Pannaan passiiviksi
Verbien kausatiivi- ja passiivimuodot
Seuraavaksi opimme kaksi viimeistä merkittävää verbintaivutustyyppiä: Kausatiivi- ja passiivimuodot. Vaikka tämä kappale kuuluisi monestakin syystä olennainen kielioppi -osuuteen, päätin panna tämän ensimmäiseksi tähän osuuteen, koska: 1) olennainen kielioppi -osuus alkoi paisua todella suureksi ja 2) kausatiivi- ja passiivimuotoja ei käytetä niin yleisesti kuin muita verbimuotoja. Nämä kaksi verbintaivutusta käydään perinteisesti läpi samassa yhteydessä pahamaineisen kausatiivi-passiivi -yhdistelmän takia. Nyt selvitämme mitä nämä kaksi asiaa ovat ja miten niitä käytetään.
Verbien kausatiivimuodot
Kausatiivimuotoon taivutetut verbit käytetään osoittamaan tekoa, jonka joku panee tapahtumaan. Niin kuin kapteeni Picard niin ytimekkäästi sen muotoili, kausatiivimuotoiset verbit "make it so" (eli panevat toimimaan). Tätä verbimuotoa käytetään yleensä kontekstissa, jossa joku pannaan tekemään jotain. (Suom. huom. Suomenkielessä on muutamia vastaavia transitiiviverbejä, joissa teko joko annetaan tai muulla tavalla siirretään jollekulle toiselle. Tällaisia verbejä ovat muun muassa "syöttää", "juottaa", "juoksuttaa", "teettää" ja "nukuttaa". Olen käyttänyt näitä esimerkkilauseiden suomennoksissa aina mahdollisuuksien mukaan.) Hämmentävä asia kausatiivimuotoisissa verbeissä on se, että ne voivat myös tarkoittaa, että jonkun annetaan (sallitaan) tehdä jotain. Tai ehkä tämä on erityyppinen verbimuoto, jolla on täysin sama taivutussääntö. Miten tahansa asiat sitten ovatkin, niin kausatiivimuotoinen verbi voi tarkoittaa joko sitä, että joku pannaan tekemään jotain tai sitä, että jonkun annetaan tehdä jotain. Ainoa hyvä uutinen on se, että kun kausatiivimuotoa käytetään 「」:n ja 「」:n kanssa, se merkitsee lähestulkoon aina "antaa jonkun tehdä". Kun ensin totut tähän, niin yllättäen onkin varsin selvää kumpaa merkitystä milloinkin haetaan.
（１） 。- Syötti/Antoi syödä kokonaan.
（２） 。- Antoi syödä kokonaan.
Kausatiivin taivutussäänöt
Tässä ovat taivutussäännöt kausatiivimuodoille. Kaikki verbien kausatiivimuodot ovat ru-verbejä.
- ru-verbit - Poista verbin viimeinen 「る」 ja lisää 「させる」.
- u-verbit - Muuta viimeinen tavu kuten kielteistä muotoa muodostettaessa, mutta liitä perään 「せる」 päätteen 「ない」 sijasta.
- Poikkeusverbit - 「」:sta tulee 「」 ja 「」:sta tulee 「」.
Esimerkkejä ru-verbeistä
| Tuttavallinen | Kausatiivi |
|---|
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
|
|
Esimerkkejä u-verbeistä
| Tuttavallinen | Kausatiivi |
ローマ字 | ローマ字 (Kaus.) |
|---|
| |
hanasu | hanasaseru |
| |
kiku | kikaseru |
| |
oyogu | oyogaseru |
| |
asobu | asobaseru |
| |
matu | mataseru |
| |
nomu | nomaseru |
| |
naoru | naoraseru |
| |
shinu | shinaseru |
| |
kau | kawaseru |
|
|
Poikkeusverbit
| Tuttavallinen | Kausatiivi |
|---|
| |
| |
|
Esimerkit
Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kausatiivimuotoisten verbien käytöstä. Merkitys selviää yleensä kontekstista, mutta meidän tarkoitusperiimme sopii, että oletamme 「」:n ja 「」:n （） kanssa yhdessä käytettynä merkityksen olevan "antaa jonkun tehdä" ja ilman näitä oletamme merkityksen olevan "panna joku tekemään, teettää".
（１） がにを。
- Opettaja teetätti oppilailla paljon läksyjä.
（２） がを。
- Opettaja antoi [jonkun] kysyä paljon kysymyksiä.
（３） はを。
- Annathan minun levätä tänään töistä. (Antaisitko minun pitää tänään vapaapäivän?)
（４） は、。
- Se osastopäällikkö panee [ihmiset] usein tekemään töitä pitkiä aikoja
Kun kysytään lupaa siihen, että jonkun annetaan tehdä jotain, on yleisempää käyttää 「～ても」-kielioppirakennetta.
（１） にか。
- Voitsiko antaa minun mennä vessaan? (Kuulostaa siltä, että kysyjä olisi vankina, samoin suomeksi)
（２） にもですか。
- Sopiiko mennä vessaan? (Ei ongelmia)
Lyhyempi vaihtoehto
Kausatiivitaivutuksesta on myös lyhyempi muoto, jonka käyn tässä läpi, jotta opas kattaisi kaikki mahdolliset variaatiot. Koska tätä versiota käytetään kuitenkin suurimmaksi osaksi melkoisen karkeassa slangissa, niin voit aivan hyvin hypätä tämän osion yli kunnes olet tottunut kunnolla tavalliseen muotoon. Tekstikirjatkaan eivät yleensä mainitse tätä versiota kausatiivimuodosta.
Suurin ero tämän ja standardiversion välillä on se, että kaikista verbeistä tulee 「す」-päätteisiä u-verbejä. Sen takia tähän muotoon taivutetut verbit taipuvat kuten mitkä tahansa muutkin 「す」-päätteiset u-verbit, kuten esimerkiksi 「」 tai 「」. Ensimmäinen osa taivutusta on sama kuin alkuperäisessäkin kausatiivimuodossa. Kyseisen verbin ollessa ru-verbi, ei liitetä kuitenkaan päätettä 「させる」 vaan 「さす」 ja kun kyseessä on u-verbi, liitetäänkin pääte 「す」 päätteen 「せる」 sijasta. Tuloksena tästä on se, että kaikista verbeistä tulee 「す」-päätteisiä u-verbejä.
Lyhennetty kausatiivimuoto
- Tätä muotoa käytetään harvoin, joten saatat haluta pysytellä perinteisemmässä versiossa verbien kausatiivimuodosta.
- ru-verbit - Poista 「る」 ja lisää 「さす」.
- u-verbit - Muuta viimeinen tavu kuten kielteistä muotoa muodostettaessa, mutta liitä perään 「す」 päätteen 「ない」 sijasta.
- Poikkeusverbit - 「」:sta tulee 「」 ja 「」:sta tulee 「」.
Esimerkit
（１） をもな！
- Älä pane minua sanomaan samaa asiaa montaa kertaa!
（２） んだから、よ。
- Minulla on nälkä, joten anna minun syödä jotain.
Verbien passiivimuodot
Japanissa passiivimuotoiset verbit ovat tekoja, jotka tehdään (passiiviselle) subjektille (vrt. suomenkieli, jossa passiivi ilmoittaa lähinnä verbin tekemisen suorittajan epämääräiseksi). Eli siis toisin kuin suomessa, japanissa passiiviin ei välttämättä liity henkilötekijää. Suomen kielenhuolto suosittelee passiivinkäyttöä vain silloin kun tekijä ei ole tiedossa, mutta japanissa passiivia voidaan käyttää muissakin yhteyksissä, esimerkiksi silloin kuin kyseessä on kone. Passiivia käytetään japanissa laajalti, erityisesti esseissä ja artikkeleissa.
Japanin passiivilauseissa tekijä voidaan ilmaista niin sanotun agentin avulla. Agentin merkkinä lauseessa on kohdepartikkeli 「に」. Olen suomentanut lauseiden agentit kökkerökäännöksellä "jonkun toimesta", koska ajatuksenani on tuoda käännöksissä lauseiden alkuperäinen rakenne mahdollisimman saman oloisena esille, joten tarkoitus pyhittänee keinot. Suomessahan vastaavat lauseet ovat aina aktiivilauseita.
(Suom. huom. Kaksi edellistä kappaletta ovat pääasiassa minun näppäimistöstäni lähtöisin. Päädyin tähän ratkaisuun, koska suomen ja tekstin alkuperäiskielen englannin väliset passiivilauseisiin liittyvät kieliopilliset erot ovat niin suuret, ettei alkuperäisestä suoraan käännetty teksti olisi enää palvellut tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla eli vihkinyt suomalaisia japanin passiivilauseiden saloihin.)
Passiivin taivutussäännöt
Kerrankin taivutussäännöt ovat samat sekä ru- että u-verbeille. Kaikki verbien passiivimuodot ovat ru-verbejä.
- ru-verbit ja u-verbit - Muuta viimeinen merkki / u /-vokaaliäänteestä / a /-vokaaliäänteeksi ja lisää 「れる」.
- Poikkeusverbit - 「」:sta tulee 「」 ja 「」:sta tulee 「」.
Esimerkkejä ru-verbeistä
| Tuttavallinen | sPassiivi |
|---|
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
| |
|
|
Esimerkkejä u-verbeistä
| Tuttavallinen | Passiivi |
ローマ字 | ローマ字 (Pass.) |
|---|
| |
hanasu | hanasareru |
| |
kiku | kikareru |
| |
oyogu | oyogareru |
| |
asobu | asobareru |
| |
matu | matareru |
| |
nomu | nomareru |
| |
naoru | naorareru |
| |
shinu | shinareru |
| |
kau | kawareru |
|
|
Poikkeusverbit
| Tuttavallinen | Passiivi |
|---|
| |
| |
|
Esimerkit
（１） がに！
- Puuro on syöty jonkun toimesta!
（２） にだと。
- Minulle sanotaan kaikkien toimesta, että [olen] outo.
（３） のをのは、だと。
- Valon nopeuden ylittämisen ajatellaan olevan mahdotonta.
（４） はのに。
- Tämä tekstikirja on luettavana monen ihmisen toimesta.
（５） にをが、。
- Minulta kysyttiin kysymys ulkomaalaisen toimesta, mutta en osannut vastata.
（６） には、。
- Kaikki on sisällytetty tähän pakkaukseen.
Huomasit varmasti kuinka ru-verbien passiivimuoto on aivan samannäköinen kuin niiden potentiaalimuoto. Se mitä verbillä tarkoitetaan selviää tietysti kontekstista. Vaikkapa nyt esimerkki （１） olisi melko höperö, jos lauseen verbillä 「」 tarkoitettaisiin potentiaalia ("Pystyi syömään puuroa jollekulle"??). Sen sijaan esimerkissä （５） 「」 on potentiaalimuoto. Muutoin lauseessa ei olisi taaskaan kovin paljon järkeä ("Kysyttiin kysymys ulkomaalaisen toimesta, ei vastattu."??).
Passiivin käyttäminen kohteliaisuuden ilmaisemisessa
Kun käymme läpi eri tyyppisiä tavallisen -masu/-desu-muodon kohteliaisuustason yli meneviä kielioppirakenteita seuraavassa kappaleessa, on hyödyllistä tietää, että passiivimuodon käyttö on yksi kohteliaampi tapa ilmaista tekoa. Japanissa lause on yleensä sitä kohteliaampi mitä epäsuorempi se on. On esimerkiksi kohteliaampaa viitata johonkuhun hänen omalla nimellään kuin suoralla pronominilla "sinä". On myös kohteliaampaa esittää kysymys kielteisesti kuin positiivisesti (Esimerkiksi, 「しますか？」 vs. 「 しませんか？」). Samassa merkityksessä passiivimuodon käyttäminen tekee lauseesta epäsuoremman, koska subjekti ei suorita tekoa suoraan. Tämä saa lauseen kuulostamaan kohteliaammalta. Tässä sama lause asteittain lisääntyvällä kohteliaisuustasolla.
（１） ？- Mitä teet? (kirj: Kuinka tehdä?)
（２） か？ - Tavallinen kohtelias.
（３） か？- Passiivinen kohtelias.
（４） か？- Kunnioittava (käydään läpi seuraavassa kappaleessa)
（５） でしょうか？- Kunnioittava + alempi varmuustaso.
Huomaa kuinka sama lausee muuttuu pidemmäksi ja pidemmäksi samalla kun se muuttuu enemmän ja enemmän epäsuoraksi.
Esimerkit
（１） はか？
- Entäpä kuittinne? (kirj: Kuinka teette kuitin?)
（２） のにんですか？
- Olet(teko) menossa kokoukseen huomenna?
Kausatiivi-passiivimuodot
Kausatiivi-passiivimuoto on yksinkertaisesti yhdistelmä kausatiivi- ja passiivitaivutuksista ja se tarkoittaa, että jonkun jotakin tekemään panemisen teko tehtiin kyseiselle henkilölle. Tämä kääntyy kätevästi muotoon "[joku] pantiin tekemään [jotakin]". Tärkeä muistettava asia on taivutuksen järjestys. Verbi taivutetaan ensin kausatiivimuotoon ja sitten passiiviin, ei koskaan toisin päin.
Kausatiivi-Passiivi -taivutusmuoto
- Verbin kausatiivi-passiivimuoto muodostetaan taivuttamalla verbi ensin kausatiivimuotoon ja sitten taivuttamalla saatu tuotos passiivimuotoon.
例） → →
例） → →
Esimerkit
（１） はのに、。
- Huolimatta siitä, etten halunnut syödä aamiaista, se syötettiin minulle.
（２） では、をが。
- Japanissa alkoholin juottamista tapahtuu paljon.
（３） にも。
- Minua odotutettiin 2 tuntia tuon tyypin toimesta.
（４） にを。
- Minulla teetätetään läksyjä joka päivä vanhempani/vanhempieni toimesta.
Lyhyempi vaihtoehto
Lyhyempää kausatiivin taivutusvaihtoehtoa voidaan käyttää myös kausatiivi-passiivimuodossa. En käy sitä kovin yksityiskohtaisesti lävitse, koska tämän muodon hyödyllisyys on melko rajoitettua, aivan kuten itse lyhyemmän kausatiivimuodonkin. Ajatuksena on yksinkertaisesti käyttää lyhennettyä kausatiivimuotoa tavallisen kausatiivitaivutuksen sijasta. Loppu menee kuten edellä.
Esimerkkejä lyhennetystä kausatiivi-passiivimuodosta
- Taivuta verbi ensin lyhennettyyn kausatiivimuotoon. Taivuta se sitten passiivimuotoon.
例） → → →
例） → → →
Tätä muotoa ei voida käyttää tilanteissa, joissa lyhyempi kausatiivimuoto päättyy 「さす」, toisin sanoen, pääte ei voi olla 「さされる」.
Verbejä, joita ei voida käyttää tässä muodossa
- Esimerkkejä verbeistä, joita ei voi käyttää tässä muodossa.
誤） → →
誤） → →
Esimerkit
（１） がに。
- Oppilasta seisotettiin käytävässä.
（２） では、をが。
- Japanissa alkoholin juottamista tapahtuu paljon.
（３） にも。
- Minua odotutettiin 2 tuntia tuon tyypin toimesta.
)