Ensimmäinen lukukausi Hokkaidon yliopiston MJSP:ssä on ohi ja kevätlomalle jouduin. Huh. En valita. Meinasi tulla välillä vähän kiire, nimittäin. Mut joo, loma alkoi tosissaan 10.2. ja jonkin verran olen jo ehtinyt puuhata sitä sun tätä. Siitä lyhyesti kerron ma nyt.

Tänään saatiin kurssien arvosanat ja hienoista laskua on havaittavissa. Eipä voi mitään. Ihan OK noi on kuitenkin vielä. Keskiarvo on tältä lukukaudelta 3.6 ja kaiken kaikkiaan koko vuodelta 3.76. Jospa tolla nyt sais kuitenkin ensi vuodelle vapautuksen lukukausimaksuista. Opintopisteitä kasassa 46 eli vähän liikaakin. Voi sitten ensi vuonna laatia vähän rennomman lukujärjestyksen.

Wakkanai ja Rishiri

Heti loman kärkeen lähdin työasioissa kolmeksi päiväksi Wakkanaihin, siis Hokkaidon pohjoisimpaan kaupunkiin, ja Rishirille, joka on saari Wakkanain lähellä. Työ oli niinkin haastavaa kuin kylttien ja niihin liittyvien turistikohteiden tarkastusta. Työsuhde-etuna sain ilmaiset matkat, majoitukset ja muut ruoat paitsi lounaat ja vielä päälle päiväpalkkaa 10 000 jeniä miinus verot. Ehkä leppoisin duuni ikinä!

Ei tuo ollut ihan pelkkää tavallista turismointia kuitenkaan, vaan joka kohteesta piti täyttää arviointilomake ja sitten päivän päätteeksi kokoonnuttiin yhteen paikallisten matkailualan ihmisten kanssa ja kerrottiin meidän havainnoista. Minun havaintoni oli pääasiassa se, että jos en osaisi japania, niin en löytäisi tietäni juuri mihinkään. Juna-asemilla ja lentokentillä oli hyvät opasteet, mutta muuten olisin ollut varsin pihalla. Lisäksi monissa paikoissa oli selostettu paikan historiasta ym. japaniksi, mutta ei muilla kielillä. Jää vähän vajaaksi kokemus japania taitamattomilla turisteilla.

稚内の北防波堤ドーム eli Wakkanain pohjoinen aallonmurtajakupolikäytävä tai jotain sinne päin

Iso lumiukko Wakkanain lentokentällä

宗谷岬 eli Soya-niemi, Japanin pohjoisin kohta. Taustalla siintelee Venäjä.

Rishirin saari ja meri

Kuvassa Mount Rishiri, joka ei näy, koska pannahisen pilvet peittivät näkymät.

Kuvien perusteella kohtuullisen neuvostoliittomainen meininki ja masentava paikka tuo Hokkaidon pohjoisin kolkka talvella. ? Ajattelin käydä kesällä katsomassa paikat uudestaan (jos on rahaa). Erityisesti Rishirin saari sekä naapurisaari Rebun kiinnostavat.

Suomi-seuran kokkauskurssi

Eilen kävin vetämässä Hokkaido–Suomi-seuran suomalaisen ruoan kokkauskurssia. Teimme lohikeittoa ja karjalanpiirakkoita. Nam, hyvää oli. Myös oppilaat vaikuttivat varsin tyytyväisiltä.

Tervetuloa kokkauskurssille

Piirukas

Sijoitin Wakkanain työhommista saamani rahat hyvin ja huomenna suuntaan parin kaverin kanssa kohti Taiwania ja siitä sitten Singaporeen. Kiva päästä lämpimään! Alkaa taas riittää tämä talvi vähitellen.

It's only fair to share...Share on Facebook
Facebook
Share on Google+
Google+
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email
Print this page
Print