Mikään ei koskaan muutu

← Edellinen (Tiettyyn aikaan sidotut teot) |

Sisällysluettelo

| Seuraava (Edistyneille) →

Yhteenveto

Muuttumattomuuden ilmaiseminen
「まま」:n käyttäminen muuttumattomuuden ilmaisemisessa
「っぱなし」:n käyttäminen jonkin jättämisessä nykyiseen tilaansa

Muuttumattomuuden ilmaiseminen

Tähän saakka olemme suurimmaksi osaksi puhuneet asioista, jotka ovat tapahtuneet tai muuttaneet tapahtumien kulkusuuntaa. Nyt opimme joitan yksinkertaisia kielioppirakenteita, joiden avulla ilmaistaan muutoksen puutetta.

「まま」:n käyttäminen muuttumattomuuden ilmaisemisessa

「まま」, jota ei pidä sekoittaa lapsekkaaseen äitiä tarkoittavaan sanaan （ママ）, on kieliopillinen ilmaus, jonka avulla ilmaistaan jossain asiassa olevaa muutoksen puuttumista. Kieliopillisesti sitä käytetään kuten tavallista substantiivia. Tämän kielioppirakenteen voi todennäköisimmin kuulla lähikaupassa hyvin pientä esinettä ostettaessa. Koska kaupan myyjät käyttävät superkohteliaita ilmaisuja ja sanovat ne salamannopeasti, tämän ilmaisun oppiminen etukäteen auttaa sinua hieman. (Ja tietysti, kun näytät siltä ettet ymmärtänyt, niin myyjä yleensä toistaa täysin saman lauseen... täysin samalla nopeudella.)

Esimerkit

（１）　このままで宜しいですか？
- Onko tämä hyvä tällaisena?

Toisin sanoen myyjä haluaa tietää otatko ostoksesi sellaisenaan vai tarvitsetko pienen pussin. Siinä tapauksessa etten ole vielä käynyt sanaa läpi, niin kerrottakoot, että 「宜しい」 on hyvin kohtelias versio sanasta 「いい」. Huomaa, että 「まま」 toimii kieliopillisesti aivan kuten mikä tahansa substantiivi, mikä tarkoittaa, kuten tavallista, että sitä voidaan määrittää verbillä tai adjektiivilla.

（２）　半分しか食べてないままで捨てちゃダメ！
- Et voi heittää sitä pois puoliksisyötynä! (Et voi heittää sitä pois ja jättää sitä tuollaiseen puoliksi syötyyn tilaan!)

Okei, käännös on hyvin vapaa, mutta idea on se, että syöty asia on puoliksisyödyn muuttumattomassa tilassa eikä sitä voida tuosta vain heittää pois.

Tässä hyvä esimerkki, jonka löysin googlettamalla. Lause täynnänsä kielioppirakenteita, jotka on selitetty täällä, täällä ja täällä.
Vihje: 「いさせる」 on verbin 「いる」 kausatiivimuoto ja tarkoittaa "antaa olla olemassa/pistää olemaan olemassa".

（３）　今日だけは悲しいままでいさせてほしい。
- Vain tämän päivän ajan, haluan, että annan minun olla surillisena.

Lopuksi vielä varmuuden vuoksi esimerkki suorasta substantiivimäärittyksestä.

（４）　その格好のままでクラブに入れないよ。
- Et voi päästä sisään kerhoon tuon näköisenä.

「っぱなし」:n käyttäminen jonkin jättämisessä nykyiseen tilaansa

Verbiä 「」, joka tarkoittaa "päästää irti", voidaan käyttää eri tavoin merkitsemässä "jättää jokin nykyiseen tilaansa". Esimerkiksi versiota 「」 käytetään kun halutaan sanoa "Jätä minut rauhaan". Esimerkiksi voidaan käyttää pyynnön käskymuotoa （） ja sanoa 「！」 (Anna mun olla!). Vielä yksi muunnelma lisää: 「」 tarkoittaa "laiminlyödä".

Kielioppirakenne, jonka haluan käydä tässä läpi, on suffiksimuunnelma 「っぱなし」. Tämä suffiksi voidaan liittää minkä tahansa verbin vartaloon ja kuvata näin jonkin asian tekemistä ja samaisen asian jättämistä sellaisekseen ilman muutoksia. Näin saatua yhdistelmää voidaan käsitellä kuten tavallista substantiivia.

Kuten tavallista, etsittyäsi sanan WWWJDIC:stä, voit klikata [EX]-linkkiä nähdäksesi esimerkit. (Suom. huom. Ja kuten tavallista, WWWJDIC on englanninkielinen). Itse asiassa tässä onkin suora linkki tämän kielioppirakenteen esimerkkeihin. Kuten esimerkeistä voidaan nähdä, tämän suffiksi sisältää sellaisen vivahteen, että asia on jätetty nykytilaansa huolimattomuuden tai laiminlyönnin takia. Seuraavaksi (yksinkertaiset) taivutussäännöt:

「っぱなし」:n käyttäminen teon saattamisessa päätöksen ja sen jättämisessä sikseen

Liitä verbinvartaloon 「っぱなし」.
例）　開ける → 開けっぱなし
例）　書く → 書き → 書きっぱなし

Esimerkit

（１）　テレビを付けっぱなしにしなければ眠れない人は、結構いる。
- On melko paljon ihmisiä, jotka eivät saa unta ilman, että TV on jätetty päälle.

（２）　窓が開けっ放しだったので、蚊がいっぱい入った。
- Ikkuna oli jätetty auki, joten paljon hyttysiä pääsi sisään.

← Edellinen (Tiettyyn aikaan sidotut teot)

Sisällysluettelo

Seuraava (Edistyneille) →