Korean ääntäminen

Huomioitavaa korean ääntämisestä

Vaikka 한글 onkin nerokas ja ainoastaan korean kirjoittamista varten luoto kirjoitusjärjestelmä, niin siihen sisältyy kuitenkin muutamia korean opiskelijan kannalta ”epäloogisia ominaisuuksia”, siis poikkeukselliselta tuntuvia lukutapoja ja ääntämyksiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että korean kirjoitusjärjestelmä on luotu kuvaamaan puhuttua kieltä, ei niin että kirjoitusjärjestelmä olisi ollut olemassa ennen puhuttua kieltä. Järjestelmän on siis mukauduttava puhuttuun kieleen sellaisena kuin se on olemassa. Poikkeuslukutavat koskevat yleensä loppukonsonantteja. Tällä sivulla kerron yleisimmistä poikkeuksista.

Uudelleentavuttaminen

Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on, se että loppukonsonantit siirtyvät ääneen luettaessa seuraavan tavun alkuun, mikäli tämä kyseinen tavu alkaa vokaalilla (tai siis mykällä ㅇ:lla). Seuraava tavu voi olla esimerkiksi yhdyssanan toinen osa, partikkeli tai suffiksi. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä uudelleentavuttaminen.

Esimerkiksi sanayhdistelmä 연필 + 통 (= penaali) luetaan juuri niin kuin se kirjoitetaankin eli 연필통. Jos sanan 연필 perässä onkin partikkeli 은, kas näin 연필은, niin sanan 연필 jälkimmäisen tavun loppukonsonantti lähtee liikkeelle ja yhdistelmä luetaankin [연피른]. Sama sääntö koskee myös kaksoisloppukonsonantteja: 닭 + partikkeli 이 luetaan [달기].

Konsonanttien sijainnista riippuva äänneasu

Korean konsonanttien äänneasu riippuu konsonantin sijainnista tavussa ja siitä mitkä äänteet sitä edeltävät tai seuraavat. Valitettavasti tämä seikka jätetään osittain selostamatta useissa korean oppikirjoissa (toisin sanoen kaikissa sellaisissa kirjoissa, joihin olen tutustunut). Ainakin minua tämän tiedon puuttuminen hämmensi kovasti, koska en ymmärtänyt miksi kuulen vaikkapa äänteen ᄀ joskus k:na mutta toisinaan taas g:nä. Oppikirjoissa esitellään yleensä huolellisesti vain konsonanttien loppusijainti (loppukonsonanttien sulkeumat) ja jossain määrin alkusijainti, mutta keskisijanti jätetään täysin selvittämättä.

Konsonanttien edustamat äänteet voidaan siis jakaa kolmeen eri ryhmään niiden sijainnin perusteella: alkusijainti, keskisijainti ja loppusijainti.

  • Konsonantti ääntyy alkusijainnin mukaisesti sanan ja tavun alussa.
  • Konsonantti ääntyy keskisijainnin mukaisesti kun sen molemmin puolin on vokaaliäänne tai se tulee konsonanttien ᄂ:n ja ᄅ:n jälkeen.
  • Loppusijainnissa konsonanttien mahdollisia äänneasuja ovat vain [k], [n], [t], [l], [m], [p] ja [ŋ].
Konsonanttien alku- ja keskisijainnit

Aspiroituneissa konsonanteissa ja kaksoiskonsonanteissa ei tapahdu äännemuutoksia silloin kun ne ovat alkusijainnissa tai keskisijainnissa, vain ainoastaan kun ne ovat loppusijainnissa. Aloitetaan sijantien tarkastelu alku- ja keskisijanneista, joten voimme tutkia ensin vain peruskonsonantteja ja niistäkin vain kirjaimia ᄀ, ᄋ, ᄃ, ᄌ, ᄅ, ᄇ ja ᄒ. Peruskonsonanteista ᄉ, ᄂ ja ᄆ ääntyvät samoin riippumatta siitä ovatko ne alku- vai keskisijainnissa.

Kirjain Alkusijainti Keskisijainti
ᄀ k g
ᄃ t d
ᄅ *) -/n/ɾ ɾ
ᄇ p b
ᄋ – ŋ
ᄌ tɕ dʑ
ᄒ h **) ɦ/-

*) ᄅ ei esiinny sanojen alussa alkuperäisissä korealaisissa sanoissa. Kiinasta lainatuissa lainasanoissa se on muuttunut kirjaimeksi ᄂ sanojen alussa, paitsi jos se edeltää [i] tai [j] äännettä, jolloin se on muuttunut kirjaimeksi ᄋ. (Tämä sääntö ei päde Pohjois-Koreassa, jossa se äännetään molemmissa Kiinan lainasanatapauksissa [ɾ]. Esimerkiksi vihreä tee on Etelä-Koreassa 녹차 ja Pohjois-Koreassa 록차). Muissa kuin kiinasta lainatuissa lainasanoissa ᄅ äännetään myös sanan alussa [ɾ].

**) ᄒ äännetään vokaalien välissä [ɦ], mutta konsonanttien ᄂ ja ᄅ jäljessä se on joko äänetön tai äännetään [ɦ].

Ennen käytännön esimerkkejä konsonanttien alku- ja keskisijainneista katsotaan vielä miten konsonanttien loppusijainti vaikuttaa niiden ääntämiseen.

Loppukonsonanttien sulkeumat – konsonanttien loppusijainnit

Kiinnititkö Kirjoittaminen-sivulla huomiosi siihen miten olin romanisoinut tiettyjen konsonanttien nimet (ㅅ, ㅈ, ㅎ) eri tavalla kun ne olisi voinut olettaa romanisoitavan? 시옷 siis lausutaankin oikeasti [시옫], 지읒 taas [지읃] ja 히읗 taas [히읃]. Vaikka tavu loppuu kirjallisessa muodossa mihin tahansa konsonanttiin, niin loppukonsonanttien ainoat mahdolliset äännearvot ovat sanan lopussa tai sitä seuraavan sanan alkaessa konsonantilla nämä seitsemän peruskonsonantteihin kuuluvaa konsonanttia: ㄱ, ㄴ, ㄷ, ㄹ, ㅁ, ㅂ ja ㅇ.

Tämän kaltaiset poikkeukset tulevat voimaan silloin kun

  • sanan viimeinen tavu päättyy johonkin muuhun konsonanttiin kuin ㄱ, ㄴ, ㄷ, ㄹ, ㅁ, ㅂ tai ㅇ
  • tavu on osa monitavuista sanaa
  • tavua seuraa partikkeli tai suffiksi, joka alkaa konsonantilla eli millä tahansa muulla kirjaimella kuin ㅇ:lla.

Sitä vastoin, jos seuraava tavu alkaa vokaalilla (= konsonantilla ㅇ), ääntyy konsonantti kuten se ääntyisi tavallisestikin alkusijainnissa uudelleentavutuksen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi 꽃이 luetaan [꼬치] (huomaa uudelleentavutus!) mutta yhdistelmä 꽃도 ääntyykin [꼳도]. Seuraava kaavio kertoo kuinka mikäkin konsonantti äänetään sen ollessa loppukonsonanttina:

Kirjain Loppusijainti
ㄱ, ㅋ, ㄲ ㄱ [k]
ㄴ ㄴ [n]
ㄷ, ㅅ, ㅈ, ㅊ, ㅌ, ㅎ, ㅆ ㄷ [t]
ㄹ ㄹ [l]
ㅁ ㅁ [m]
ㅂ, ㅍ ㅂ [p]
ㅇ ㅇ [ŋ]

Toisin sanoen, konsonanteilla ㅅ, ㅈ, ㅊ, ㅎ ja ㅆ on poikkeuksellinen äänneasu loppusijainnissa: ㄷ.

Konsonanttien alku-, keski- ja loppusijainnit – yhteenveto

Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikkien korean konsonanttien alku-, keski- ja loppusijaintien äännearvot.

Kirjain Alkusijainti Keskisijainti Loppusijainti
ᄀ k g k
ㄲ kk kk k
ㄴ n n n
ᄃ t d t
ㄸ tt tt t
ᄅ -/n/ɾ ɾ l
ㅁ m m m
ᄇ p b p
ㅃ pp pp p
ㅅ s s t
ㅆ ss ss t
ᄋ – ŋ ŋ
ᄌ tɕ dʑ t
ㅉ ttɕ ttɕ t
ㅊ ʨʰ ʨʰ t
ㅋ kʰ kʰ k
ㅌ tʰ tʰ t
ㅍ pʰ pʰ p
ᄒ h ɦ/- h
Esimerkkejä
Sana Ääntäminen Selitys
가다 [가다] / [ka.da] ᄀ äännetään alkusijainnin mukaisesti [k]. ᄃ on kahden vokaalin välissä, joten se äännetään keskisijainnin mukaisesti [d].
같다 [갇따] / [kat.ta] ㅌ ääntyy loppusijainnin mukaisesti [t]. ᄃ ääntyy alkusijainnin mukaisesti [t], koska sitä ei edellä vokaali tai ᄂ taikka ᄅ. Tällöin sanaan tulee kaksi perättäistä ᄃ-äännettä, joka näkyy ääntämisessä kaksoiskonsonanttina ㄸ.
이야기 [이야기] / [i.ya.gi] ㅇ äännetään alkusijainnin mukaisesti eli sitä ei äännetä lainkaan. ᄀ äännetään keskisijainnissa [g], koska sen molemmin puolin on vokaaliäänne.
알다 [알다] / [al.da] ᄅ ääntyy loppusijainnin mukaisesti [l]. ᄃ ääntyy keskisijainnin mukaisesti [d], koska sitä edeltää ᄅ.
새롭다 [새롭따] / [sɛ.ɾop.ta] ᄅ äännetään keskisijainnin mukaisesti [ɾ], koska sen molemmin puolin on vokaalit. ㅂ äännetään loppusijainnin mukaisesti [p]. ㄷ äännetään alkusijainnin mukaisesti [t].
보다 [보다] / [po.da] ㅂ äännetään alkusijainnin mukaisesti [p]. ᄃ on kahden vokaalin välissä, joten se äännetään keskisijainnin mukaisesti [d]
운동 [운동] / [un.dong] Ensimmäisen tavun ㅇ ääntyy alkusijainnin mukaan äänettömänä. ㄷ ääntyy keskisijainnin mukaan [d], koska sitä edeltää ᄂ. Sanan päättävä ㅇ ääntyy loppusijainnin mukaan [ŋ].
가지다 [가지다] / [ka.dʑi.da] ᄀ äännetään alkusijainnin mukaisesti [k]. ᄌ äännetään keskisijainnin mukaisesti [dʑ]. ᄃ on kahden vokaalin välissä, joten se äännetään keskisijainnin mukaisesti [d].
지나다 [지나다] / [tɕi.na.da] ᄌ äännetään alkusijainnin mukaisesti [tɕ]. ᄃ on kahden vokaalin välissä, joten se äännetään keskisijainnin mukaisesti [d].
말하다 [말하다] / [mal.ɦa.da] ㄹ äännetään loppusijainnin mukaisesti [l]. äännetään keskisijainnin mukaisesti [ɦ] tai voidaan jopa jättää ääntämättä. ᄃ on kahden vokaalin välissä, joten se äännetään keskisijainnin mukaisesti [d].
한국어 [한구거] / [han.gu.go] ᄒ äännetään alkusijainnin mukaisesti [h]. Molemmat ㄱ:it äännetään keskisijainnin mukaisesti [g]: ensimmäistä ㄱ:iä edeltää ᄂ ja toinen ㄱ on kahden vokaalin välissä. Huomaa, että jälkimmäinen ㄱ lähtee liikkeelle uudelleentavuttamissäännön mukaisesti ja siirtyy keskimmäisen tavun lopusta viimeisen tavun alkuun.
한국 [한국] / [han.guk] ᄒ äännetään alkusijainnin mukaisesti [h]. Esimmäinen ㄱ äännetään keskisijainnin mukaisesti [g], koska sitä edeltää ᄂ. Viimeinen ㄱ äännetään loppusijainnin mukaisesti [k].
인터넷 [인터넫] / [in.tʰʌ.net] ㅅ äännetään loppusijainnin mukaisesti [t].
있다 [읻다] / [it.ta] ㅆ äännetään loppusijainnin mukaisesti [t].

Kaksoiskonsonantin ääntyminen vajaana

Jos kaksoisloppukonsonanttia seuraa tavu, joka alkaa konsonantilla, tulee toisesta konsonantista äänetön. Yhdessä tavussa ei siis voi olla äänteellisesti kahta konsonanttia peräkkäin. Valitettavasti ei ole muuta keinoa kuin opetella ulkoa kumpi konsonantti jää ääntämättä. Näin kaksoiskonsonantit ääntyvät vaajaana:

Kaksoiskonsonantti Ääntyvä konsonantti
ㄳ, ㄺ ㄱ
ㄵ, ㄶ ㄴ
ㄼ, ㄽ, ㄾ, ㅀ, ㄺ ㄹ
ㄻ ㅁ
ㅄ, ㄿ ㅂ

Yleensä äänetön konsonatti on siis kaksoiskonsonanteista jälkimmäinen, mutta poikkeuksiakin on.

Esimerkkejä
Sana Ääntäminen
닭 닥 / [tak]
앉다 안따 / [an.tta]
많다 만타 / [man.tʰa]
여덟 여덜 / [jʌ.dʌl]
없다 업따 / [ʌp.tta]
읽다 익따 / [ik.tta]
앎 암 / [am]
값 갑 / [kap]

Aspiroituminen ja ㅎ:n heikkeneminen

ㅎ ääntyy usein heikkona tai ei ollenkaan. Jos sitä edeltää tai seuraa jokin konsonanteista ㄱ, ㄷ, ㅂ tai ㅈ, niin se yhdistyy kyseiseen konsonanttiin ja muodostaa sen kanssa aspiroituneen äänteen ㅋ, ㅌ, ㅍ tai ㅊ.

Esimerkkejä
Sana Ääntäminen
많다 만타 / [man.tʰa]
좋다 조타 / [tɕo.tʰa]
어떻게 어떠케 / [ʌ.ttʌ.kʰe]

Nasalisoituminen

Konsonantit nasalisoituvat kun ne edeltävät nasaalikonsonantteja ㅁ, ㄴ tai ㅇ. Oheisessa taulukossa on esitetty muutokset:

Konsonantti Ääntäminen
ㄱ, ㄲ, ㅋ ㅇ
ㄷ, ㅌ, ㅅ, ㅆ, ㅈ, ㅊ, ㅎ ㄴ
ㅂ, ㅍ ㅁ

Lisäksi ㄹ nasalisoituu, kun sitä edeltää nasaalikonsonantti tai jos ㄹ seuraa kirjainta ㄴ sanarajan jälkeen (yhdyssanoissa).

Esimerkkejä
Sana Ääntäminen
입니다 임니다 / [im.ni.da]
한국말 한궁말 / [han.guŋ.mal]
작년 장년 / [tɕaŋ.njʌn]
있나요? 인나요? / [in.na.yo]
종로 종노 / [tɕoŋ.no]
신문로 신문노 / [sʰin.mun.no]

ㄴ:n assimiloituminen (sulautuminen) ㄹ:ään

ㄴ:n ja ㄹ:n seuratessa toisiaan (ㄹ + ㄴ tai ㄴ + ㄹ), ㄴ muuttuu ㄹ-äänteeksi.

Sama äännemuutos koskee tietyissä tapauksissa myös ”äng-äännettä” ㅇ, kun sitä seuraa äänne /I/ tai /Y/.

Esimerkkejä
Sana Ääntäminen
진리 질리 / [tɕil.li]
실내 실래 / [sʰil.lɛ]
달님 달림 / [tal.lim]
한류 할류 / [hal.lju]
한라산 할라산 / [hal.la.san]
신라 실라 / [sʰil.la]
솔잎 솔립 / [sol.lip]
서울역 서울력 / [sʌ.ul.ljʌk]
일요일 이료일 / [i.ɾjo.il] (huom! vain uudelleentavutus, ei assimiloitumista)

Pitkät ja lyhyet vokaalit

Koreassa on suomen tavoin pitkiä ja lyhyitä vokaaleja. Valitettavasti vokaalin pituus ei käy millään tavoin ilmi sanan kirjoitusasusta, vaan sen joutuu opettelemaan erikseen jokaisen sanan kohdalla. Lisäksi pitkien konsonanttien olemassa olo ohitetaan kylmästi useimmissa oppikirjoissa. Joissain sanakirjoissa (esimerkiksi Naverin korea-korea-sanakirjassa) on annettu erikseen sanojen lukutapa ja tällöin pitkää vokaalia merkitään kaksoispistettä muistuttavalla merkillä (ː), joka on ilmaisee IPA-merkistössä (international phonetic alphabet, kansainvälinen foneettinen aakkosto) pitkää äännettä.

Nuorempien puhujien puheessa pitkät ja lyhyet vokaalit eivät erotu toisistaan, näin käy erityisesti Soulin alueella asuvien nuorten puheessa.

Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä sanoista, joiden merkitys muuttuu vokaalin pituuden myötä:

Lyhyt vokaali Pitkä vokaali
눈 [nun] = silmä 눈ː [nunː] = lumi
시장 [ɕi.dʑɐŋ] = nälkä 시ː장 [ɕiː.dʑɐŋ] = tori
말 [mɐl] = hevonen 말ː [mɐlː] = sana, kieli, puhe
사과 [sɐ.kwɐ] = omena 사ː과 [sɐː.kwɐ] = anteeksipyyntö

Lähteet:

 

© Kanjikaveri 2024. Affluent theme by CPOThemes.