Mitä radikaalit ovat?
Aluksi kanjimerkit saattavat näyttää todella monimutkaisilta ja sekavilta kiemuroilta. Mieleen saattaa nousta kysymys ”Miten nämä suhmurat voi ikinä oppia tunnistamaan, saatika sitten kirjoittamaan?!”. Muistamista ja oppimista helpottavat radikaalit (部首) eli erilaisia merkityksiä sisältävät pienemmät osaset taikka rakennuspalikat, joista kanjit koostuvat. Radikaali on sellainen kanjikomponentti, jota ei jaeta enää pienempiin osasiin.
Kanji voi koostua useasta eri radikaalista tai se voi olla itse muissa merkeissä esiintyvä radikaali. Radikaaleja on siis vähintään yksi jokaisessa kanjissa tai koko yksittäinen kanjimerkki saattaa olla myös itsessään radikaali, jota käytetään muiden merkkien rakennuspalikkana. Kaikkia radikaaleja ei sen sijaan voida käyttää kuten mitä tahansa kanjimerkkiä, vaan ne esiintyvät aina ainoastaan osana muita kanjimerkkejä. Radikaaleja on yhteensä 214, mutta tämän ihan vaan triviatietona, radikaaleja ei tarvitse opiskella ulkoa ihan vaan radikaalien osaamisen ilosta vaan ne oppii luontevana osana kanjiopintoja.
Radikaali voi koostua yhdestä vedosta (eli viivasta, joka muodostaa merkin), kuten radikaalit 一 ja 丨, mutta se voi olla myös monimutkaisempi vetokokonaisuus. Esimerkkinä jälkimmäisestä vaikkapa radikaalit 糸, 羽, 言 ja 馬, jotka ovat siis itsessäänkin täysin käypiä yksittäisiä kanjimerkkejä, mutta myös radikaaleja, jotka voi löytää rakentamasta muita merkkejä. Sen sijaan esimerkiksi radikaaleja 廴 ja 癶 ei voi käyttää ikinä itsenäisinä merkkeinä vaan ne ovat aina osa jotain muuta merkkiä.
Katsotaan vielä esimerkki siitä miten kanjimerkki koostuu useasta eri rakennuspalikasta: 語 on kieltä ja sanaa tarkoittava tarkoittava kanjimerkki. Kanji koostuu kolmesta eri komponentista eli merkeistä 言 (vasen reuna), 五 (oikea yläreuna) ja 口 (oikea alareuna) (tai merkistä 吾). Esimerkissä kanjin radikaalin on päätetty joskus muinoin olevan 言 (ei 吾 tai 五 tai 口), ja sitä se on myös tänä päivänä.
Mitä hyötyä radikaaleista on?
Japaninkielessä on paljon samoin ääntyviä sanoja eli homonyymejä. Jos tutkit tarkkaan edellisen esimerkin, saatoit huomata, että kanjimerkin 語 lukutapa on ご ja yksi sen rakentavista osasista ,五 (tai 吾), äännetään samalla tavalla. Itseasiassa 語-merkin lukutapa juontaa juurensa kanjin oikeassa yläkulmassa olevaan 五-kanjiin (tai oikean reunan 吾-kanjiin). Merkin koostavia osasia voi siis käyttää joissain tapauksissa merkin lukuvihjeenä!
Radikaaleista on myös muuta hyötyä. Niiden perusteella voi nimittäin arvailla kanjin merkitystä. Otetaan esimerkiksi radikaali 言, jonka ylimalkainen merkitys on ”sana, sanoa”. Kuten edellä kävikin jo ilmi, kanji 語 tarkoittaa kieltä ja sanaa. Radikaalin 言 tuoma merkitys ja ajatus näkyy siis myös merkissä 語. Muita kanjimerkkejä, joiden radikaali on 言, ovat esimerkiksi 計らう, 誨える, 訟, 訳, 話し, 談 ja 請う. Kaikki nuo kanjit liittyvä jotenkin puhumiseen, sanoihin tai kieleen.
Radikaaleja ja muita kanjin koostavia komponentteja kannattaa käyttää muistisääntönä uuden merkin opettelussa. On huomattavasti helpompi oppia uusia merkkejä kun pystyy mielessään koostamaan ne yhteen pienemmistä osasista, eikä pänttää jokaista merkkiä itsenäisenä kokonaisuutena. Kanjin koostavista osasista kannattaa kehittää itselleen erinäisiä muistisääntöjä taikka tarinoita, joista muistaa niin kanjin merkityksen kuin kirjoitusasunkin. Lue lisää kanjien opiskeluvinkkejä täältä. Tämä tekniikka toimii siis kun on jo opiskellut jonkin verran peruskanjeja. Kanjikaverin sivujen avulla opiskeltaessa aloitetaan ensimmäisen vuoden kanjeista, joista 43/80 eli yli puolet on myös muissa merkeissä käytettäviä radikaaleja.
Monissa paperisissa sanakirjoissa sanahaku tapahtuu kanjimerkkien radikaalien ja vetojen lukumäärän avulla. Jos et tunnista sanan radikaalia, et voi käyttää sanakirjaa haluamiesi merkkien järjestelmälliseen etsimiseen, mutta voit toki selailla sanakirjaa satunnaisesti ja ehkä jopa tuurilla löytää etsimäsi… 😉 Myös Kanjikaverin sivuilta voit hakea kanjimerkkejä radikaalin perusteella kirjoittamalla hakuun ”Radikaali: [kanjikomponentti]” ja laittamalla valinnan kohtaan ”Vain kanjit”. Esimerkiksi haku ”Radikaali: 日” palauttaa kaikki kanjimerkit, joiden radikaaliksi on määritelty 日.
Mainiossa Jim Breenin nettisanakirjassa (englanniksi) on kätevä toiminto, jonka avulla voi hakea kanjimerkkejä valitsemalla yhden tai useamman merkissä näkyvän komponentin (ja halutessaan vielä määrittää merkin koostavien vetojen lukumäärän). Tässä on se hyvä puoli, ettei tarvitse tuntea kanjin varsinaista radikaalia, vaan voi ruksia ne kanjin rakennuspalikat, jotka tunnistaa ja hakea niiden perusteella.
Radikaalin sijainti kanjimerkissä
Radikaali ei aina sijaitse samassa kohtaa kanjia. Esimerkissämme 語 radikaali 言 sijaitsee kanjin vasemmassa reunassa. Tähän merkin vasemmassa reunassa sijaitsevaan radikaaliryhmään kuuluvia radikaaleja kutsutaan へん-radikaaleiksi.
Radikaalit voidaan jakaa kanjiin sijoittumisensa perusteella seitsemään eri ryhmään eli jo edellä mainittuun vasemman reunan へん-ryhmään, kanjin oikeassa reunassa sijaitsevaan つくり-ryhmään, kanjin yläreunassa sijaitsevaan かんむり-ryhmään, kanjin alareunassa sijaitsevaan あし-ryhmään, kanji ylä- sekä vasemmassa reunassa sijaitsevaan たれ-ryhmään, kanjin vasemmassa sekä alareunassa sijaitsevaan にょう-ryhmään ja koko kanjia ympäröivään かまえ-ryhmään.
Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä jokaisesta eri radikaaliryhmästä. Huomaa, että radikaalit kirjoitetaan usein yksinkertaisemmin kun ne ovat osana toista kanjia kuin yksinään (esimerkiksi kanji 攴 näyttää yleensä radikaalina tältä: 攵)!
Näiden ryhmien ja radikaalien nimien varsinainen ulkoaopettelu ei ole tarpeen, mutta kaksi asiaa kannattaa painaa mieleen: 1) radikaali saattaa sijaita eri kohdissa kanjia ja 2) sen ulkonäkö saattaa muuttua paljonkin riippuen siitä missä kohtaa kanjia se sijaitsee.
Radikaalin ryhmä | Radikaalin nimi | Sijoittuminen kanjissa | Radikaali | Esimerkit |
へん | にんべん | Vasen reuna | 人 –> 亻 | 他, 休む, 住む, 行く |
へん | おんなへん | Vasen reuna | 女 | 好き, 始める, 妹, 姫 |
つくり | のぶん | Oikea reuna | 攴 -> 攵 | 教える, 数える, 政, 敏い |
つくり | おおがい | Oikea reuna | 頁 | 頤, 頬, 額, 顔 |
かんむり | うかんむり | Yläreuna | 宀 | 字, 安い, 突く, 宜しい |
かんむり | たけかんむり | Yläreuna | 竹 | 笑う, 笛, 筍, 答え |
あし | にんにょう / ひとあし | Alareuna | 儿 | 先, 兄, 売る, 四 |
あし | こころ | Alareuna | 心 | 感じ, 急ぐ, 思う, 悪い |
たれ | しかばね | Vasen ja yläreuna | 尸 | 屡, 沢, 昼, 屋 |
たれ | まだれ | Vasen ja yläreuna | 广 | 広い, 店, 庫, 座る |
にょう | しんにゅう | Vasen ja alareuna | 辶 | 週, 送る, 通る, 遠い |
にょう | いんにょう | Vasen ja alareuna | 廴 | 廷, 延びる, 廻り, 建てる |
かまえ | くにがまえ | Ympäröi koko kanjin | 囗 | 国, 困る, 園, 回る |
かまえ | もんがまえ | Ympäröi koko kanjin | 門 | 開ける, 問う, 閉める, 聞く |