← Edellinen (Konditionaalit) | Sisällysluettelo | Seuraava (Halut ja ehdotukset) → |
(1) ここに入ってはいけません。
- Et saa tulla tänne sisään. (Tänne sisääntuleminen ei käy.)
(2) それを食べてはだめ!
- Et saa syödä sitä! (Sen syöminen ei käy!)
(3) 夜、遅くまで電話してはならない。
- Et saa käyttää puhelinta myöhään illalla. (Puhelimen käyttäminen illalla ei käy.)
(4) 早く寝てはなりませんでした。
- En saanut mennä aikaisin nukkumaan. (Aikaisin nukkumaan meneminen ei käynyt.)
Ero 「だめ」:n, 「いけない」:n ja 「ならない」:n välillä on se, että ensinnäkin 「だめ」 on tuttavallinen ilmaus. 「いけない」 ja 「ならない」 ovat taas periaatteessa identtisiä, 「ならない」:ta tosin käytetään ylesesti enemmän kun on kyse useampaan henkilöön kohdistuvasta kiellosta, kuten säännöistä tai menettelytavoista.
●Ensimmäinen tapa on sama kuin "ei saa tehdä"-kielioppirakenteessa, paitsi että muutamme verbin yksinkertaisesti kielteiseen muotoon.
(1) 毎日学校に行かなくてはなりません。- Täytyy mennä kouluun joka päivä.
(2) 宿題をしなくてはいけなかった。- Oli pakko tehdä läksyt.
●Toinen tapa on käyttää luonnollista konditionaalia, jonka opimme juuri edellisessä osiossa. Kirjaimellisesti tämä tarkoittaa, että jos et tee jotain, niin se johtaa automaattisesti siihen, ettei se ole hyvä. (Toisin sanoen, sinun on siis pakko tehdä se). Ihmiset kuitenkin tapaavat käyttää tätä rakennetta myös muissa tapauksissa kuin luonnollisissa seurauksissa, koska se on lyhyempi ja helpompi kuin kaksi muuta kielioppirakennetta.
(1) 毎日学校に行かないとだめです。- Täytyy mennä kouluun joka päivä.
(2) 宿題をしないといけない。- On pakko tehdä läksyt.
●Kolmas tapa on samankaltainen kuin toinen, paitsi että siinä käytetään eri konditionaalia, joka opittiin myös edellisessä osiossa. 「ば」-kohditionaalin avulla tätä rakennetta voidaan käyttää useammissa tilanteissa. Huomaa, että koska verbi on aina kielteinen, niin 「ば」-konditionaala käytettäessä pitää poistaa aina viimeinen 「い」 ja lisätä 「ければ」.
(1) 毎日学校に行かなければいけません。 - Täytyy mennä kouluun joka päivä.
(2) 宿題をしなければだめだった。- Oli pakko tehdä läksyt.
Saattaa näyttää siltä, että porskutin hutaisemalla lävitse ison kasan materiaalia, koska se sisältää kuitenkin kolme kielioppimuotoa ja kun lasketaan vielä mukaan 「だめ」/「いけない」/「ならない」, niin tuloksena on yhdeksän erilaista yhdistelmää (3x3). Jotkin näistä yhdistelmistä ovat kuitenkin yleisempiä kuin toiset, mutta en erityisesti määritellyt mitkä niistä, koska mikä tahansa yhdistelmä on teknisesti ottaen oikein ja eri tyylien läpikäyminen tässä vaiheessa olisi vain hämmentävää. Pidä myöskin mielessäsi, ettei edellisessä ole mitään uutta ajatellen taivutussääntöjä. Konditionaalit on jo käsitelty edellisessä osiossa ja wa-partikkelin lisääminen te-muotoon tämän osion alussa.
No, muut ihmiset ovat miettineet jo aikaisemmin samaa asiaa ja yleensä tuttavallisessa puheessa käytetäänkin 「なくては」:n ja 「なければ」:n lyhennettyjä versioita. Opettajat ovat yleensä vastahakoisia opettamaan näitä ylituttavallisia versioita, koska ne ovat niin paljon helpompia käyttää, mikä on taas paha asia niissä tilanteissa, joissa niiden käyttäminen saattaa olla sopimatonta. Mutta toisaalta, jos et opettele tuttavallisia ilmaisuja, niin ystäviesi juttujen ymmärtäminen muuttuu aika paljon hankalammaksi (tai siis niiden mahdollisten ystävien, jotka saisit, jos vain osaisit puhua rennommin!). Joten tässä tässä nämä nyt sitten ovat, mutta harjoittelethan pidemmätkin muodot huolella, että osaat käyttää niitä tilanteen vaatiessa.
Juuri nyt mielessäsi pyörii varmasti lähinnä ajatus "Mit vit?", koska oppimamme "lyhenteet" ovat suurin piirtein saman pituisia kuin aikaisemmin opitut ilmaisut. Salaisuus onkin se, että toisin kuin jo oppimissamme ilmaisuissa, voidaan 「だめ/いけない/「ならない」-osa jättää kokonaan pois!
(1) 勉強しなくちゃ。 - Pitää opiskella.
(2) ご飯を食べなきゃ。 - Pitää syödä ruokaa.
「と」-konditionaaliakin käytetään merkitsemään itsessään 「だめ:a/いけない:ta/「ならない」:ta.
(1) 学校に行かないと。 - Pitää mennä kouluun.
On myös toinen 「ちゃ」-lyhenne, nimittäin niille asioille, joita ei pidä tehdä. Tässä tapauksessa ei voida kuitenkaan jättää 「だめ/いけない/「ならない」-osaa pois. Koska tämä on epämuodollinen lyhenne, käytetään useimmiten 「だめ」:a.
Yksi todella tärkeä ero edellisiin lyhenteisiin nähden on se, että verbeissä, jotka loppuvat 「む」、「ぶ」 tai 「ぬ」, käyttetään 「じゃ」:ta 「ちゃ」:n sijaan. Oikeastaan siis kaikki verbit, jotka päättyvät menneessä muodossa 「んだ」, kuuluvat tähän luokkaan, kuten voidaan nähdä tästä taulukosta.
(1) ここに入っちゃだめだよ。 - Et saa tulla tänne sisään.
(2) 死んじゃだめだよ! - Et saa kuolla!
Loppuhuomautuksena vielä: yleisesti ottaen 「ちゃ」 kuulostaa söpöstelevältä tai tyttömäiseltä. Tästä ollaankin jo nähty esimerkki 「ちゃん」-suffiksin yhteydessä. Vastaavasti 「なくちゃ」:kin kuulostaa hieman sievistelevältä tai lapselliselta.
Käyttämällä yksinkertaisesti te-muotoa ja 「も」-partikkelia voidaan sanoa "Vaikka tekisitkin X, niin...". Yleisiä tämän jälkeen tulevia sanoja ovat mm. 「いい」, 「大丈夫」 tai 「構わない」. Pari esimerkkiä on varmasti paikallaan.
(1) 全部食べてもいいよ。- Voit syödä kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka söisitkin kaiken, se on hyvä niin.)
(2) 全部食べなくてもいいよ。- Sinun ei tarvitse syödä kaikkea. (kirj: Tiedäthän, vaikka et söisikään kaikkea, se on hyvä niin.)
(3) 全部飲んでも大丈夫だよ。- On ihan OK, jos juot kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka joisitkin kaiken, niin se on OK.)
(4) 全部飲んでも構わないよ。- En pistä pahakseni, jos juot kaiken. (kirj: Tiedäthän, vaikka joisitkin kaiken, en pahastu.)
Tuttavallisessa puheessa 「~てもいい」 lyhentyy joskus muotoon 「~ていい」.
(1) もう帰っていい?- Voinko mennä jo kotiin?
(2) これ、ちょっと見ていい?- Sopiiko, että vilkaisen tätä vähän?