Olen nöyrtynyt, teidän korkea-arvoisuutenne

Kunnioittavat ja nöyrät muodot

Vakiintuneet ilmaukset

Vaikea osa kunnioittavan ja nöyrän kielen opiskelussa on se, että useilla verbeillä on erilliset kunnioittavat ja nöyrät muotonsa. Ne verbit, joilla ei ole omaa erikoisilmaisuaan, taipuvat kunnioittavien ja nöyrien tuonnenpana läpikäytävien taivutusten yleisten sääntöjen mukaan.

Kunnioittavat verbit, joilla on erikoistaivutus

Osa näistä verbeistä ei seuraa tavallisia masu-taivutussääntöjä ja niihin kuuluvat: 「なさる」、「いらっしゃる」、「おっしゃる」、「下さる」 ja 「ござる」 (jonka opimme pian). Kaikissa masu-muodon aikamuodoissa verbin viimeinen tavu 「る」 ei muutukaan muotoon 「り」, kuten normaalien u-verbien taivutuksessa, vaan siitä tulee sen sijaan 「い」. Kaikki muut taivutukset, poissulkien masu-muoto, ovat samat kuin tavallisilla u-verbeillä.

Esimerkkejä kunnioittavasta muodosta

Alat varmasti vähitellen tajuta, että 「ください」 on vain 「下さる」:n erityinen taivutusmuoto, joka on 「くれる」:n kunnioittava versio. Katsotaanpa seuraavaksi joitakin todellisia esimerkkejä. Koska nämä kaikki esimerkit ovat suoraan jollekin toiselle (toisessa persoonassa olevalle) suunnattuja kysymyksiä, ne ovat kaikki kunnioittavassa muodossa.

Esimerkkejä nöyrästä muodosta

Muut rinnakkaismuodot

Laajennetaan hieman näköalaa: kopulan 「です」 kohteliaampi muoto on 「でございます」. Tämä on 「でござる」:n masu-muoto, joka tulee kirjaimellisesti "olla olemassa jonakin" tarkoittavasta muodosta 「である」 (käydään läpi paljon myöhemmin).

Esimerkit

Muita esimerkkejä ovat 「いい」, joka voidaan ilmaista muodollisemmin muodossa 「よろしい」. On myös kuusi erilaista tapaa sanoa "Olen pahoillani" (poissulkien 「悪いね」 tai hienoiset muutokset taivutuksessa, kuten 「すいません」).

Asteittain kohteliaammaksi muuttuvat anteeksipyynnöt:
（１）　ごめん。
（２）　ごめんなさい。
（３）　すみません。
（４）　申し訳ありません。 (申し訳 on 言い訳:n nöyrä muoto)
（５）　恐れ入ります。
（６）　恐縮です。

Vielä lisäyksenä: kohteliain nimen perään liitettävä jälkiliite on 「様」, yhden tason 「さん」:in yläpuolella. Et varmaankaan tarvitse tätä jälkiliitettä todellisessa puheessa turhan usein, vaikka puhuisitkin henkilölle kunnioittavaan/nöyrään sävyyn. Valmistaudu kuitenkin käyttämään sitä kirjeitä kirjoittaessasi, myös silloin kun kyse on sinulle jokseensakin tuttu henkilö. Myös palvelualoilla työskentelevät henkilöt, kuten kassamyyjät tai tarjoilijat, viittaavat asiakkaaseen yleensä 「お客様」:na. Tietysti myös kuninkaalliset ja jumalolennot saavat aina nimensä perään 「様」-päätteen, kuten sanassa 「神様」.

Kunnioittavat ja nöyrät taivutukset

Kunnioittava muoto

Kunnioittava taivutus 1: お + vartalo + に + なる

Tämä on tavallaan järkeenkäypää, jos ajattelet sitä niin, että henkilöstä tulee verbin kunnioittava tila. Kaikki verbin taivutukset seuraavat tavallisia u-verbin 「なる」 taivutusmuotoja. Ollakseni rehellinen, täytyy myöntää, että tämän kaltaista lauseenmuodostusta käytetään harvoin.

（１）　先生はお見えになりますか。- Oletteko nähnyt opettajaa?

Kunnioittava taivutus 2: お + vartalo + です

（２）　もうお帰りですか。- Palaatteko jo kotiin?
（３）　店内でお召し上がりですか。- Syöttekö paikan päällä?
Palvelualojen ihmiset haluavat olla ekstrakohteliaita, joiten he käyttävät usein tämän tyyppistä "kaksoiskunnioittavaa" taivutusta tai 二重敬語 (tässä tapauksessa itsessään kunnioittava 「召し上がる」 yhdistettiin vielä kunnioittavaan taivutukseen). Onko se tarpeen tai kieliopillisesti oikein, onkin sitten toinen juttu.

「ください」:n käyttäminen kunnioittavien muotojen kanssa

Taas yksi usein käytetty ilmaisu.
（１）　少々お待ちください。- Olkaa hyvä ja odottakaa hetkinen.

Saman kaltaisesti verbin 「ご覧になる」 kohdalla, korvataan 「になる」 yksinkertaisesti 「ください」:lla.
（２）　こちらにご覧下さい。- Olkaa hyvä ja katsokaa tähän suuntaan.

Tämä sama päteen myös muihin nominaaliverbien (suru-verbien) nominaali- eli substantiiviosiin. Esimerkiksi, junassa matkustettaessa...
（３）　閉まるドアにご注意下さい。- Olkaa hyvä ja varokaa sulkeutuvia ovia.

（４）　お足元にご注意下さい。- Olkaa hyvä ja kulkekaa varovaisesti.

Nöyrä muoto

Nöyrä taivutus: お + vartalo + する

Olet todennäköisesti kuullut ensimmäisen esimerkkimme jo monta kertaa aikaisemmin, mutta nyt tiedät tarkalleen mihin se juontaa juurensa.

（１）　よろしくお願いします。- Esitän asianmukaisesti pyynnön.
（２）　先生、お聞きしたいことがありますが。- Opettaja, minulla olisi kysyttävää.
（３）　すみません、お待たせしました。- Anteeksi, että panin sinut odottamaan. (kausatiivimuoto).
（４）　千円からお預かりいたします。- Otamme talteen 1 000 jeniänne [1 000:sta jenistänne?].

Kuulet jotain esimerkin （４） mukaista kun, olet saamassa vaihtorahaa maksettuasi tuhannen jenin setelillä. Taas kerran, 二重敬語, jossa 「する」 on muutettu nöyrään 「致す」:un vaikka jo käytetäänkin お+vartalo+する-kaavan mukaista nöyrää muotoa. Toiset japanilaiset henkilöt valittavat, ettei esimerkin （４） fraasissa ole mitään järkeä ja että 「から」:n pitäisi oikeasti olla 「を」.

Kunnioittavien pyyntojen esittäminen

Nyt tiedät vihdoin ja viimeinen mistä sellaiset kielioppirakenteet, kuten 「しなさい」 ja 「してください」, oikeasti tulevat. Katsotaanpa joitakin pikaisia esimerkkejä.

Esimerkit

Kuitenkin, keski-ikäinen sushikokki käyttää todennäköisesti lyhennettyä versiota.
（２）　いらっしゃい！- Olkaa hyvä ja tulkaa sisään!

Muutama esimerkki lisää...
（３）　ありがとうございました。またお越しくださいませ。- Kiitos erittäin paljon. Olkaa hyvä ja tulkaa toistekin.
（４）　どうぞ、ごゆっくりなさいませ。- Ole hyvä ja rentoudu rauhassa.