| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Korean kieliopin mukaan jokaisessa on lauseessa on oltava joko adjektiivi tai verbi. Itse lause voi siis koostua pelkästä adjektiivista tai verbistä ja se on täysin kieliopin mukaisesti oikein. Adjektiivit ovat sanoja, jotka kuvailevat millainen jokin asia on: iso, pieni, kuuma, kylmä, surullinen, iloinen jne. Verbit taas ovat taas sanoja, jotka kuvaavat yleensä tekemistä (tehdä, mennä, nukkua, juoda) tai tapahtumista (nousta, tulla joksikin, väsyä).
Yksi suurimmista eroista suomen ja korean kielioppien välillä on se, että koreassa adjektiivit käyttäytyvät käytännössä katsoen samalla tavalla kuin verbit. Ne esimerkiksi taipuvat eri aikamuodoissa ja niitä voidaan muutenkin taivuttaa melkein samalla tavalla kuin verbejä (poissulkien mm. imperatiivi, koska eihän ole kovin järkevää sanoa esimerkiksi "ole punainen" tai "ole väsynyt"). Korean adjektiivien ja verbien samankaltaisuus onkin syynä siihen, että joskus näkee käytettävän korean verbeistä nimitystä "toimintaverbi" ja adjektiiveista taas nimitystä "staattinen verbi" tai "kuvaileva verbi". Minusta on kuitenkin yksinkertaisesti selkeintä käyttää nimitystä adjektiivi (kuten varmasti panittekin jo merkille). Tämä "kuvaileva verbi" nimitys johtuu siitä, että koska korean adjektiivit ovat hyvin samankaltaisia kuin verbit, niin niihin sisältyy jo itsessään merkitys "olla", joten erillistä kopulaa ei niiden kanssa tarvitse käyttää. Itse asiassa se on vastoin kielioppisääntöjä ja siis väärin. Sanakirjoissa adjektiivit onkin usein käännetty tyyliin "olla punainen" tai "olla iso", mutta minusta sitä on turha joka ikinen kerta erikseen mainita, eiköhän se riitä kun korean opiskelijalle kerran sanoo, että "oleminen" sisältyy itse adjektiiviin.
Koska adjektiivien ja verbien erottaminen toisistaan on tärkeää myöhemmin opittavien taivutusmuotojen kannalta, olen merkannut adjektiivit merkinnällä (adj) ja verbit merkinnällä (v).
Tässä muutamia korean adjektiiveja ja verbejä sanakirjamuodossaan: 좋다, 나쁘다, 작다, 크다, 가다, 오다, 읽다 ja 마시다. Huomaatko yhdistävän tekijän? Kyllä vain, kaikkien sanakirjamuoto päättyy tavuun 다.
Kun adjektiivin tai verbin sanakirjamuodon lopussa oleva 다 poistetaan, niin näin saatua muotoa kutsutaan nimellä adjektiivin vartalo tai verbin vartalo, riippuen tietysti siitä onko kyseessä adjektiivi vai verbi. Itse asiassa tämän pitäisi olla jo tuttua hommaa, koska tämä muoto nähtiin jo kopulan 이다/아니다 taivutuksen yhteydessä. Oikeastaan tässä ei oikeastaan siis ole mitään uutta, mutta otin asian esille, koska hyvin iso osa taivutuksista lähtee liikkeelle tästä muodosta, joten kyseessä on hyvin tärkeä muoto.
| Adjektiivin/verbin vartalo: Poista sanakirjamuodon viimeinen tavu 다 |
| 작다 --> 작 |
| 좋다 --> 좋 |
| 가다 --> 가 |
| 오다 --> 오 |
Aivan kuten kopulankin tapauksessa, niin myös adjektiivit ja verbit on taivutettava ennen kuin niitä voi käyttää normaalissa puheessa. Seuraavaksi opimme taivuttamaan adjektiivit ja verbit epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin. Muistathan, että tuttavallista tyyliä käytetään vain läheisten, samassa sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden kanssa puhuttaessa. Kopulan tapauksessa tätä muotoa vastaa siis 이야/야-muoto.
Taivutus lähtee liikkeelle adjektiivin tai verbin vartalosta, johon lisätään joko taivutuspääte 아 tai taivutuspääte 어. Se kumpi tavu vartaloon liitetään, riippuu täysin vokaalisoinnusta. Eikös olekin hyvä, että otin tuon asian heti hangeulien esittelyn yhteydessä esille, nyt ei tarvitse opetella koko juttua alusta!
Miten vokaalisointua sitten tässä tapauksessa tulkitaan? Nyt tuijotetaan vartalon viimeisen tavun vokaalia. Yksitavuisissa vartaloissa kyse on siis siitä vartalon ainosta tavusta. Jos se on 아 tai 오, niin vartaloon lisätään taivutuspääte 아 ja jos se on mikä tahansa muu, niin vartaloon lisätään taivutuspääte 어.
| Vartalon viimeinen vokaali on 아 tai 오 --> vartalo+아 |
| Vartalon viimeinen vokaali on mikä tahansa muu kuin 아 tai 오 --> vartalo+어 |
Otetaanpa muutama esimerkki. Verbi 읽다 [lue: 익다] tarkoittaa "lukea". Sen vartalo on 읽, jonka viimeinen (ja ainokainen) vokaali on ㅣ. Kyseessä ei siis ole 아 tai 오, joten lisäämme vartaloon tavun 어: 읽어 [lue: 일거]. Adjektiivi 좋다 tarkoittaa "hyvä" tai "mieluisa". Sen vartalo on 좋, jonka viimeinen vokaali on 오. Tällä kertaa kyseessä onkin 아 tai 오, joten valitaan päätteksi 아: 좋아. Seuraavassa taulukossa lisää esimerkkejä.
| Sanakirjamuoto | Tuttavallinen taivutus | Suomeksi |
| 잡다 | 잡아 | (v) ottaa kiinni, napata |
| 찾다 | 찾아 | (v) etsiä |
| 짧다 | 짧아 | (adj) lyhyt |
| 작다 | 작아 | (adj) pieni |
| 앉다 | 앉아 | (v) istua |
| 좋다 | 좋아 | (adj) hyvä |
| 좁다 | 좁아 | (adj) kapea |
| 먹다 | 먹어 | (v) syödä |
| 없다 | 없어 | (adj) ei olla (olemassa), ei omistaa |
| 죽다 | 죽어 | (v) kuolla |
| 늙다 | 늙어 | (v) vanhentua, ikääntyä |
| 읽다 | 읽어 | (v) lukea |
| 싫다 | 싫어 | (adj) epämiellyttävä, inhottava |
| 입다 | 입어 | (v) pitää päällä (vaatteita) |
| 찍다 | 찍어 | (v) leikata |
| 있다 | 있어 | (v/adj) olla (olemassa), omistaa |
| 쉬다 | 쉬어 | (v) levätä, lehvähtää |
Näin saatua taivutusta voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin: Se voi tarkoittaa yksinkertaista toteamusta tai väitettä ja sitä voi käyttää kysymyksissä, ehdotuksissa sekä kehotuksissa. Siispä esimerkiksi 앉아 voi tarkoittaa ensinnäkin "istun, istut, istuu, istumme...jne" ja sitä voi käyttää kysymyksissä "istutko, istuuko jne". Sen lisäksi se voi olla (ei kovinkaan kohtalias) kehotus, "istuhan alas", tai voi ilmaista ehdotusta, "istutaanko alas" tai "istuisimmeko". Näppärä taivutus, siis.
Mutta jotta asiat eivät menisi liian helpoksi, jatketaan tutkimalla miten vokaalipäätteiset vartalot suhtautuvat kun niihin halutaan liittää taivutuspääte 아/어.
Kun vartalo päättyy vokaaliin (eli siinä ei ole batchimia), niin vartalon ja taivutuspäätteen 아/어 kesken tapahtuu erinäisiä vokaalisupistumia ja -sulautumia. Mutta! Ei taaskaan huolta, suurin osa näistä asioista on tullut jo tutuiksi ㅣ-yhdistelmävokaalien ja 오/ㅜ-yhdistelmävokaalien tapauksista.
Miksi tällaisia supistumisia ja sulautumisia sitten tapahtuu? Aloitetaanpa verbistä 가다 eli "mennä". Verbin vartalo on erittäin siististi ja nätisti 가 ja viimeinen vokaali 아. Lisätäänpä siis pääte 아: 가아. Vaan onpa vaivalloista ääntää tuollaisia pitkiä vokaaleja... Jätetään koko pääte ennemmin pois, pelkkä 가 saa luvan riittää! Entäs sitten adjektiivi "iso", 크다? Sen vartalo on ilmiselvästi 크, jonka viimeinen vokaali ei ole 아 tai 오, joten lisätään pääte 어: 크어. Nyt ei kyllä tunnu ihan oikealta, sana on todella vaikea ääntää, eihän tuo ㅡ edes kuulu tuolta mihinkään... Jätetään siis koko turhuus pois ja käytetään kompaktia muotoa 커. Verbi 오다 tarkoittaa "tulla". Sen vartalo on 오 eli siihen lisätään taivutuspääte 아. 오 ja 아, 오아, 오아... tämähän on aivan pakko muuttua muotoon 와! (Ja oikein arvattu, niinhän se muuttuukin)!
Ohessa vielä taulukko vokaalisupistumista ja -yhteensulautumisista sekä esimerkkejä eri verbeistä/adjektiiveista.
| Vartalon viimeinen vokaali | + taivutuspääte | Supistuma/sulautuma |
| 아 | + 아 | 아 |
| 오 | + 아 | 와 |
| 어 | + 어 | 어 |
| ㅜ | + 어 | 워 |
| ㅡ* | + 어/아 | 어/아**) |
| ㅣ | + 어 | 여 |
| ㅐ | + 어 | ㅐ |
| ㅔ | + 어 | ㅔ |
| *) Osa adjektiiveistä ja verbeistä, joiden vartalo loppuu tavuun 르, ovat epäsäännöllisiä. | ||
| **) Mikäli ㅡ on vartalon ainoa vokaali, niin pääte on aina 어. Muuten mennään ihan perussääntöjen mukaan. | ||
| Esimerkit 아 + 아 = 아 | ||
| 가다 --> 가 | mennä | |
| 만나다 --> 만나 | tavata | |
| 일어나다 --> 일어나 | nousta ylös, herätä | |
| 싸다 --> 싸 | halpa | |
| 비싸다 --> 비싸 | kallis | |
| 사다 --> 사 | ostaa | |
| Esimerkit 오 + 아 = 와 | ||
| 오다 --> 와 | tulla | |
| 보다 --> 봐 | nähdä, katsoa | |
| Esimerkit 어 + 어 = 어 | ||
| 서다 --> 서 | seisoa | |
| 건너다 --> 건너 | mennä yli, ylittää | |
| Esimerkit ㅜ + 어 = 워 | ||
| 배우다 --> 배워 | oppia | |
| 바꾸다 --> 바꿔 | muuttaa, vaihtaa | |
| Esimerkit ㅡ + 어/아 = 어 | ||
| 크다 --> 커 | iso, suuri | |
| 쓰다 --> 써 | (1) käyttää (2) kirjoittaa (3) pitää päässä | |
| 끄다 --> 꺼 | (1) laittaa pois päältä (2) sammuttaa (tuli) | |
| 치르다 --> 치러 | maksaa | |
| 예쁘다 --> 예뻐 | nätti, söpö | |
| 기쁘다 --> 기뻐 | iloinen | |
| 슬프다 --> 슬퍼 | surullinen | |
| Esimerkit ㅡ + 어/아 = 아 | ||
| 고프다 --> 고파 | nälkäinen | |
| 나쁘다 --> 나빠 | paha, huono | |
| 아프다 --> 아파 | kipeä | |
| Esimerkit ㅣ + 어 = 여 | ||
| 마시다 --> 마셔 | juoda | |
| 즐기다 --> 즐겨 | olla hauskaa, nauttia olostaan | |
| 가르치다 --> 가르쳐 | opettaa | |
| 내리다 --> 내려 | laskeutua (2) jäädä pois kyydistä (junan, bussin ym.) | |
| Esimerkit ㅐ + 어 = ㅐ | ||
| 보내다 --> 보내 | lähettää, postittaa | |
| 끝내다 --> 끝내 | lopettaa | |
| Esimerkit ㅔ + 어 = ㅔ | ||
| 세다 --> 세 | laskea (laskutoimituksia) | |
| 메다 --> 메 | tukkeuta, mennä tukkoon | |
Korean verbi 하다 tarkoittaa "tehdä" eli kyseessä on hyvin yleinen verbi. Jostain syystä sen taivutus on kuitenkin poikkeuksellinen: verbin vartalohan on 하, joten tästä voisi päätellä myös sen epämuodollisen tuttavallisen muodon olevan 하. Mutta eihei! Koska kyseessä on erittäin yleinen verbi, niin sillähän on melkein pakko olla poikkeava taivutus. Verbin 하다 pääte on epämuodollisessa tuttavallisessa tyylissä ㅕ. Taivutettuna verbi ei kuitenkaan näytä tältä:"하여" vaan vokaalit sulautuvat yhteen ja tuloksena on muoto 해. Lyhyesti sanottuna 하다 --> 해 (ei siis kuitenkaan 햬, niin kuin voisi luulla...). Laitetaanpa vielä oikein taivutustaulukko tästä, niin uppoutuu asia paremmin mieleen
| Muodosta ensin sanakirjamuodosta 하다 vartalo 하. Lisää pääte ㅕ. Vokaalit ㅏ ja ㅕ sulautuvat yhteen äänteksi ㅐ eli taivutettu muoto on 해. |
| 하다 --> vartalo 하 + ㅕ --> 해 |
Toisaalta on mielestäni parempi, että jokin yhtä yleinen verbi kuin 하다 saa poikkeuksellisen päätteen, kuin että kyseessä olisi joku harvinainen verbi, koska silloin erikoiseen taivutukseen tottuu nopeammin. Jos kyseessä olisi joku vähemmän käytetty verbi, niin en varmasti muistaisi vieläkään tuota poikkeusta. Miksi tätä verbiä sitten käytetään niin paljon? Vastauksen saat kun jatkat lukemista.
Korean kielelle ovat hyvin ominaisia niin sanotut nominaaliverbit eli 하다-verbit. Nämä muodostetaan lisäämällä tiettyjen, yleensä kiinalaisperäisten substantiivien jälkeen verbi 하다. Esimerkiksi sana 공부 tarkoittaa yksinään käytettynä "opiskeleminen". Kun sen perään lisätään 하다, saadaan nominaaliverbi 공부하다, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "tehdä opiskelemista", mutta kääntyy luontevammin verbiksi "opiskella". Muita esimerkkejä 하다-verbeistä ovat:
| 연습하다 (harjoitella) | 숙제하다 (tehdä läksyt) |
| 수업하다 (opettaa) | 일하다 (tehdä töitä) |
| 노래하다 (laulaa) | 얘기하다 (puhua) |
| 전화하다 (soittaa puhelimella, puhua puhelimessa) | 인사하다 (tervehtiä) |
| 수영하다 (uida) | 운동하다 (harrastaa liikuntaa, urheilla) |
| 이사하다 (muuttaa (uuteen kotiin)) | 여행하다 (matkustaa) |
| 졸업하다 (valmistua (koulusta)) | 축하하다 (onnitella) |
| 실례하다 (suoda anteeksi) | 정하다 (päättää, tehdä päätös) |
| 시작하다 (aloittaa) | 중지하다 (lopettaa, keskeyttää) |
Vaikka 하다 on verbi, niin sitä käytetään kuitenkin myös osana eräissä adjektiiveissa. Esimerkkejä 하다-adjektiiveista ovat muun muassa:
| 감사하다 (kiitollinen) | 죄송하다 (syyllinen) |
| 신기하다 (uusi/tuore) | 미안하다 (pahoillaan oleva) |
| 조용하다 (hiljainen) | 편하다 (mukava) |
| 불편하다 (epämukava) | 북잠하다 (ruuhkainen) |
| 깨끗하다 (siisti) | 피곤하다 (väsynyt) |
Tällä hetkellä sinusta saattaa vaikuttaa siltä, ettei sillä ole merkitystä onko kyseessä 하다-verbi vai -adjektiivi. Molempien taivutus kun näyttää täysin samalta. Opimme kuitekin myöhemmin taivutuksia, jossa sanaluokalla on merkitystä, joten kannattaa painaa jo tässä vaiheessa mieleen onko kyseessä adjektiivi vai verbi.
No niin. Sitten pääsemmekin varsinaisiin epäsäännöllisiin taivutuksiin. Olen nähnyt joissain yhteyksissä myös esimerkiksi ㅡ-loppuisia verbejä kutsuttavan epäsäännöllisiksi. Todellisuudessahan ne eivät kuitenkaan mitään epäsäännöllisiä verbejä ole, koska jokaikinen ㅡ-loppuinen verbi taipuu samalla tavalla. Minusta epäsäännöllisiä verbejä ovat verbit, joista osa taipuu kuten sääntö sanelee mutta osa taas ei sitten taivukaan. Mistä sitten tietää mitkä verbeistä ovat mahdollisesti epäsäännöllisiä ja mitkä eivät? Eipä oikeastaan mistään, epäsäännöllisyydet on vain opeteltava ulkoa.
Kaikkien korean paitsi yhden tyyppisten epäsäännöllisten verbien ja adjektiivien vartalot päättyvät konsonanttiin. Tämähän oli tavallaan itsestään selvä toteamus, koska kaikki vokaaliloppuiset vartalothan esiteltiin jo aikaisemmin, mutta kirjoitinpa sen nyt vielä suoraan tähän näkyviin, jos se vaikka helpottaa jonkun mielestä asian muistamista. Epäsäännöllisiä taivutuksia on eri tyyppisiä; osassa taivutuksista vartalon viimeinen konsonantti pudotetaan kokonaan pois tai se korvataan jollain toisella konsonantilla tai vokaalilla. Tarkemmat taivutussäännöt löytyvät alta.
Epäsäännölliset ㅅ-adjektiivit ja -verbit ovat adjektiiveja ja verbejä, joiden vartalo päättyy kirjaimeen ㅅ. Kun tällaista vartaloa seuraa taivutuspääte, joka alkaa vokaalilla (kuten juuri epämuodollisen tuttavallisen tyylin pääte 어 tai 아) , niin koko ㅅ katoaa. Näin saatua vartaloa ei kuitenkaan käsitellä kuten mitä tahansa tavallista vokaaliin loppuvaa vartaloa. Tavallisessa vokaaliloppuisessa vartalossahan tapahtuu erinäisiä sulautumia ja supistumia liitettävän päätteen kanssa, mutta näissä ㅅ:ää vajaissa vartaloissa ei. Eli ㅅ:n poistamisen jälkeen liitetään aina suoraan pääte 어 tai 아 vokaalisoinnun mukaisesti, mutta pääte ei sulaudu tai supistu vartaloon.
| Muodosta ensin sanakirjamuodosta vartalo. Poista vartalon viimeinen ㅅ. Lisää vokaalisoinnun mukaisesti pääte 어 tai 아, mutta muista, ettei vartalon viimeinen vokaali sulaudu tai supistu yhteen päätteen kanssa. |
| Esim. 짓다 --> vartalo 짓 - ㅅ + 어 --> 지어 |
| Epäsäännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 짓다 | 지어 | (v) (1) rakentaa (2) valmistaa |
| 낫다 | 나아 | (v) toipua, parantua, tulla terveeksi |
| 잇다 | 이어 | (v) kiinnittää, yhdistää, liittää, sitoa, solmia |
| 붓다 | 부어 | (v) kaataa (vettä ym.) |
| 긋다 | 그어 | (v) vetää (viiva) |
| 젓다 | 저어 | (v) hämmentää, sekoitaa, vatkata |
| Säännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 빼앗다 | 빼앗아 | (v) napata, ryöstää, vallata, kaapata |
| 벗다 | 벗어 | (v) ottaa pois päältä (vaatteet), ottaa pois päästä (hattu, silmälasit ym.) |
| 웃다 | 웃어 | (v) nauraa, näyttää iloiselta, nauraa ääneen |
| 씻다 | 씻어 | (v) (1) pestä, huuhtoa, puhdistaa (2) pyyhkiä, kuivata |
| 빗다 | 빗어 | (v) kammata |
| 솟다 | 솟아 | (v) nousta (auringosta, kuusta), nousta taivaalle |
Epäsäännölliset ㄷ-adjektiivit ja -verbit ovat adjektiiveja ja verbejä, joiden vartalo päättyy kirjaimeen ㄷ. Kun tällaista vartaloa seuraa taivutuspääte, joka alkaa vokaalilla, niin ㄷ muuttuukin kirjaimeksi ㄹ.
| Muodosta ensin sanakirjamuodosta vartalo. Korvaa vartalon viimeinen ㄷ kirjaimella ㄹ. Lisää vokaalisoinnun mukaisesti pääte 어 tai 아. |
| Esim. 걷다 --> vartalo 걷 - ㄷ + ㄹ --> 걸 + 어 --> 걸어 |
| Epäsäännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 걷다 | 걸어 | (v) kävellä |
| 묻다 | 물어 | (v) kysyä, tiedustella |
| 듣다 | 들어 | (v) kuulla, kuunnella |
| 싣다 | 실어 | (v) lastata kyytiin |
| 긷다 | 길어 | (v) nostaa vettä (kaivosta ym.) |
| 깨닫다 | 깨달아 | (v) tajuta, käsittää, ymmärtää |
| Säännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 걷다 | 걷어 | (v) kääriä rullalle |
| 굳다 | 굳어 | (adj) kova |
| 받다 | 받아 | (v) saada, vastaanottaa |
| 닫다 | 닫아 | (v) sulkea, laittaa kiinni |
| 얻다 | 얻어 | (v) saada, saada haltuunsa |
| 믿다 | 믿어 | (v) (1) uskoa jhnkn (2) luottaa |
| 묻다 | 묻어 | (v) (1) kysyä, tiedustella (2) haudata |
| 쏟다 | 쏟어 | (v) kaataa, läikyttää |
Huomaa, että joskus yksi adjektiivi tai verbi saattaa tarkoittaa useampaa asiaa ja huonolla tuurilla joku näistä merkityksistä taipuu epäsäännöllisesti ja joku toinen taas säännöllisesti. Yksi tällainen tapaus on esimerkiksi verbi 걷다, joka tarkoittaa sekä "kävellä" että "kääriä rullalle". Näistä ensimmäinen taipuu epäsäännöllisesti (걸어) ja jälkimmäinen säännöllisesti (걷어).
Epäsäännölliset ㅎ-adjektiivit ovat adjektiiveja, joiden vartalo päättyy kirjaimeen ㅎ. Kun tällaista vartaloa seuraa taivutuspääte, joka alkaa vokaalilla, niin ㅎ tipahtaa pois. Tämän lisäksi, kun taivutuspääte on joko 어 tai 아 (kuten juuri epämuodollisen tuttavallisen tyylin päätteet), niin muuttuu pääte muotoon 애. Huomaa, että kaikki tämän epäsäännöllisen taivutuksen mukaan voivat taipua vain tietyt adjektiivit, epäsäännöllisiä ㅎ-verbejä ei ole olemassa.
| Muodosta ensin adjektiivin sanakirjamuodosta vartalo. Poista vartalon viimeinen ㅎ. Lisää vokaalisoinnun mukaisesti pääte 어 tai 아. Pääte muuttuu muotoon 애 (tai 얘, mikäli vartalon viimeinen vokaali on ㅣ-yhdistelmävokaali) |
| Esim. 어떻다 --> vartalo 어떻 - ㅎ --> 어떠 + 어 --> 어때 |
| Epäsäännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 어떻다 | 어때 | (adj) miten? millainen? |
| 이렇다 | 이래 | (adj) näin, tällainen |
| 그렇다 | 그래 | (adj) niin, sellainen |
| 저렇다 | 저래 | (adj) noin, tuollainen |
| 빨갛다 | 빨개 | (adj) punainen |
| 까맣다 | 까매 | (adj) musta |
| 파렇다 | 파래 | (adj) sininen |
| 하얗다 | 하얘 | (adj) valkoinen |
| 노렇다 | 노래 | (adj) keltainen |
| Säännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 많다 | 많아 | (adj) monta, paljon |
| 좋다 | 좋아 | (adj) hyvä, miellyttävä |
| 괜찮다 | 괜찮아 | (adj) ok, ihan jees, mukiinmenevä |
| 싫다 | 싫어 | (adj) epämiellyttävä, inhottava |
| 낳다 | 낳아 | (v) synnyttää |
| 넣다 | 넣어 | (v) laittaa sisään |
Epäsäännölliset ㅂ-adjektiivit ja -verbit ovat adjektiiveja ja verbejä, joiden vartalo päättyy kirjaimeen ㅂ. Kun tällaista vartaloa seuraa vokaalilla alkava taivutuspääte, niin ㅂ tippuu pois. Sen tilalle lisätään yleensä tavu 우. Muutaman yksitavuisen vartalon tapauksessa ㅂ:n tilalle lisätään kuitenkin tavu 오, kun lisättävä pääte on 어/아.
| Muodosta ensin sanakirjamuodosta vartalo. Poista vartalon viimeinen ㅂ. Lisää loppuun tavu 우 tai 오. Lopuksi lisää vokaalisoinnun mukaisesti pääte 어 tai 아. |
| Esim. 반갑다 --> vartalo 반갑 - ㅂ + 우 --> 반가우 + 어 --> 반가워 |
| Epäsäännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 반갑다 | 반가워 | (adj) iloinen, onnellinen, ilahduttava |
| 고맙다 | 고마워 | (adj) kiitollinen |
| 어렵다 | 어려워 | (adj) vaikea, hankala |
| 아름답다 | 아름다워 | (adj) kaunis, nätti, sievä, ihana, komea, hyvännäköinen |
| 맵다 | 매워 | (adj) tulinen, pippurinen, mausteinen |
| 춥다 | 추워 | (adj) kylmä (säästä tai paikan tunnelmasta) |
| 덥다 | 더워 | (adj) kuuma |
| 곱다 | 고와 | (adj) (1) sievä, nätti (2) kiltti, ystävällinen |
| 돕다 | 도와 | (v) auttaa, avustaa |
| 깁다 | 기워 | (v) paikata, parsia, korjata (vaatteita) |
| 눕다 | 누워 | (v) maata, olla makuuasennossa, oikaista (pitkälleen) |
| 줍다 | 주워 | (v) poimia maasta, poimia, noukkia, kerätä, löytää |
| 굽다 | 구워 | (v) paistaa (ruokaa), paahtaa, grillata, käristää |
| Säännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 넓다 | 넓어 | (adj) laaja, avara, tilava |
| 좁다 | 좁아 | (adj) kapea, ahdas, tiukka, tiivis |
| 입다 | 입어 | (v) pukeutua jhkn, käyttää (vaatteita), laittaa päälle (vaatteet) |
| 씹다 | 씹어 | (v) purra, puraista, pureskellä, haukata, jauhaa |
| 업다 | 업어 | (v) kantaa selässään |
| 뽑다 | 뽑아 | (v) vetää ulos, vetää esiin, vetää pois, poistaa, ottaa irti |
| 접다 | 접어 | (v) (1) laskostaa, taitella kasaan (2) sulkea (sateenvarjo) |
| 집다 | 집어 | (v) poimia, noukkia, ottaa käteen |
| 잡다 | 잡아 | (v) (1) ottaa kiinni, napata, tarrata kiinni (2) pidättää (rikollinen) |
| 붙잡다 | 붙잡아 | (v) (1) tarttua, pitää kiinni, napata (2) pidättää, saada kiinni |
Epäsäännölliset 르-adjektiivit ja -verbit ovat adjektiiveja ja verbejä, joiden vartalo päättyy tavuun 르. Ne taipuvat tämän epäsäännöllisen kaavan mukaan vain kun niihin liitetään 어:lla ja 아:lla alkava päätte. Muiden päätteiden yhteydessä taivutus tapahtuu normaalien vokaalisupistumien ja -sulautumien taivutussääntöjen mukaan.
Taivutus aloitetaan kuten minkä tahansa muunkin vokaaliin 으 loppuvan adjektiivin tai verbin taivutus eli vartalon viimeisen tavun 으 tiputetaan pois. Jäljelle jäänyt ㄹ siirtyy batchimiksi edelliseen tavuun mutta se myöskin tuplautuu. Toisin sanoen, tällä kertaa verbiin liitettävä pääte ei olekaan pelkkä 어 tai 아 vaan 러 tai 라. Tai jos se helpommalta tuntuu, niin poista verbin vartalon viimeinen tavu 르 ja lisää jäljelle jääneeseen osaan vokaalisoinnun mukaisesti joko pääte ㄹ러 tai ㄹ라.
| Muodosta ensin sanakirjamuodosta vartalo. Korvaa vartalon viimeinen 으 kirjaimella ㄹ. Lopuksi lisää vokaalisoinnun mukaisesti pääte 어 tai 아. |
| Esim. 모르다 --> vartalo 모르 - 으 + ㄹ --> 몰ㄹ + 아 --> 몰라 |
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 모르다 | 몰라 | (v) ei tietää |
| 다르다 | 달라 | (adj) erilainen, erota jstn, toinen, muu |
| 빠르다 | 빨라 | (adj) nopea, pikainen |
| 이르다 | 일러 | (v) (1) tiedottaa, ilmoittaa (2) aikainen |
| 서두르다 | 서둘러 | (v) hoputtaa, jouduttaa, vauhdittaa |
| 나르다 | 날라 | (v) kuljettaa, viedä, kantaa |
| 고르다 | 골라 | (v) valita, valikoida |
| 부르다 | 불러 | (v) kutsua |
| 흐르다 | 흘러 | (v) virrata |
| Säännölliset | ||
| Sanakirjamuoto | Epämuodollinen tuttavallinen tyyli | Suomeksi |
| 치르다 | 치러 | (v) (1) maksaa (2) suorittaa, hoitaa, saada päätökseen, saada valmiiksi |
| 들르다 | 들러 | (v) piipahtaa kyllässä, käväistä kylässä, poiketa kylään |
Jos en ole vielä tarpeeksi tätä asiaa teroittanut, niin sanotaanpa vielä kerran: edellä opittua epämuodollista tuttavallista tyyliä voidaan käyttää läheisten kavereiden kanssa jutellessa. Jos halutaan kuitenkin jutustella jonkun muun kanssa, niin on taas kerran käytettävä kohteliasta tuttavallista tyyliä. Tämä onkin helppoa, nimittäin tämä adjektiivi- ja verbimuoto saadaan aikaiseksi erittäin yksinkertaisesti eli lisäämällä epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin taivutetun adjektiivin taikka verbin perään kohteliaisuuspartikkeli 요.
| Taivuta adjektiivi/verbi epämuodolliseen tuttavalliseen tyyliin. Lisää perään kohteliaisuuspartikkeli 요. |
| Esim. 빨갛다 --> 빨개 + 요 --> 빨개요 |
| Esim. 공부하다 --> 공부해 + 요 --> 공부해요 |
| Esim. 가다 --> 가 + 요 --> 가요 |
| Esim. 작다 --> 작아 + 요 --> 작아요 |
Otanpa nyt vielä värit omana osanaan esille, koska niiden käytössä saattaa tulla muuten pientä hämminkiä. Koreassa vain osalle väreistä on oma adjektiivinsa, osaa väreistä ilmaistaan taas hiukan eri tavalla. Nimitän tässä niitä värejä, joilla on oma adjektiivinsa, nimellä "adjektiivivärit" ja niitä värejä, joilla ei ole omaa adjektiiviaan, nimellä "substantiivivärit". Kyseessä ei taaskaan ole mitkään viralliset ilmaisut vaan itse keksimäni termit. Kerrottakoot nyt tässä välissä, että sana 색 tarkoittaa väriä ja se näyttelee erittäin tärkeää osaa substantiivivärien muodostamisessa. Pidemmittä puheitta taulukko adjektiiviväreistä.
| Sanakirjamuoto | Predikaatti | Suomeksi |
| 빨갛다 | 빨개/빨개요 | (adj) punainen |
| 파랗다 | 파래/파래요 | (adj) sininen |
| 까맣다 | 까매/까매요 | (adj) musta |
| 희다 | 하얘/하얘요 | (adj) valkoinen |
| 노랗다 | 노래/노래요 | (adj) keltainen |
Osalla väreistä ei ole lainkaan omaa adjektiiviaan, vaan ne on muodostettu yhdistelmällä substantiivi + sana 색. Esimerkiksi sana 초록 tarkoittaa yksinään "vihreys", 밤 tarkoittaa "kastanja" ja 회 tarkoittaa "tuhka". Kun näiden susbtantiivien perään liitetään sana 색 saadaan värejä tarkoittavia sanoja: 초록색 eli "vihreä väri", 밤색 eli "ruskea väri, kastanjanruskea väri" ja 회색 eli "(tuhkan) harmaa väri". Koskapa nämä värisanat ovat substantiiveja, niin niitä voidaan käyttää kuten mitä tahansa muitakin substantiiveja. Kuten ensimmäisessä kielioppikappaleessa todettiin: Kun halutaan sanoa "x on substantiivi", niin on käytettävä kopulaa 이다. Näin toimimme siis näiden substantiivivärienkin kanssa. Ohessa lista lopuista yleisistä väreistä.
| Sanakirjamuoto | Predikaatti | Suomeksi |
| 초록색이다 | 초록색이야/이예요 | vihreä |
| 밤색이다 | 밤색이야/이예요 | (tumman) ruskea |
| 갈색이다 | 갈색이야/이예요 | (vaalean) ruskea |
| 주황색이다 | 주황색이야/이예요 | oranssi |
| 보라색이다 | 보라색이야/이예요 | violetti |
| 회색이다 | 회색이야/이예요 | harmaa |
| 분홍색이다 | 분홍색이야/이예요 | vaaleanpunainen |
| 핑크색이다 | 핑크색이야/이예요 | pinkki |
| 금색이다 | 금색이야/이예요 | kultainen |
| 은색이다 | 은색이야/이예요 | hopeinen |
Katsotaan vielä lopuksi miten epämuodolliseen tai kohteliaaseen tuttavalliseen tyyliin taivutettuja verbejä ja adjektiiveja käytetään lauseissa. Tärkein sääntö tulee kertauksena ensimmäisestä kappaleesta: Koreassa lauseen predikaatti eli taivutettu adjektiivi tai verbi tulee aina lauseen loppuun.
| 실랴가 가요. - Juuri Silja menee. (Silja menee.) |
Eli siis ensin kaikki muu ja vasta lauseen loppuun adjektiivi tai verbi. Seuraavaksi hieman lisää esimerkkejä verbien käytöstä.
1) 민수씨는, 지금 먹어요. - Mitä tulee Minsuun, nyt syö. (Minsu syö nyt.)
2) 오늘 비가 와요. - Tänään sade tulee. (Tänään sataa vettä.)
3) 밤 나가 가요. - Illalla juuri minä menen. (Minä menen illalla.)
4) 고양이는 자요. - Mitä tulee kissaan, se nukkuu. (Kissa nukkuu.)
5) 학생이 공부해요. - Se on juuri opiskelija, joka opiskelee. (Opiskelija opiskelee.)
6) 아이가 울어요. - Se on juuri lapsi kun itkee. (Lapsi itkee.)
7) 말은 달려요. - Mitä tulee hevoseen, se juoksee. (Hevonen juoksee.)
8) 전등이 꺼져요. - Ne ovat juuri valot kun sammuvat. (Valot sammuvat.)
9) 벚꽃이 펴요. - Ne ovat juuri kirsikankukkia kun kukkivat (Kirsikankukat kukkivat.)
10) 버스이 와요. - Se on juuri bussi kun tulee. (Bussi tulee.)
Sitten esimerkkejä adjektiivien käytöstä predikaatteina. Ihan piruuttani kirjoitan tämän vielä toisen kerran, vaikka itse aikaisemmin väitin, että kerta riittää: Huomaa, ettei adjektiivien kanssa tosiaan käytetä erillistä "olla"-verbiä vaan pelkkä adjektiivi riittää.
| 사과는 빨개요. | Mitä tulee omenaan, se on punainen. (Omena on punainen.) |
| 아빠는, 키가 거요. | Mitä tulee isään, juuri selkä on iso. (Isä on pitkä.) |
| 언니 개가 귀엽어요. | Juuri isosiskoni koira on söpö. (Isosiskoni koira on söpö.) |
| 그 김치는 너무 매워요. | Mitä tulee tähän kimchiin, se on liian tulista. (Tämä kimchi on liian tulista.) |
| 배가 고파요! | Maha on nälkäinen! (Minulla on nälkä!) |
| 서울 지하철은 편해요. | Mitä tulee Soulin metroon, se on kätevä. (Soulin metro on kätevä.) |
Entä jos halutaankin kertoa vaikkapa mitä Minsu syö ja millä hän sen tekee, mihin ja miten minä menen illalla ja missä ja mitä opiskelija opiskelee? Näitä asoita ei ole tähän mennessä oppimillamme kielioppin palasilla ilmaista. Nyt tarvitaan selkeästi lisää partikkeleita ja ne löytyvät kätevästi seuraavasta kappaleesta. Ei siis muuta kuin etiäpäin sano mummo lumessa!
| Edellinen | | Kieliopin sisällysluetteloon | | Seuraava |
Sivua päivitetty edellisen kerran 30.8.2013
Jaa tämä sivu: