Hiragana

Hiragana-merkit ovat osa japanin kirjoitusjärjestelmää, joka koostuu kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä, hiragana-tavuaakkosista, katakana-tavuaakkosista ja osittain latinalaisista kirjaimista. Hiraganat ovat katakana-merkkien rinnalla toiset "japanin aakkosista" eli tavumerkeistä, joissa yksi merkki vastaa yhtä äännettä. Ne ovat ainutlaatuisia siinä mielessä, ettei niitä käytetä minkään muun kielen kuin japanin kirjoittamiseen.

Sana ”hiragana” tarkoittaa ”yleiset kana-merkit”, koska niitä voidaan käyttää yleisesti, siis minkä tahansa japaninkielisen sanan kirjoittamiseen. Japanin buddhalaiset munkit kehittivät hiraganat yksinkertaistamalla kiinalaisperäisiä kanji-kirjoitusmerkkejä. Vaikka japanin kirjoitusjärjestelmä (kanji-merkit) on lainattu kiinasta, ovat kiina ja japani hyvin erilaisia kieliä. Tästä syystä japanin kirjoittaminen ei sujunut ongelmitta kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä, joissa yksi merkki vastaa yhtä käsitettä tai asiaa. Japanilaiset sovelsivat kanji-merkkejä oman kielensä kirjoittamiseen, jolloin syntyi niin sanottu man'yougana: järjestelmä, jossa yksi kanji-merkki vastasi yhtä japanin kielen äännettä, mutta ei kanji-merkin ilmaisemaa käsitettä tai asiaa.

Man'youganan kehittyessä edelleen syntyivät hiragana-merkit. Esimerkiksi äännettä ”NI” vastaava man'yougana-käytössä ollut kanji-merkki on ”仁”. Hiraganassa se pelkistyi muotoon ”に”, joka siis luetaan ”NI”. Muita esimerkkejä ovat muun muassa kanji-merkki ”以”, josta tuli hiragana ”い” (molemmat luetaan ”I”), kanji-merkki ”寸”, josta tuli hiragana ”す” (molemmat luetaan ”SU”) ja kanji-merkki ”世”, josta tuli hiragana ”せ” (molemmat luetaan ”SE”).

Kukin hiraganan nykyisin käytössä olevasta 46:sta merkistä vastaa yhtä äännettä ja niitä käyttämällä voidaan kirjoittaa mikä tahansa japanin kielinen sana. Hiraganat ovatkin yleishyödyllisin japanin kolmesta eri kirjoitusmerkistöstä ja nämä merkit lapset opettelevat ensimmäisenä koulun aloitettuaan. Ulkomaalaisen japanin opiskelijankin kannattaa siis aloittaa japanin opintonsa näiden merkkien opiskelulla.

Yleensä hiraganoilla kirjoitetaan

  • partikkelit
  • verbien ja adjektiivien taivutuspäätteet
  • sanat, joiden kanji-merkki on hankala kirjoittaa
  • sanat, joiden kanji-merkki on harvinainen
  • tietyt, hiraganalla tavan mukaan kirjoittavat sanat.

Hiraganat voidaan latinisoida (romanisoida), siis esittää länsimaisin kirjaimin, usealla eri tavalla. Olen käyttänyt näillä sivuilla Hepburn-romanisaatioon pohjautuvaa esitystapaa, joka vastaa suurinpiirtein kunkin merkin ääntämistä amerikanenglannin näkökulmasta. Voit käydä lukemassa enemmän japanin ääntämisestä täällä: Japanin ääntäminen.

Nyt kun tiedät mitä hiraganat ovat ja mihin niitä käytetään, olet valmis aloittamaan varsinaisiin hiragana-merkkeihin tutustumisen. Jos olet uusi hiraganojen opiskelija, suosittelen tutustumaan Kanji-kaverin hiragana-sivuihin tässä järjestyksessä:

  • Hiragana-taulukot: Yleissilmäys siitä miltä hiraganat näyttävät ja miten ne luetaan.
  • Hiraganojen kirjoittaminen: Kirjoitusohjeet ja tarkemmat tiedot siitä, miten hiraganat luetaan. Opit myös ensimmäiset japaninkieliset sanasi.
  • Hiragana-harjoitukset: Harjoitusten avulla voit opetella hiragana-merkit ja painaa ne tiukasti mieleesi.

Sivua päivitetty viimeksi 1.5.2015

Jaa tämä sivu:

Etusivulle |  Takaisin sivun alkuun

Kysyttavää? Kommentteja? Virheitä? Toiveita? Epäselvyyksiä? Parannusehdotuksia?
- kirjoita foorumille (kirjaudu sisälle tunnuksella "Vierailija" ja salasanalla "kanjikaveri") tai lähetä sähköpostia: kanjikaveri [ät] gmail [piste] com

© Silja Ijas 2006–2017