Kirjoittaminen | | Ääntäminen | | Hanjamerkit |
Korean kirjoitusjärjestelmä on nimeltään 한글, hangeul, ja se merkitsee sekä "mahtavaa kirjoitusta" että "korealaista kirjoitusta". Hangeul on korean kielessä ainutlaatuinen kirjaimisto eikä sitä käytetä minkään muun kielen kuin korean kirjottamiseen.
Kirjoitusjärjestelmän kehitti legendan mukaan Korean Joseon-dynastian neljäs kuningas Sejong Suuri avustajineen vuonna 1443. Tätä ennen koreaa kirjoitettiin ainoastaan kiinasta lainattujen hanja-kirjoitusmerkkien avulla. Hangeulin keksimisen jälkeen sitä ja hanja-merkkejä käytettiin kirjoituksessa sekasin, hanjoilla kirjoitettiin sino-korealaiset sanat (eli kiinalaisperäiset sanat) ja hangeulilla alkuperäiset koreankieliset sanat. Nykyään hanjoja käytetään yhä vähemmän ja vähemmän, pääasiassa tieteellisissä teksteissä ja vaikkapa sanomalehtiotsikoissa.
Nältä sivuilta voit lukea kirjoitusjärjestelmän ja ääntämisen yleisimmistä piirteistä eikä niiden avulla ole tarkoitus varsinaisesti opiskella hangeulia. Opiskelua varten netistä löytyy useita sivuja, jotka ovat tosin englanninkielisiä. Paras puoli näissä sivuissa on kuitenkin se, että niillä voi oikeasti kuunneella miltä kukin äänne kuulostaa. Eihän pelkkien ääntämisohjeiden antaminen kirjoitettuna ei ole mitään oikeaan ääneen verrattuna. Katso tästä lista hyväksi havaitsemistani sivuista.
Hanguelin perusyksikkö on kirjain, 자모 [jamo]. Jamot jaetaan vokaaleihin ja konsonantteihin. Perusvokaaleja on 6 kappaletta ja -konsonantteja 10 kappaletta. Vokaleista on lisäksi olemassa kahdentyyppisiä kahden perusvokaalin yhteen sulautumia (yhteensä 15). Peruskonsonanttien lisäksi osasta konsonatteja on olemassa aspiroituneet ("kova äänne") versiot (4 kirjainta) sekä osasta myös ns. kaksoiskonsonantit tai katkoäännekonsonantit (5 kirjainta).
Seuraavassa taulukossa ovat korean 6 perusvokaalia, joiden pohjalta kaikki muut vokaalit ja vokaaliyhdistelmät on johdettu.
자모 | ㅏ | ㅓ | ㅗ | ㅜ | ㅡ | ㅣ |
romanisointi | a | eo | o | u | eu | i |
ääntäminen | [a] | [ʌ] | [o] | [u] | [ɯ] | [i] |
Kuuntele miltä kukin vokaali kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Basic vowels". Älä hämäänny vokaalin vasemmalla tai yläpuolella olevasta ㅇ-merkistä, tämä mysteeri selvitettään kohdassa tavujen muodostaminen. Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Koreassa vokaalit luokitellaan kolmeen eri luokkaan: 음-vokaaleihin, 양-vokaaleihin ja neutraaleihin vokaaleihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 음-vokaaleihin-vokaaleihin kuuluva vokaali ei voi yhdistyä vokaaliyhteensulautumissa 양-vokaalin kanssa tai tulla erilaisissa taivutuksissa heti 양-vokaaleihin kuuluva vokaalin perään ja toisin päin. Neutraalit vokaalit voivat taas olla yhdessä minkä tahansa vokaalin kanssa.
Kyseessä on siis suomen kielestäkin tuttu vokaalisointu. Vokaalien jako eri luokkiin on esitetty seuraavassa taulukossa:
음-vokaalit | ㅏ [a], ㅜ [u] |
양-vokaalit | ㅓ [ʌ], ㅗ [o] |
neutraalit vokaalit | ㅡ [ɯ], ㅣ [i] |
Seuraavassa taulukossa on esitelty yhdistelmävokaaleita, jotka ovat aluperin vokaalin ㅣ ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat [j]-äänteellä. Näiden äänteiden alkuperä (ㅣ + vokaali) on hyvä pitää mielessä, koska esimerkiksi verbintaivutuksissa tapahtuu usein niin, että ㅣ-loppuinen verbin vartalo ja jollain muulla vokaalilla alkava taivutuspääte sulautuvat yhteen ja muodostavat tällaisen [j]-äänteen.
Taulukon kaksi ensimmäistä yhdistelmävokaalia (ㅐ ja ㅔ) ovat syntyneet kuitenkin toisenlaisesta yhdistelmästä (vokaali + ㅣ) ja tästä johtuen niiden äännearvokin on muista taulukon vokaaleista eroava.
자모 | ㅐ | ㅔ | ㅑ | ㅕ | ㅛ | ㅠ | ㅒ | ㅖ |
alkuperä | ㅏ + ㅣ | ㅓ + ㅣ | ㅣ + ㅏ | ㅣ + ㅓ | ㅣ + ㅗ | ㅣ + ㅜ | ㅣ + ㅐ | ㅣ + ㅔ |
romanisointi | ae | e | ya | yeo | yo | yu | yae | ye |
ääntäminen | [ɛ] | [e] | [ja] | [jʌ] | [jo] | [ju] | [jɛ] | [je] |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Basic vowels". Tavut ㅐ ja ㅔ löytyvät "Complex vowels"-välilehdeltä. Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Erityisesti nuorten ihmisten puhuessa vokaalit ㅐ ja ㅔ kuulostavat usein samalta ja ne molemmat äännetään [e].
Seuraavan taulukon vokaalit ovat yhdistelmävokaaleita, jotka ovat vokaalien ㅗ ja ㅜ ja muiden vokaaleiden yhteensulautumia. Tuloksena on puolivokaaleita, jotka alkavat [w]-äänteellä. Mukana on myös yksi poikkeuksellinen yhdistelmä, jossa käytetään vokaalia ㅡ ja joka saa tietysti hieman erilaisen äännearvon.
Huomaa miten 음-vokaali ㅜ voidaan yhdistää ainoastaan toiseen 음-vokaaliin ㅓ, ㅓ:sta johdettuun vokaaliin ㅔ tai neutraaliin vokaaliin ㅣ. Samaten 양-vokaali ㅗ voidaan yhdistää ainoastaan toiseen 양-vokaaliin ㅏ, ㅏ:sta johdettuun vokaaliinㅐ tai neutraaliin vokaaliin ㅣ.
자모 | ㅘ | ㅝ | ㅚ | ㅟ | ㅢ | ㅙ | ㅞ |
alkuperä | ㅗ + ㅏ | ㅜ + ㅓ | ㅗ + ㅣ | ㅜ + ㅣ | ㅡ + ㅣ | ㅗ + ㅐ | ㅜ + ㅔ |
romanisointi | wa | weo | oe | wi | ui | wae | we |
ääntäminen | [wa] | [wʌ] | [wø] | [wi] | [ɰi] | [wɛ] | [we] |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Complex vowels". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Seuraavassa taulukossa esitellään 10 korean peruskonsonanttia. Kohdassa romanisointi/ääntäminen on annettu osalle konsonanteista kaksi eri ääntämisvaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa sitä, että konsonantin ollessa tavun alussa tai lopussa, se luetaan ensimmäisen vaihtoehdon mukaisesti ja kun se on tavun keskellä, niin se luetaan toisen vaihtoehdon mukaisesti. Esimerkiksi konsonantti ㄱ luetaan "k" kun se aloittaa tai lopettaa tavun ja "g" kun se on tavun keskellä. Lue lisää konsonanttien sijannista riippuvasta äänneasusta.
Kullakin korean konsonantilla on nimi. Esimerkiksi kirjaimen ㄱ nimi on 기역 ja se äännetään "kiyʌk" eli juuri kuten edellä kuvailtiin: ㄱ on tavun alussa "k" ja tavun lopussa "k". Huomaa kirjainten ㅅ, ㅈ ja ㅎ poikkeuksellinen ääntäminen tavun lopussa: "t".
자모 | ㄱ | ㄴ | ㄷ | ㄹ | ㅁ | ㅂ | ㅅ | ㅇ | ㅈ | ㅎ |
romanisointi | k tai g | n | t tai d | r tai l | m | p tai b | s | - tai ng | j tai ch | h |
ääntäminen | [k] tai [g] | [n] (mutta usein sanan alussa ennemminkin nd) |
[t] tai [d] | [ɾ] tai [l] | [m] (mutta usein sanan alussa ennemminkin mb) |
[p] tai [b] | [s] | mykkä tai [ŋ] | [dʑ] tai [tʑ] | [h] |
konsonantin nimi | 기역 | 니은 | 디귿 | 리을 | 미음 | 비읍 | 시옷 | 이응 | 지읒 | 히읗 |
nimen romanisointi | kiyeok | nieun | tigeut | rieul | mieum | pieup | shiot | ieung | jieut | hieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Konsonanteista ㄱ, ㄷ, ㅂ ja ㅈ on myös aspiroituneet versiot eli ns. kovat konsonantit. Aspiroituneissa äänteissä puhalletaan voimakkaasti ilmaa ulos ja lopputuloksena on jotakuinkin ääneet [kh], [th], [ph] ja [ch].
Kaikki aspiroituneet konsonantit, paitsi ㅈ, äännetään samalla tavalla huolimatta siitä ovatko ne tavun alussa vai lopussa. Seuraavassa taulukossa on nähtävissä aspiroituneet konsonantit.
자모 | ㅋ | ㅌ | ㅍ | ㅊ |
romanisointi | kh | th | ph | ch |
ääntäminen | [kʰ] | [tʰ] | [pʰ] | [ʨʰ] |
konsonantin nimi | 키읔 | 티읕 | 피읖 | 치읓 |
nimen romanisointi | khieuk | thieut | phieup | chieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Lopuksi vielä kaksoiskonsonantit. Kun kaksoiskonsonantti on sanan alussa, se äännetään hieman painokkaammin kuin sen yksinkertainen versio. Sanan keskellä se äännetään kuten suomen kaksoiskonsonantit.
자모 | ㄲ | ㄸ | ㅃ | ㅆ | ㅉ |
romanisointi | kk tai gg | tt tai dd | pp tai bb | ss | jj |
ääntäminen | [k͈] | [t͈] | [p͈] | [s͈] | [ʨ͈] |
konsonantin nimi | 쌍 기역 | 쌍 디귿 | 쌍 비읍 | 쌍 시옷 | 쌍 지읒 |
nimen romanisointi | ssang kiyeok | ssang tigeut | ssang pieup | ssang shiot | ssang jieut |
Kuuntele miltä kukin äänne kuulostaa täällä. (Valitse ensin yläreunasta "Consonants". Laita hiiren osoitin ylärivillä kunkin kirjaimen päälle, niin kuulet kuinka kirjain sanotaan.)
Edellä opittuja kirjaimia ei voi kuitenkaan käyttää yksinään kirjoittamisessa. Ne on yhdisteltävä tavuiksi. Tavussa on oltava aina vähintään yksi konsonantti (K) ja yksi vokaali (V), juuri tässä järjestyksessä. Tavut kirjoitetaan ikään kuin pienen laatikon (tavublokin) sisään. Jos vokaali on malliltaan pystysuora (esim. ㅏ, ㅓ), niin se kirjoitetaan laatikossa aina konsonantin oikealle puolelle. Jos sen malli on taas vaakasuora (esim. ㅜ, ㅗ), niin se kirjoitetaan konsonantit alapuolelle.
ㄴ + ㅏ = 나 | ㄲ + ㅔ= 께 | ㄱ + ㅗ = 고 |
ㅁ + ㅜ = 무 | ㅅ + ㅓ = 서 | ㄷ + ㅑ = 댜 |
ㄹ + ㅠ = 류 | ㅊ + ㅏ= 차 | ㅆ + ㅣ= 씨 |
가다 | 크다 | 바나나 |
하다 | 비 | 바다 |
호수 | 노래 | 개 |
Entäs jos halutaan kirjoittaa jokin sana, joka alkaa vokaalilla? Vaikkapa nimi Anna? Konsonantti+vokaali -sääntö on ehdoton, joten siitä ei voida poiketa. Nyt kuvaan astuu konsonantti ㅇ. Kun ㅇ aloittaa tavun, se on äänetön, ns. paikanpitäjä konsonantti.
ㅇ + ㅏ = 아 | ㅇ + ㅗ = 오 | ㅇ + ㅜ = 우 |
ㅇ + ㅓ = 어 | ㅇ + 야 = 야 | ㅇ + ㅠ = 유 |
아이 | 오이 | 우유 |
어디 | 영어 | 오다 |
Konsonantti-vokaali -rakenne on korean yksinkertaisin mahdollinen tavurakenne. Tavuihin on mahdollista liittää lisäksi ns. loppukonsonantti eli 받침 [batchim]. Loppukonsonantti sijoittuu aina tavublokin alareunaan.
밥 | 일 | 낮 |
물 | 봄 | 불 |
꽃 | 년 | 문 |
전기 | 돕다 | 손님 |
책장 | 고양이 | 친구 |
Loppukonsonantteja voi olla myös kaksi. Huomaa, että vain toinen loppukonsonanteista äänetään, jos tavua ei seuraa vokaalilla alkava tavu. Lue lisää kaksoiskonsonanttien ääntymisestä vajaana.
닭 | 많이 | 맛없다 |
싫다 | 앉다 | 여덟 |
삶다 | 삯 | 낡다 |
W-yhdistelmävokaalit sijoittuvat tavublokkeihin seuraavalla tavalla.
도서관 | 원 | 아쉽다 |
뭐 | 전화 | 샤워하다 |
병원 | 없다 | 사과 |
Lopuksi vielä taulukko kaikista korean kirjaimista. Samaisen taulukon voit ladata paremmin tulostettavissa olevassa pdf-muodossa tästä.
Vokaalit | |||||||||
ㅏ | a [a] | ㅑ | ya [ja] | ㅘ | wa [wa] | ||||
ㅐ | ae [ɛ] | ㅒ | yae [jɛ] | ㅙ | wae [wɛ] | ||||
ㅓ | eo [ʌ] | ㅕ | yeo [jʌ] | ㅝ | weo [wʌ] | ||||
ㅔ | e [e] | ㅖ | ye [je] | ㅞ | we [we] | ||||
ㅗ | o [o] | ㅛ | yo [jo] | ||||||
ㅜ | u [u] | ㅠ | yu [ju] | ||||||
ㅡ | eu [ɯ] | ||||||||
ㅣ | i [i] | ㅚ | oe [wø] | ㅟ | wi [wi] | ㅢ | ui [ɰi] | ||
Konsonantit | |||||||||
ㄱ | g/k [g/k] | ㅋ | k [kʰ] | ㄲ | gg/kk [k͈] | ||||
ㄴ | n [n] | ||||||||
ㄷ | d/t [d/t] | ㅌ | t [tʰ] | ㄸ | dd/tt [t͈] | ||||
ㄹ | r/l [r/l] | ||||||||
ㅁ | m [m] | ||||||||
ㅂ | b/p [b/p] | ㅍ | p [pʰ] | ㅃ | bb/pp [p͈] | ||||
ㅅ | s [s] | ㅆ | ss [s͈] | ||||||
ㅇ | -/ng [-/ŋ] | ||||||||
ㅈ | j/ch [ʥ/ʨ] | ㅊ | ch [ʨʰ] | ㅉ | jj [ʨ͈] | ||||
ㅎ | h [h] |
Indianan yliopiston hangeul-opiskelusivu, äänet mukana, erittäin hyvä ja selkeä sivu! Tämän olen linkittänyt kirjaintaulukoiden yhteyteen. |
Wikipedian artikkeli "Hangul", äänet mukana, paljon selostusta historiasta ym. nippelitietoa. |
J. David Eisenbergin "An Introduction to Korean"-sivut, äänet mukana, paljon selitystä tavujen muodostamisesta, aakkosjärjestyksesta ym. Unohda kuitenkin kirjalliset ääntämisohjeet, ne on tarkoitettu englantia äidinkielenään puhuville, keskity sen sijaan kuunteluun. |
Learn to read, write and pronounce Korean, kuuden "oppitunnin" mittainen kurssi hangeulin opiskeluun. Osittain äänet mukana, paljon hyviä lukuharjoituksia. Kuudes "oppitunti" ei ole vielä valmis, mutta linkkaan siitä huolimatta, sen verran laadukas sivu. Kirjallisiin ääntämisohjeisiin samat sanat kuin edellisen linkin kohdalla. |
Korean wiki project - Opi hangeulit. Olen suomentanut osittain Korean wiki projektin ja Talk to me in Koreanin yhteistyönä laatimaan hangeul-oppaan. Tämä sivu on siis SUOMEKSI (ja pikaista käännöstäni on erittäin suotavaa muokata paremmaksi). Oppaassa on jokaisesta hangeulista äänitteet ja runsaasti esimerkkisanoja äänitteineen. Sivut latautuvat kohtuullisen hitaasti useiden äänitiedostojen takia. |
Jaa tämä sivu:
Päivitetty viimeksi 4.11.2016