Silja tarinoi ja Kaisa huuteli lisäyksiä taustalta:
Eilinen päivä kului lähinna hostellilla hengailuun (eli nukkumiseen) mitä miellyttävimmän laivayön jälkeen. Otimme muutaman tunnin päikkärit, joiden jälkeen lähdimme syömään. Ruokana oli paikallista herkkukalaa, joka ennen muinoin oli varattu vain kuninkaallisille. Kalan nimi ei nyt muistu mieleen, mutta sanomme sitä okiksi (joku ok-alkuinen se oli).
Ruokailun jälkeen totesimme, että vettä tulee taas kuin esteristä itsestään. Tämä siis tarkoitti reissua lähellä sijaitsevaan E-martmalliin ja armotonta shoppailua. Taksilla pantiin mennen ees taas.
Illalla poistuimme sen verran hostellilta, että kävimme syömässä hostellin vieressä olevassa paikallisessa. Ja vettä satoi ja tuuli. Tällä kertaa tuli vedettyä kuksuja eli nuudeleita. Lisukkeena setissä oli porsaanlihaa. Omistaja tuntui snadisti kiusaantuneelta kun tulimme paikalle, mutta mietimme tuossa juuri, että kyse oli ravintolassa meidän lisäksemme olleesta pariskunnasta, joka riiteli (ts. känninen mies riiteli) aika kovaäänisesti. Kaipa se oli jotain korealaista häveliäisyyttä ja vieraskoreutta. Kun ko. pariskunta poistui paikalta, niin tunnelmakin lämpeni.
Eilen illalla taivas näytti tältä. Ai onko joku myrsky muka tulossa vai?
Viime yönäkin tuuli niin pirusti, että heräilin varmaan parin tunnin välein. Myös vettä tuli kuin aisaa. Aamulla tulikin sitten nukuttua/torkuttua pidempään, varsinkin kun vettä tuli edelleen ja tuuli oli hyvin raju. Iltapäivästä sade hieman taukosi, eikä vettäkään tullut enää kuin vähän, joten rohkenimme ulos. Kävimme ensin syömässä, tällä kertaa vuorossa peruskorealainen ateria, jossa oli sen seitsemää sorttia ruokaa. Ja tietysti okkia. Tämä ruoka meni kyllä ehdottomasti reissun top kolmoseen.
Sapuskan aikana alkoi taas sataa kovasti, mutta lähdimme silti katsomaan lähellä sijaitsevaa Cheonjiyeon-vesiputousta. Onneksi sisko oli suuressa viisaudessaan ostanut eilisellä shoppailureissulla molemmille kertissadetakit, ja molemmilla oli taifuunin kestävät tossut jalassa. Tästä huolimatta oli melkoisen märkä olo kun pääsimme putoukselle.
Otimme sumpit ennen itse putoukselle lähtöä ja sillä aikaa sade hieman hellitti. Itse putous oli todella upea suuresta vesimäärästä johtuen.
Putouksen jälkeen palasimme hostellille pitämään sadetta. Kuten varmaan huomasittekin, niin nyt on uusi läppäri kehissä ja kuviakin sitä myöten blogissa. Käykää katsomassa myös aikaisempia kirjoituksia, lisäilin niihinkin joitain kuvia.
Tuossa puoli yhdenksän pintaan alkoi taas nälkäkin hieman kurnia, joten jouduimme suuntaamaan ulos kolostamme. Sade olikin jo lakannut eikä tuulikaan ollut enää kovin voimakas. Eli se siitä taifuunista meidän osaltamme. Kävimme ensin ottamassa oluet viehkeässä pikku hofissa (=paikallinen pubi). Nyt on maailmankirjat sekaisin! Tällä kertaa meille olisi myyty kaljaa myös ilman anjuja (eli niitä naksuja), mutta ihan vapaaehtoisesti tilasimme vadillisen! Anjuja, mmmmm….
Tässä on Karrille kuvia taifuunista (ihan itse on henkilökohtaisesti paikan päällä kuvattu, ei ole telkkarista tämä pätkä).
Aperatiivien jälkeen lähdimme syömään, tällä kertaa galbia eli grillattua lihaa. Lihahan grillataan ihan omakätisesti omassa pöydässä. Pöydän sisään on rakennettu monttu, johon laitetaan sisään hiiliastia ja päälle jonkinsortin ritilä. Siinä sitten ribsit tirisi. Ravintolan mies viihdytti meitä soittamalla Justin Bieberiä kännykästään. Oli tunnelmallista.
Nyt nukkumaan.
One comment
Tänks! Ois toi voinut mulle itsekuvatustakin mennä ..sen verran täpinöissä oon kuitenkin mursku-kuvia odotellut.