) ポップコーン食べながら映画観る。- Katsoa elokuvaa popcornia syöden.

(2) ポップコーン食べながら映画観た。- Katsoi elokuvaa popcornia syöden.

(3) 口笛ながら手紙書いていた。- Oli kirjoittamassa kirjettä vihellellen.

ながら」:n käyttäminen olemisen ilmaisun kanssa merkityksessä "vaikka"

Edistyneempi käyttätapa 「ながら」:lle on käyttää sitä epäsuoran olemisen ilmaisun kanssa. Toisin sanoen sitä voi käyttää substantiivien ja adjektiivien kanssa puhuttaessa mitä jokin on vaikka jokin toinen on jotain muuta. Epäsuora olemisen ilmaus tarkoittaa, ettei tätä rakennetta sovi käyttää väitelauseen muodostavan 「だ」:n yhteydessä, liitä pelkkä 「ながら」 substantiiviin tai adjektiiviin. Esimerkiksi yleinen tapa käyttää tätä rakennetta on sanottaessa:"Vaikka (siitä huolimatta, että) se onkin valitettavaa, niin jotain jotain...". Japaniksi tämä sanottaisiin 「残念ながら・・・」

Voit myös liittää mukaanlukevan partikkelin 「も」 「ながら」:an, jolloin saat muodon 「ながらも」. Tämä muuttaa merkityksen "vaikasta" muotoon "vaikkakin" (siitäkin huolimatta, että).

ながら」:n käyttäminen olemisen ilmaisun kanssa merkityksessä "vaikka" ja 「ながらも」:n käyttäminen merkityksessä "siitäkin huolimatta, että"

Esimerkit

(1) 仕事いっぱい入って残念ながら今日行けなくなりました
- Paljon työtä ilmaantui ja vaikka se onkin valitettavaa, asiat tulivat siihen tilaan, etten voi mennä tänään.

(2) 貧乏ながらも高級バッグ買っちゃったよ。
- Siitäkin huolimatta, että olen köyhä, päädyin ostamaan korkealaatuisen laukun.

(3) は、初心者ながらも実力プロ同じだ。
- Vaikkakin hän on aloittelija, hänen todelliset kykynsä ovat samalla tasolla ammattilaisten kanssa.

「まくる」:n käyttäminen kun jotain toistetaan holtittoman hillittömästi

WWWJDIC määrittelee hyvin ytimekkäästi tämän verbin määritelmällä "verbin liite, joka ilmaisee holtitonta heittäytymistä toimeen". Valitettavasti sanakirja ei jatka kertomalla täsmälleen kuinka sanaa oikesti käytetään. Itse asiassa, tässä ei ole paljonkaan selitettävää: Otetaan verbin vartalo ja liitetään siihen 「まくる」. Koska tämä kuitenkin kuvaa jatkuvaa tekemistä, 「まくる」 on kestomuodossa, jollei teko tapahdu tulevaisuudessa. Tämä on hyvin epämuodollinen ilmaus.
「まくる」:n käyttäminen toistuvista teoista
Voit käyttää kaikkia tavallisia taivutusmuotoja, joita voit käyttää minkätahansa muunkin verbin kanssa.
MyönteinenKielteinen
Ei-mennytやりまくっているOlla tekemässä koko ajanやりまくっていないEi olla tekemässä koko ajan
MennytやりまくっていたOli tekemässä koko ajanやりまくっていなかったEi ollut tekemässä koko ajan

Esimerkit

(1) ゲームはまっちゃって最近パソコン使いまくっているよ。
- Jäin koukkuun peleihin ja viime aikoina en ole muuta tehnytkään kuin käyttänyt tietokonetta.

(2) アメリカいたコーラ飲みまくっていた
- Kun olin USA:ssa, join kokista ihan koko ajan.
← Edellinen (Olettaminen ja päätteleminen) Sisällysluettelo Seuraava (Sellaisekseen jättäminen) →

This page has last been revised on 2004/12/18