Alla olevasta taulukosta voit tarkistaa mitä mikin sanakirjassa esiintyvistä sanaluokkiin ja sanan käyttöön liittyvistä koodeista tarkoittaa.
| Lyhenne | Lyhenteen merkitys |
| (adj-i) | i-tyypin adjektiivi |
| (adj-na) | na-tyypin adjektiivi |
| (adj-no) | no-tyypin adjektiivi |
| (adj-se) | substantiivia edeltävä adjektiivi, ei voi olla lauseessa predikatiivina |
| (adj-ps) | pseudoadjektiivi: verbi, substantiivi tai muu lauseenjäsen, joka käyttäytyy kuten substantiivia edeltävä adjektiivi |
| (adj-taru) | taru-tyypin adjektiivi (たる-päätteen sijasta voidaan käyttää myös päätettä -とした substantiivia määritettäessä) |
| (adv) | adverbi |
| (adv-to) | adverbi, jota seuraa yleensä partikkeli と |
| (apuv) | apuverbi |
| (apuadj) | apuverbinä toimiva adjektiivi |
| (d) | deskriptiivinen sana; sana, joka yrittää äänneasullaan kuvailla kohdeta, josta ei välttämättä todellisuudessa kuulu mitään ääntä (esimerkiksi tunne, ilme tai liike) |
| (fem) | naisellinen puhetyyli, yleensä vain naisten käyttämä sana |
| (ilm) | yleinen ilmaus |
| (intr) | intransitiivinen verbi, ei saa suoraa objektia, esimerkiksi ”aueta”. |
| (herk) | herkkäluontoinen ilmaus, käytä harkiten |
| (koht) | kohtelias tyyli |
| (konj) | konjunktio |
| (kunn) | kunnioittava tyyli |
| (kp) | kopula |
| (lyh) | lyhenne |
| (lsuf) | laskusuffiksi |
| (mask) | miehekäs puhetyyli, yleensä vain miesten käyttämä sana. |
| (n) | erisnimi |
| (nöyr) | nöyrä tyyli |
| (o) | onomatopoeia |
| (pn) | paikannimi |
| (pp) | persoonapronomini |
| (pre) | prefiksi, etuliite |
| (puhek) | puhekielinen ilmaus |
| (s) | substantiivi |
| (s-adv) | adverbiaalinen substantiivi |
| (san) | sanonta tai sananlasku |
| (suf) | suffiksi, jälkiliite tai pääte |
| (tr) | transitiivinen verbi, saa suoran objektin, esimerkiksi ”avata”. |
| (tutt) | tuttavallinen tyyli |
| (v1ru) | いちだん-verbi (ichidan-verbi) eli ryhmään 2 kuuluva verbi. Verbit päättyvät joko -いる (ryhmä 2a) tai -える (ryhmä 2b), esim. 見る ja 食べる. |
| (v5ru, v5ku jne.) | ごだん-verbi (godan-verbi) eli ryhmään 1 kuuluva verbi. Verbit loppuvat konsonantti+う-äänteeseen, esim. 歩く, 泳ぐ, 足す, 待つ, 死ぬ, 遊ぶ, 眠る ja 買う. |
| (vanh) | vanhahtava sana tai ilmaus |
| (v-suru) | epäsäännöllinen verbi する |
| (v-kuru) | epäsäännöllinen verbi 来る |
| (vs) | nominaaliverbi, esim.勉強 -> 勉強する. Käytännössä siis nominaalin (substantiivin) perään lisätään verbi する, tehdä. |
| (vz) | nominaaliverbi, jossa on tapahtunut す-äänteen soinnillistuminen, esim.感 -> 感ずる. |
| (yk) | sana kirjoitetaan yleensä pelkillä kanamerkeillä, mahdollista kanjia ei käyteytä vaikkapa sen vaikeuden takia tai kanji on vanhentunut ja käytöstä poistunut. |
| (yK) | sana kirjoitetaan yleensä vain kanjeilla, ei kana-merkein. |
| (X) | tuhma sana, älä käytä 🙂 |
| (4mi) | neljän kanjimerkin idiomi (vakiintunut ilmaus) |
Tämän lisäksi sanoja on luokiteltu seuraaviin aihepiireihin taikka ryhmiin:
| {anat} | anatomia ja ihmisruumis |
| {arkkit} | arkkitehtuuri |
| {biol} | biologia |
| {budd} | buddhalaisuuteen liittyvä termi |
| {budo} | budolajit |
| {el} | eläimet |
| {fil} | filosofia |
| {fon} | fonetiikka |
| {fys} | fysiikka |
| {geol} | geologia |
| {geom} | geometria |
| {kasv} | kasvit ja kasvitiede |
| {kem} | kemia |
| {kiel} | kielioppi |
| {liik} | liiketalous ja talous |
| {ling} | lingvistiikka, kielitiede |
| {lääk} | lääketiede |
| {maant} | maantiede |
| {mat} | matematiikka |
| {mek} | mekaniikka |
| {merenk} | merenkulku |
| {mus} | musiikki |
| {mytol} | mytologia |
| {oik} | oikeus ja laki |
| {opt} | optiikka |
| {pank} | pankkitoiminta |
| {pol} | politiikka |
| {psyk} | psykologia |
| {rad} | kanjiradikaali |
| {ruok} | ruoka, juoma ja ruoanlaitto |
| {shin} | shintolaisuuteen liittyvä termi |
| {sieni} | sienet |
| {sot} | sodankäynti ja armeija |
| {sumo} | sumo-paini |
| {sähk} | sähkölaitteet |
| {tek} | tekniikka |
| {tiet} | tietotekniikka, IT ja tietojenkäsittelytiede |
| {täht} | tähtitiede |
| {urh} | urheilu |
| {usk} | uskonnot |
Jos listalta puuttuu mielestäsi jokin käyttökelpoinen luokka, niin ehdota uutta luokkaa foorumilla.