Se on kuulkaa niin, että intensiivikurssi on tukevasti takana ja kevätloma otti ja alkoi jo parisen viikkoa takaperin! Ei olisi voinut sopivampaan aikaan alkaakaan, koska alkoi olla tuon päivittäin samanlaisena toistuvan japanin kertaamisen kanssa hieman päiväni murmelina -henkinen olotila ja hienoista turhautumista ilmassa. Ei sillä, että mä edelleenkään osaisin japania kovinkaan hyvin puhua, mutta kyllä tässä jotain sellaista kehitystä tapahtunut, jonka itsekin huomaa. 😀