Hanja/漢字 – Kiinalaisperäiset hanjakirjoitusmerkit
Kiinalaiset hanjakirjoitusmerkit (kiinaksi ”hanzi”, joko yksinkertaistetuin merkein 汉字 tai perinteisin merkein 漢字) levisivät Koreaan buddhalaisuuden myötä. Hanjat eivät kuitenkaa sopineet kovin hyvin korean kirjoittamiseen, joten niiden rinnalle kehitettiin loppujen lopuksi hangeul-aakkoset 1400-luvulla.
Koreassa on useita kiinan kielestä lainattuja sanoja ja joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet korean sanastosta olisi lainatavaraa Kiinasta. Nämä lainasanat voidaan teoriassa kirjoittaa joko korean hangeul-kirjaimilla tai hajoilla. Hanjamerkeillä kirjoitettaessa kukin merkki vastaa yhtä, tai joskus hyvin harvoin kahta, korean tavua ja kukin hanjamerkki tuo sanaan oman merkityksensä.
Hanja-merkkien käyttö korean kirjoittamisessa
Käytännössä Etelä-Koreassa kirjoittamiseen käytetään hangeulia, poikkeuksina kuitenkin esimerkiksi sanomalehtiotsikot, sanakirjat ja tieteelliset tekstit, joissa näkee myös hanjamerkkejä. Etelä-korealaiset koululaiset opiskelevat yläkoulun ja lukion aikana 1 800 hanjamerkkiä, mutta niiden opiskelu ei ole pakollista. Hanjamerkit eivät ole enää virallisessa käytössä Pohjois-Koreassa vaan kaikki sanat kirjoitetaan ainoastaan hangeulilla. Siitä huolimatta, että merkkejä ei enää käytetä Pohjois-Koreassa, pohjois-korealaiset opiskelevat noin 2 000 hanjaa lukion loppuun mennessä, mikä on ihan loogista, jos tykkää kaivaa korvaansa varpaallaan.
Miksi korean opiskelijan kannattaisi opiskella hanjoja?
Olet saattanutkin jo huomata, että osalla korean sanoista on useampia merkityksiä. Jos olet opiskeluissasi vielä hyvin alkuvaiheessa, niin et ole välttämättä törmännyt vielä tällaisiin samoin ääntyviin sanoihin eli homonyymeihin, mutta kohtaat sellaisia aivan varmasti kun etenet opinnoissasi. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi
사과 (kirjoitetaan hanjoilla merkityksestä riippuen joko 沙果 tai 謝過)
역 (役 tai 驛)
의사 (醫師 tai 意思)
지도 (地圖 tai 指導)
차 (車, 茶 tai 差)
초대 (招待 tai 初代)
회의 (會議 tai 懷疑)
기사 (記事 tai 技士) ja
방문 (訪問 tai 房門)
Tämä lista ei ole suinkaan tyhjentävä, koreassa on lukemattomia homonyymejä. En ole ottanut listalle myöskään mukaan kaikkia mahdollisia sanojen hanjakirjoitusasuja. Esimerkiksi 기사:lla on ainakin viisitoista eri merkitystä eli se voidaan kirjoittaa hanjoilla ainakin viidellätoista eri tavalla! Korean opiskelijalle hanjojen osaaminen ei ole välttämätöntä, mutta jos kiinnostusta riittää tai osaat jo esimerkiksi japania tai kiinaa, kannattaa hanjoja ehdottomasti opiskella edes jonkin verran. Ne nimittäin auttavat sanojen muistamisessa, kun sanojen eri tavuille syntyy hanjojen avulla loogiset merkitykset. Erityisesti japanin ja kiinan osaajia auttaa kun samanmerkityksinen sana kirjoitetaan japanissa tai kiinassa samalla tavalla kuin koreassa (mutta lukutapa on toki koreassa erilainen). Kun olet jo oppinut joitakin hanjoja, voit alkaa arvailla millä merkeillä uusi näkemäsi sana mahdollisesti kirjoitetaan ja tarkistaa asian vielä sanakirjasta. Näin sanan merkitys jää usein paremmin mieleen kuin opettelemalla pelkän hangeul-kirjoitustavan.
Lukeminen
Hanjamerkit eivät ole kirjaimia vaan kukin merkki ilmaisee jotakin käsitettä tai ideaa. Se, miten mikäkin merkki luetaan ääneen, ei käy niistä suoraan ilmi. Tästä johtuen jokaisen hanjamerkin lukutapa on opeteltava erikseen ulkoa.
Joissain tapauksissa merkin koostavat osaset eli radikaalit antavat vinkkiä siitä miten merkki kuuluu lukea. Voit lukea lisää radikaaleista Kanjikaverin puolelta. Esimerkiksi, jos merkissä on osanen 方 (eli ”suuntaradikaali”), luetaan se mitä todennäköisemmin 방. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa 妨, 坊, 芳, 肪, 訪, 防 ja 放, jotka kaikki siis luetaan 방. Tämä sääntö ei päde kuitenkaan aina, sillä esimerkiksi osanen 門 (eli ”porttiradikaali”), luetaan 문, mutta vain merkkien 問 ja 聞 lukutapa on 문. Sen sijaan merkki 閲 luetaan 열, merkki 閥 luetaan 벌, merkit 間 ja 簡 luetaan 간, 開 luetaan 개, 閉 luetaan 폐, 閣 luetaan 각, 閑 luetaan 한, 潤 luetaan 윤, 欄 luetaan 란 ja merkki 闘 luetaan 투…
Lukutavat
Hanjoilla voi kirjoittaa vain kiinalaisperäisiä sanoja. Sanat, jotka ovat korealaista alkuperää, kirjoitetaan aina hangeulilla. Tästä syystä jokaiselle hanjalle on lainattu kiinasta lukutapa, jota käytetään kiinasta lainatuja sanoja luettaessa. Nämä kiinalaiset lukutavat ovat johonkin maailman aikaan muistuttaneet oikeasti merkkien kiinankielistä äänneasua, mutta niillä ei ole enää yhteyttä nykykiinaan.
Useammalla hanja-merkillä voi olla sama kiinalainen lukutapa. Tästä syystä jokaisella merkillä on vähintään yksi niin sanottu 음훈-lukutapa [eumhun] (hanjoin 音訓) eli ”ääni ja merkitys”-lukutapa. Se tarkoittaa sitä, että hanjan kiinasta lainattua lukutapaa (음, ”ääntä”) selvennetään sanomalla myös hanjan ”merkitys” (yleensä) alunperin koreankielisellä sanalla (훈). Muutoihan hanjat menisivät keskenään sekaisin, kun useammalla hanjalla on sama kiinalainen-lukutapa (음). Koreankielinen hanjan merkitystä selventävä sana on usein vanhentunutta kieltä ja jopa poistunut täysin yleisestä käytöstä. 훈-lukutapoja ei siis kannata käyttää yksiselitteisesti korean sanaston opiskeluun!
Esimerkiksi hanjalla 音 on kaksi 음훈-lukutapaa, jotka ovat ”소리 음” ja ”그늘 음”. 소리 on koreankielinen sana, joka tarkoittaa ”ääni” ja 음 on merkin kiinalainen lukutapa, joka tarkoittaa siis merkityslukutavan mukaisesti ääni. 그늘 taas tarkoittaa ”varjo” ja 음 on taas kiinalainen lukutapa, jolla on sama merkitys. Myös esimerkiksi merkin 飮 kiinalainen lukutapa on 음, mutta sen erottaa merkistä 音 음훈-lukutapa, joka on 마실 음.
Kirjoittaminen
Hanjoja kirjoitetaan perinteisesti pystyriveittäin oikealta vasemmalle, mutta nykyään kirjoitussuunta on kuten suomessakin eli vasemmalta oikealle vaakariveittäin. Esimerkiksi buddhalaisten temppelien nimissä näkee käytettävän oikealta vasemmalle kulkevaa kirjoitusta myös kun kirjoitus kulkee vaakatasossa.
Jokaisen hanjan muodostaa tietty määrä viivoja eli vetoja. Vedot piirretään tavanmukaisesti tietyssä järjestyksessä. Voit lukea Kanjikaverin puolelta lisää perus vedoista ja vetojärjestyksestä. Tarkemmat kirjoitusohjeet löydät Naverin hanjasanakirjasta kunkin hanjan yhteydestä otsikon 획순 보기 alta.
Yleisimmät hanjat
Alla olevassa taulukossa on listattu yleisimmät hanjat. Taulukko kattaa 50 yleisintä hanjaa 한자능력검정시험:in (eli hanjojen osaamisen virallinen kokeen) helpoimmalta eli tasolta 8.
| Nro | Hanja | 훈 | 음 | Merkitys | Esimerkit | Suomeksi |
| 1 | 敎 | 가르칠 | 교 | opettaminen, opetus | 1. 교회 (敎會) 2. 교과서 (敎科書) 3. 교실 (敎室) |
1. kirkko 2. koulukirja, tekstikirja, oppikirja 3. luokkahuone, luokka |
| 2 | 校 | 학교 | 교 | koulu | 1. 학교 (學校) 2. 고교 (高校) 3. 교문 (校門) |
1. koulu 2. lukio 3. koulun portti |
| 3 | 九 | 1. 아홉 2. 모을 |
1. 구 2. 규 |
1. yhdeksän 2. kerääntyminen, kerääminen |
구월 (九月) | syyskuu |
| 4 | 國 | 나라 | 국 | maa, valtio | 1. 외국 (外國) 2. 미국 (美國) 3. 영국 (英國) |
1. ulkomaa, ulkomaat 2. USA, Yhdysvallat, Pohjois-Amerikka 3. Iso-Britannia, Englanti |
| 5 | 軍 | 군사 | 군 | armeija | 1. 군인 (軍人) 2. 장군 (將軍) 3. 군대 (軍隊) |
1. sotilas 2. kenraali, amiraali 3. armeija, asevoimat, sotajoukko |
| 6 | 金 | 1. 쇠 2. 성씨 |
1. 금 2. 김 |
1. kulta, metalli, raha 2. (sukunimi) Kim |
1. 금요일 (金曜日) 2. 임금 (賃金) 3. 예금 (預金) |
1. perjantai 2. palkka, palkkio 3. talletus, rahatalletus |
| 7 | 南 | 남녘 | 남 | etelä | 1. 남쪽 (南쪽) 2. 남부 (南部) 3. 남대문 (南大門) |
1. etelään, etelään päin, eteläinen 2. eteläosa, eteläinen alue 3. Namdaemun, Eteläinen suurportti [Paikka Soulissa.] |
| 8 | 女 | 계집 | 녀(여) | nainen | 1. 여자 (女子) 2. 여동생 (女同生) 3. 여학생 (女學生) |
1. tyttö, neito, nainen 2. pikkusisko 3. naisopiskelija, naispuolinen opiskelija |
| 9 | 年 | 1. 해 2. 아첨할 |
1.년(연) 2. 녕(영) |
1. vuosi 2. imartelu, mielistely |
1. 학년 (學年) 2. 작년 (昨年) 3. 내년 (來年) |
1. kouluvuosi, vuosiluokka, luokka-aste 2. viime vuosi, viime vuonna 3. ensi vuosi, ensi vuonna |
| 10 | 大 | 1. 클/큰 2. 클 3. 클 |
1. 대 2. 태 3. 다 |
1. iso, suuri, mahtava 2. suuri, voimakas, valtava 3. suuri, voimakas, valtava |
1. 대학생 (大學生) 2. 대사관 (大使館) 3. 대학교 (大學校) |
1. yliopisto-opiskelija, korkeakouluopiskelija 2. suurlähetystö 3. yliopisto, korkeakoulu |
| 11 | 東 | 동녘 | 동 | itä | 1. 동쪽 (東쪽) 2. 동양 (東洋) 3. 동대문 (東大門) |
1. itään, itään päin, itäinen 2. itämaa, Aasia, itä (paikkana) 3. Dongdaemun, Itäinen suurportti [Paikka Soulissa.] |
| 12 | 六 | 여섯 | 륙 (육) | kuusi | 1. 유월 (六月) 2. 육십 (六十) |
1. kesäkuu 2. kuusikymmentä, 60 |
| 13 | 萬 | 일만 | 만 | kymmenentuhatta | 1. 일만 원 (一萬원) 2. 만세 (萬歲) 3. 만약 (萬若) |
1. kymmenentuhatta wonia 2. (1) hurraa! (2) 10 000 vuotta 3. mikäli, jos, siinä tapauksessa että |
| 14 | 母 | 어머니 | 모 | äiti | 1. 부모님 (父母님) 2. 이모 (姨母) 3. 고모 (姑母) |
1. vanhemmat 2. (äidin sisko) täti 3. (isän sisko) täti |
| 15 | 木 | 나무 | 목 | puu | 1. 목요일 (木曜日) 2. 목재 (木材) 3. 목공 (木工) |
1. torstai 2. puuaines, puu, puutavara 3. (1) puuseppä (2) puutyöt |
| 16 | 門 | 문 | 문 | portti, ovi | 1. 창문 (窓門) 2. 대문 (大門) 3. 전문 (專門) |
1. ikkuna 2. pääportti, pääsisäänkäynti 3. (1) erikoistuminen, erikoisala (2) pääaine, opintoala |
| 17 | 民 | 백성 | 민 | asukas, kansalainen | 1. 시민 (市民) 2. 민족 (民族) 3. 국민 (國民) |
1. kaupunkilainen, kaupungin asukas 2. ihmisrotu, kansa 3. kansalainen, asukas, kansa |
| 18 | 白 | 흰 | 백 | valkoinen | 1. 백인 (白人) 2. 백색 (白色) 3. 백두산 (白頭山) |
1. valkoihoinen henkilö 2. valkoinen väri 3. Baekdu-vuori [Tulivuori Pohjois-Koreassa.] |
| 19 | 父 | 아버지/아비 | 부 | isä | 1. 부친 (父親) 2. 신부 (神父) 3. 시부모 (媤父母) |
1. isä 2. katolinen pappi, kirkon isä 3. appivanhemmat |
| 20 | 北 | 1. 북녘 2. 달아날 |
1. 북 2. 배 |
1. pohjoinen 2. pakeneminen |
1. 북한 (北韓) 2. 북쪽 (北쪽) 3. 베이징 (北京) |
1. Pohjois-Korea 2. pohjoiseen, pohjoiseen päin, pohjoinen 3. Peking [korealaisen lukutavan mukaisesti 북경 eikä 베이징.] |
| 21 | 四 | 넉 | 사 | neljä | 1. 사월 (四月) 2. 사계절 (四季節) 3. 사십 (四十) |
1. huhtikuu 2. neljä vuodenaikaa 3. neljäkymmentä |
| 22 | 山 | 뫼 | 산 | vuori | 1. 등산 (登山) 2. 부산 (釜山) 3. 설악산 (雪嶽山) |
1. vuorikiipeily, patikointi vuorella 2. Busan [Etelä-Korean toiseksi suurin kaupunki.] 3. Seorak-vuori [Etelä-Korean kolmanneksi korkein vuori.] |
| 23 | 三 | 석 | 삼 | kolme | 1. 삼월 (三月) 2. 삼십 (三十) 3. 삼촌 (三寸) |
1. maaliskuu 2. kolmekymmentä 3. setä |
| 24 | 生 | 날 | 생 | elämä, raaka | 1. 생활 (生活) 2. 학생 (學生) 3. 선생님 (先生님) |
1. (1) elämä (2) jokapäiväinen elämä (3) toimeentulo, elanto 2. opiskelija, oppilas 3. (kunn) opettaja, mestari |
| 25 | 西 | 서녘 | 서 | länsi | 1. 서쪽 (西쪽) 2. 서양 (西洋) 3. 서구 (西歐) |
1. lähteen, länteen päin, läntinen 2. länsimaat, länsi (paikkana) 3. Länsi-Eurooppa, Länsi |
| 26 | 先 | 먼저 | 선 | ensin, alku, aikaisempi | 1. 선생 (先生) 2. 선배 (先輩) 3. 우선 (于先) |
1. opettaja, mestari 2. vanhempi (työ- tai koulukaveri), seniori 3. (1) ensin, aluksi (2) toistaiseksi, tällä erää |
| 27 | 小 | 작을 | 소 | pieni | 1. 소설 (小說) 2. 소포 (小包) 3. 최소 (最小) |
1. romaani, kertomus 2. pieni paketti, postipaketti 3. pienin, vähimmäis- |
| 28 | 水 | 물 | 수 | vesi | 1. 수영 (水泳) 2. 수요일 (水曜日) 3. 향수 (香水) |
1. uiminen, uinti 2. keskiviikko 3. hajuvesi, parfyymi |
| 29 | 室 | 방 | 실 | huone | 1. 교실 (敎室) 2. 사무실 (事務室) 3. 화장실 (化粧室) |
1. luokkahuone, luokka 2. toimisto 3. wc, toiletti |
| 30 | 十 | 열 | 십 | kymmenen | 1. 시월 (十月) 2. 십일월 (十一月) 3. 십이월 (十二月) |
1. lokakuu 2. marraskuu 3. joulukuu |
| 31 | 五 | 다섯 | 오 | viisi | 1. 오십 (五十) 2. 오월 (五月) 3. 십오일 (十五日) |
1. 50, viisikymmentä 2. toukokuu 3. (kuukauden) viidestoista päivä |
| 32 | 王 | 1. 임금 2. 옥 |
1. 왕 2. 옥 |
1. kuningas 2. helmi |
1. 국왕 (國王) 2. 왕자 (王子) 3. 여왕 (女王) |
1. kuningas 2. prinssi 3. kuningatar |
| 33 | 外 | 바깥 | 외 | ulkopuoli, ulkona, ulkopuolisuus | 1. 외출 (外出) 2. 외국 (外國) 3. 외국어 (外國語) |
1. ulosmeno, uloslähtö 2. ulkomaa, ulkomaat 3. vieras kieli |
| 34 | 月 | 달 | 월 | kuu, kuukausi | 1. 개월 (個月) 2. 월급 (月給) 3. 월요일 (月曜日) |
1. ~ kuukausi, ~ kuukautta 2. kuukausipalkka 3. maanantai |
| 35 | 二 | 두 | 이 | kaksi | 1. 이십 (二十) 2. 이월 (二月) 3. 이중 (二重) |
1. 20, kaksikymmentä 2. helmikuu 3. (1) tupla- (2) kaksinkertainen |
| 36 | 人 | 사람 | 인 | ihminen, henkilö | 1. 외국인 (外國人) 2. 부인 (夫人) 3. 군인 (軍人) |
1. ulkomaalainen (ihminen) 2. (kunn) (toisen) vaimo 3. sotilas |
| 37 | 日 | 날 | 일 | aurinko, päivä, Japani | 1. 매일 (每日) 2. 일요일 (日曜日) 3. 일본 (日本) |
1. päivittäin, joka päivä 2. sunnuntai 3. Japani |
| 38 | 一 | 한 | 일 | yksi | 1. 일주일 (一週日) 2. 일월 (一月) 3. 제일 (第一) |
1. yksi viikko 2. tammikuu 3. ensimmäinen, paras |
| 39 | 長 | 1. 긴 2. 어른 |
1. 장 2. 장 |
1. pitkä, johtaja 2. aikuinen, ylempi henkilö, vahempi henkilö |
1. 교장 (校長) 2. 장남 (長男) 3. 장기간 (長期間) |
1. rehtori 2. (jnkn henkilön lapsista puhuttaessa) vanhin poika 3. pitkä ajanjakso, pitkä kausi |
| 40 | 弟 | 1. 아우 2. 기울어질 |
1. 제 2. 퇴 |
1. pikkuveli, pikkusisko 2. kaltevuus, taipuvaisuus, kuuliaisuus |
1. 제자 (弟子) 2. 형제 (兄弟) |
1. (1) oppilas (2) seuraaja, kannattaja 2. sisarukset, veljekset, siskokset |
| 41 | 中 | 가운데 | 중 | keskikohta, keskellä | 1. 중학교 (中學校) 2. 중국 (中國) 3. 중심 (中心) |
1. yläkoulu, yläaste 2. Kiina 3. keskusta, keskus, sydän, ydin |
| 42 | 靑 | 푸를 | 청 | sininen, vihreä, epäkypsä, nuori | 1. 靑年 (청년) 2. 靑바지 (청바지) 3. 靑春 (청춘) |
1. nuori (henkilö), teini, nuorukainen 2. siniset farkut 3. nuoruus, elämän kevät |
| 43 | 寸 | 마디 | 촌 | nivel, chun (eräs pituusyksikkö n. 3 cm), sukulaissuhteen läheisyyttä ilmaiseva sana | 1. 四寸 (사촌) 2. 三寸 (삼촌) 3. 外三寸 (외삼촌) |
1. serkku 2. setä 3. eno |
| 44 | 七 | 일곱 | 칠 | seitsemän | 1. 七月 (칠월) 2. 北斗七星 (북두칠성) |
1. heinäkuu 2. Otava (tähtikuvio) |
| 45 | 土 | 1. 흙 2. 뿌리 3.쓰레기 |
1. 토 2. 두 3. 차 |
1. maa, maaperä 2. (puun) juuret 3. pöly, tomu |
1. 土曜日 (토요일) 2. 土臺 (토대) |
1. lauantai 2. perusta, pohja, perustukset |
| 46 | 八 | 여덟 | 팔 | kahdeksan | 八月 (팔월) | elokuu |
| 47 | 學 | 1. 배울 2. 가르칠 |
1. 학 2. 교 |
1. opiskelu, opiskeleminen 2. opettaminen, opetus |
1. 大學 (대학) 2. 學校 (학교) 3. 學生 (학생) |
1. yliopisto, korkeakoulu 2. koulu 3. opiskelija |
| 48 | 韓 | 1. 한국 2. 나라 |
1. 한 2. 한 |
1. Korea 2. maa, valtio |
1. 韓國 (한국) 2. 韓服 (한복) 3. 韓食 (한식) |
1. Korea 2. hanbok (korealainen perinneasu) 3. korealainen ruoka |
| 49 | 兄 | 1. 형 2. 두려워할 |
1. 형 2. 황 |
1. isoveli 2. kunnioitus |
1. 兄 (형) 2. 兄弟 (형제) |
1. (miesten käyttämä sana) isoveli 2. sisarukset, veljekset, siskokset |
| 50 | 火 | 불 | 화 | tuli | 1. 火曜日 (화요일) 2. 火나다 (화나다) 3. 火山 (화산) |
1. tiistai 2. suuttua, vihastua 3. tulivuori |
Lähteet:
- Naverin hanja-sanakirja. Luettu 5.12.2013
- Korean Wiki Project – Level 8 hanja. Luettu 1.12.2013.
- New Hanja. Luettu 1.12.2013.
- Wikipedia – Hanja. Luettu 6.12.2013.